• Etusivu
  • Isännöitsijä

Asuinhuoneiston käyttö, kunto ja kunnossapito

Rakentajan toimitus
Julkaistu 29.12.2011
201112_29044.jpg

Omataloyhtiö.fi käsittelee tulevina viikkoina käyttäjiemme toiveesta juttusarjana huoneiston vuokraamiseen liittyviä kysymyksiä. Aloitimme sarjan kertomalla itse vuokrauksesta ja siihen liittyvästä vuokrasopimuksesta. Mikäli tämä artikkeli jäi sinulta lukematta, löydät sen alla olevasta linkistä.

Huoneiston vuokraus, kenen on vastuu ja mitä pitää huomioida?

Tässä artikkelissa käsittelemme huoneiston hallintaa ja sen kunnossapitoa koskevia asioita.

Oikeus vuokratun kohteen hallintaan

Vuokranantajan on luovutettava huoneisto vuokralaiselle sovittuna ajankohtana. Mikäli luovutus viivästyy sovitusta, on vuokralaisella mahdollisuus purkaa laadittu sopimus edellyttäen, että viivästyksestä on hänelle olennaista haittaa.

Vuokralaisella on oikeus käyttää huoneistoa omana sekä puolisonsa ja perheensä kanssa yhteisenä asuntona. Jollei siitä ole vuokranantajalle huomattavaa haittaa ja häiriötä, vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä asuntona myös lähisukulaisensa tai puolison lähisukulaisen kanssa. Huoneiston alivuokraus on myös sallittua.

Vuokratun huoneiston luovuttaminen toisen käytettäväksi

Vuokralainen voi kuitenkin luovuttaa huoneiston enintään kahdeksi vuodeksi toisen käytettäväksi, jos vuokralainen joutuu työn, sairauden tai esim. opiskelun vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Vuokralaisen on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen luovutusta asiasta kirjallisesti vuokranantajalle ja vuokranantajan vastustaessa luovutusta on 14 päivän kuluessa saatettava asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Muussa tapauksessa vuokralaisella ei ole ilman vuokranantajan lupaa oikeutta luovuttaa vuokraoikeutta toisen käytettäväksi.

Kun vuokralainen luovuttaa huoneistonsa toisen käyttöön, hän vastaa vuokranantajalle edelleen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokrasuhteen velvoitteiden täyttämisestä, ellei vuokranantajan kanssa ole toisin sovittu.

Huoneiston kunto vuokrattaessa

Ellei muusta vuokranantajan kanssa ole sovittu, huoneisto on vuokrasuhteen alkaessa oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia. Mikäli huoneisto ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, on vuokralaisella oikeus vaatia huoneiston puutteellisuuksien korjaamista. Mikäli niitä ei korjata tai ei voida korjata, on vuokralaisella oikeus purkaa sopimus. Vuokralaisella on oikeus korjata puutteellisuudet, mikäli hän ei halua purkaa vuokrasopimusta ja puutteellisuus johtuu rakennuksen keskeneräisyydestä tai mikäli viranomainen on kieltänyt huoneiston käytön.

Vuokralainen ei saa tehdä muutoksia ilman lupaa

Vuokralainen ei ole oikeutettu ilman vuokranantajan lupaa suorittamaan korjaus- tai muutostöitä huoneistossa. Hänellä on kuitenkin oikeus aina ryhtyä toimenpiteisiin huoneistoon kohdistuvan välittömän vahingon estämiseksi ja rajoittamiseksi. Vuokralaisella on myös velvollisuus viipymättä ilmoittaa vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai siinä havaitussa puutteellisuudesta.

Vuokranantajan suorittamista korjuaksista pitää ilmoittaa vähintään 14 vrk ennen työn aloittamista

Vuokranantajalla on oikeus tehdä huoneistossa välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, joita ei voida vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Sellaiset korjaustyöt, joista ei aiheudu vuokralaiselle olennaista haittaa, voidaan suorittaa ilmoittamalla siitä 14 vrk etukäteen vuokralaiselle. Muut korjaus- ja muutostyöt tulee ilmoittaa vähintään kuusi kuukautta ennen työn aloittamista vuokralaiselle ja vuokralaisella on oikeus 14 päivän kuluessa ilmoituksessa oikeus purkaa vuokrasopimus.

Vuokralaisella on oikeus saada vuokrasta kohtuullinen alennus siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää ja ajalta jolloin se ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa.

Vuokranantajan tarkastusoikeus

Vuokralaisen on hoidettava huoneisto huolellisesti. Hän ei vastaa huoneiston normaalista kulumisesta, mutta on kylläkin vastuussa tahallaan, laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttamastaan vahingosta huoneistolle tai hänen käytettävissä oleville yhteisille tiloilla tai laitteille.

Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista sekä huoneiston myyntiä tai uudelleenvuokraamista varten vuokranantajalla on oikeus päästä huoneistoon viivytyksettä sopivana aikana.

Käsittelemme aihetta seuraavissa kokonaisuuksissa:

Isännöitsijä
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20208_61077.jpg
Kiinteistön pumppaamot ovat strateginen huollon kohde
Jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamojen katkeamaton toiminta on erittäin tärkeää kiinteistöissä, joissa ne vaaditaan. Tärkeä osa pumppaamojen ylläpitoa ovat vuosihuoltosopimukset. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla varmistetaan pumppaamojen häiriötön toiminta ja pidennetään pumppaamon elinkaarta. Koska teidän pumppaamonne on viimeksi tarkastettu ja huollettu?
Kokous
Viikon kysymys: Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Hallitukseen on valittu kolme varsinaista ja yksi varajäsen, isännöitsijä toimii sihteerinä. Voiko hallitukseen kuulua enemmän jäseniä? Tuleeko varajäsen kutsua aina kokoukseen? Voiko varajäsen osallistua kokoukseen,  vaikka varsinaiset jäsenet ovat kaikki paikalla?
Katu, jossa on taloja rivissä
Viikon kysymys: Virhe asuntokaupassa?
Ostimme asunnon vanhasta puutalosta vajaat kaksi vuotta sitten. Asunnon myyntiesitteen otsikon mukaan myynnissä oli 1h+avokeittiö+kph+aputila. Nyt, kun talossamme ollaan käynnistelemässä putkiremonttia, on meille selvinnyt, että virallisesti kylpyhuoneemme tilalla on vaatekomero. Eli asuntomme kylpyhuone on rakennettu luvatta tee-se-itse-remonttimiehen toimesta joskus 90-luvulla. Mitään piirustuksia tai muita papereita tehdystä remontista ei ole olemassa.Kun asian selvittyä tutustuimme asuntokauppapapereihin tarkemmin, huomasimme, että isännöitsijäntodistuksessa ei mainita kylpyhuonetta, kuten ei mainita kauppakirjassakaan. Myös myyntiesitteessä oli kohta "huoneluku isännöitsijäntodistuksen mukaan", missä myöskään ei kylpyhuonetta mainittu.Olisiko meidän pitänyt ymmärtää kiinnittää huomiota tähän, vaikka myyntiesitteen otsikossa sekä pohjapiirustuksessa kylpyhuone mainittiin ilman sivuhuomautuksia? Vai olisiko välittäjän pitänyt erikseen huomauttaa meille, että kylpyhuone on luvatta rakennettu, ja että sen käyttö tapahtuu omalla vastuulla? Asunnon entinen omistaja on ollut asiasta tietoinen.Onko meillä perusteita hakea vahingonkorvausta myyjältä tai välittäjältä? Puuttuvat kylpyhuoneen piirustukset ainakin nostavat tulevan putki/kylpyhuoneremonttimme hintaa, saatikka sitten, jos remonttivaiheessa paljastuu, että kylppärimme eristeet on tehty huolimattomasti, minkä seurauksena rakenteista löytyy kosteutta.
20107_22496.jpg
Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan
Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa (1.7.2010) perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991), siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.Lue lisää lakiuudistuksista...
20105_22003.jpg
Pelastuslaki uudistuu
Pelastuslakia ollaan uudistamassa ja tulevat uudistukset koskevat rakennusten turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden osalta myös taloyhtiöitä. Lain tarkistamisen tavoitteena on erityisesti onnettomuuksien ehkäisy ja asumisturvallisuuden parantaminen.
Katu, jossa on taloja rivissä
Ylimääräinen hoitovastike?
Hallitus peri ylimääräisen hoitovastikkeen alkuvuodesta ennen kuin yhtiökokous oli päättänyt, että sellainen on hyväksyttyä. Ylimääräinen vastike perittiin kahdesti kalenterivuoden aikana. Osa asukkaista kieltäytyi maksamasta ylimääräistä vastiketta. Onko vastike maksettava?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton