Asumismukavuutta ja energiansäästöä ilmanvaihdolla

Kun rakennuksesta poistetaan ilmaa, pitää jostakin tulla korvausilmaa tilalle. Tämä on poistoilmanvaihtojärjestelmien Akilleen kantapää. Kun korvausilma tulee ikkunanraoista, rakenteiden vuotokohdista, porraskäytävästä tai parhaassakin tapauksessa osittain korvausilmaventtiileistä, se tulee juuri sellaisena kuin ulkoilma on: talvella kylmänä ja aina suodattamattomana.

Toimiva ilmanvaihto parantaa asumisviihtyvyyttä. Hallittu tulo-poistoilmanvaihto ei vaadi korvausilmaa ulkoa, vaan tuloilma tulee ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Talon ulkovaipasta voidaan silloin tehdä tiivis. Tulo-poistoilmanvaihtoon sisältyy aina myös lämmön talteenotto. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.

Vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa tai vesikattoa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmöneristystä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla, energiankulutusta pienentävällä korjauksella. Esim. linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää lisäeristyksen vaatimuksia ja siten myös kustannuksia. Aiempien korjausten yhteydessä tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa korjaustöissä.

Tilaa esite Hyvä ilma sisälläkin veloituksetta

Sekä painovoimainen että koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa taloon alipainetta. Ikkunat saavatkin usein turhaan syyn vedon tunteesta, koska poistoilmanvaihdon vaatima korvausilma pitää tulla joka tapauksesta jostakin. Varsinkin yhteispoistolla varustetuissa kerrostaloissa koko talon kattava yhteispoisto repii korvausilmaa kaikista mahdollista vuotopaikoista ja talvella ongelma alimmissa kerroksissa usein vielä pahenee "savupiippuilmiön" vuoksi. Talvisin ilmojen kylmetessä ylimmissä kerroksissa ulkoilmavirta pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, joten vedon tunne lisääntyy.

Huoneistokohtainen lämmöntalteentottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta muiden siihen liittyvien oheistöiden kustannukset saattavat yllättää ja siksi huolellinen suunnittelu on tarpeen. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Kustannusten arvioimiseksi etukäteen kannattaa ehdottomasti selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää. Suuri kustannusvaikutus on sillä, voiko asunnon jäteilman puhaltaa seinästä ulos vai pitääkö joka asunnosta viedä oma poistoilmakanava katolle.

Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa:6598 kWh/vuosi Lämmöntalteenotolla saavutettu energiansäästö:4922 kWh/vuosiIlmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde:74,6 %