As.oy Satamakatu 8:ssa ilmanvaihto pistettiin kuntoon <small>- hallituksen puheenjohtaja kertoo</small>
Hannu Kokko (vas.) on tyytyväinen Timo Rinteen asentamiin VELCO-korvausilmaventtiileihin.
Tamperelainen Asunto Oy Satamakatu 8 omistaa Satamakadun ja Näsilinnankadun kulmassa kolme taloa. Vanhimman Näsilinnankadun puoleisen puutalon on suunnitellut arkkitehti F. L. Calonius vuonna 1876, osittain tiili- ja puurakenteisen piharakennuksen rakennusmestari Heikki Tiitola vuonna 1913 ja funktionalistisen liike- ja asuinkerrostalon arkkitehti Aarne Sarvela vuonna 1932. Vanhimmissa taloissa on ollut alkujaan puulämmitys ja päärakennuksessa keskuslämmitys. Kaikissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Kiinteistö kertoo tarinansa
Kaikki talot on myöhemmin liitetty samaan vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämmitysjärjestelmän säätö ja oman puu/kivihiilikattilan hoito oli aikanaan haasteellinen tehtävä. Lämpötila on vaihdellut huoneistoittain vesikierron, rakenteiden ja kattilan lämmityksen mukaisesti. Lämpötilan nostamiseksi osa asukkaista oli tukkinut sekä korvausilma- että poistoilmaritilöitä 1950- ja 1960-luvuilla. Päätalon julkisivu pellitettiin 1970-luvun alussa ja tällöin kaikki kadunpuoleiset korvausilmaventtiilien ritilät jäivät pellityksen alle. Ikkunaremontin jälkeen ilmanvaihto edelleen heikkeni. Osassa asunnoista ilmanvaihto oli varsin rajoitettua ja korvausilma tuli sieltä mistä se helpoimmin pääsee tulemaan. Pääosin korvausilma tuli porrashuoneesta ja joissakin asunnoissa myös muu ilmanvaihto tapahtui tätä kautta.
Päivitystä lämmitysjärjestelmään
Taloyhtiön siirryttyä kaukolämmön käyttöön lämmitysjärjestelmään on asennettu vedenpuhdistuslaitteisto ja lämpövahtijärjestelmä. Puhdistuslaitteisto on parantanut vedenkiertoa ja lämpövahtijärjestelmä tasannut sekä talojen että asuntojen välistä lämmönjakoa. Samalla yhtiön energian kulutus on huomattavasti laskenut ja asumisviihtyvyys parantunut. Lämmönjakojärjestelmän säätö on meneillään.
Tukitut korvausilmaventtiilit esiin julkisivuremontin yhteydessä
Päärakennuksen julkisivusta poistettiin pellitys ja se rapattiin uudelleen vuonna 2009. Samassa yhteydessä kaikki korvausilmaventtiilikanavat aukaistiin ulkopuolelta. Lämmitysjärjestelmän ja julkisivuremontin jälkeen yhtiö päätti saneerata myös ilmanvaihtojärjestelmän. Järjestelmäksi valittiin Velcon termostaattiohjatut ja Filtrete suodattimilla toimivat korvausilmaventtiilit. Samalla lähes kaikki sisäpuolelta tukitut sekä korvausilmaettä poistoilmaventtiilit aukaistiin ja piharakennuksiin lisättiin korvausilmaventtiilejä.
Taloyhtiön kannalta ilmastoinnin parantaminen on onnistunut hyvin ja ajoitus on ollut sopiva, koska patterijärjestelmän säätö on meneillään. Ilmanvaihdon tehostuminen voidaan samalla ottaa säädöissä huomioon.
Tuloksena merkittävästi parempi ilmanvaihto
Asuntojen ilmanvaihto varsinkin asunnoissa, joissa kanavia on ollut tukittuna, on merkittävästi parantunut. Saneerauksen jälkeen painovoimainen ilmastointi on toiminut hyvin ja niin kuin se alkujaan on suunniteltu. Hallittu ilmanvaihto ja korvausilman suodatus on lisännyt asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Rakenteiden kannalta oikein järjestetty ilmanvaihto on myös merkittävä seikka.
Oikein suunniteltuun ja toteutettuun ilmanvaihtojärjestelmään kiinnitetään edelleen varsin vähän huomiota. Monissa tapauksissa on pyritty hakemaan säästöjä tiivistämällä taloa energian kulutuksen vähentämiseksi. Tällöin tilanne voi johtaa ojasta allikkoon. Ilmanvaihto heikkenee ja, jos korvausilma tulee sieltä mistä se helpoimmin pääsee sisälle esim. ikkunakarmien välistä tai muista rakenteellisesti heikoista kohdista, korvausilman laatu huononee merkittävästi. Talojen pinnoilla ja ulkorakenteissa on aina mikrobeja. Samalla kun korvausilma tulee rakenteiden läpi, niin sisäilmaan saadaan mukaan myös haitallisia homeita.
Hyvin hoidettu ja hallittu ilmanvaihtojärjestelmä, riippumatta siitä toimiiko se painovoimaisesti tai koneellisesti, lisää merkittävästi asumisviihtyvyyttä ja on myös energiatalouden kannalta paras vaihtoehto.