• Etusivu
  • Remontti

Asunto-osakeyhtiöitä korjattiin vuonna 2012 1,5 miljardilla eurolla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 24.09.2013
20119_27828.jpg

Korjaukset kohdistuivat suurelta osin vanhoihin 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin ja tätä vanhempiin rakennuksiin.

Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2012 yhteensä yli 1,5 miljardilla, mikä on prosentin enemmän kuin vuonna 2011. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta.

Asunto-osakeyhtiöt

Asunto-osakeyhtiöt korjasivat vuonna 2012 rakennuksiaan noin 1,2 miljardilla eurolla. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset muodostivat yli kolme neljännestä koko asuntoyhteisöjen korjauksista. Vuoteen 2011 verrattuna korjausten arvo kasvoi 5,1 prosenttia.

Talotyypeittäin tarkasteltuna kerrostalojen korjauskustannukset pysyivät lähes vuoden 2011 tasolla, 900 miljoonassa eurossa. Korjaukset kohdistuivat vanhoihin 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin ja tätä vanhempiin rakennuksiin. Rivitalojen korjauskustannukset olivat noin viidennes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Vuoteen 2011 verrattuna rivitalojen korjauskustannusten kokonaisarvo nousi 42 prosenttia. Korjaukset kohdistuivat 1970- ja 1980-luvulla valmistuneisiin taloyhtiöihin.

Vuoteen 2011 verrattuna rivitalojen korjauskustannusten kokonaisarvo nousi 42 prosenttia.

Vuoteen 2011 verrattuna rivitalojen korjauskustannusten kokonaisarvo nousi 42 prosenttia.

Yli 60 % kaikista korjauksista kohdistui LVI-järjestelmien ja julkisivujen korjaamiseen

Korjauskustannuksista yli 60 prosenttia kohdistui rakennusten julkisivuun ja LVI-järjestelmien korjauksiin kuten putkiremontteihin. Julkisivukorjauksia, rakennuksen ulkovaippaan kohdistuvia korjauksia, parvekeremontteja, kattokorjauksia, ikkunoiden ja ulko-ovien korjauksia tehtiin noin 400 miljoonalla eurolla. Noin viidennes asunto-osakeyhtiöiden kaikista korjauskustannuksista kohdistui rakennusten pohja- ja sisärakenteisiin, huoneistoihin ja sähköjärjestelmiin. Sekä kerros- että rivitaloissa valtaosa korjauskustannuksista kohdistui kahteen pääkorjausluokkaan, julkisivu- ja LVI-järjestelmien korjauksiin. Rivitaloissa näiden kahden pääkorjausluokan osuus oli noin 70 prosenttia kaikista rivitaloihin kohdistuneista korjauksista.

Korjauskustannuksista yli 60 prosenttia kohdistui rakennusten julkisivuun ja LVI-järjestelmien korjauksiin kuten putkiremontteihin.

Korjauskustannuksista yli 60 prosenttia kohdistui rakennusten julkisivuun ja LVI-järjestelmien korjauksiin kuten putkiremontteihin.

Lähde: Asuntoyhteisöjen korjaukset. Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaj Isaksson (09) 1734 3633, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Rakentaja.fi
Remontti
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Taloyhtiön tilinpäätös
Taloyhtiöiden tulee laatia tilinpäätös kirjanpitolain ja asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaan. Taloyhtiön tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, näiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatii isännöitsijä tai, jos isännöitsijää ei ole valittu, hallitus, ja se esitetään yhtiökokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä. Taloyhtiön tilinpäätöstä laadittaessa on hyvä muistaa, että suurin osa tilinpäätöksen käyttäjistä, eli osakkaat, eivät ole tottuneita tilinpäätösten lukijoita ja siitä syystä selkeäkielisyyteen ja yksinkertaisuuteen tulisi panostaa. Osakkaiden tehtävänä on myös päättää yhtiökokouksessa vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä isännöitsijälle, ja tätä päätöksentekoa varten on hyvin tärkeää, että osakkaat ymmärtävät, miten yhtiön taloutta on tilikauden aikana hoidettu.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
20118_27378.jpg
Omataloyhtiö.fi
Taloyhtiössä päätökset koskettavat kaikkia. Olitpa sitten asukas, osakas tai hallituksen jäsen, on kaikkien yhteinen etu, että asumista koskevat päätökset tehdään oikeista syistä ja eri vaihtoehtoihin tutustuen.
20208_66125.jpg
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
20222_76882.jpg
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutos
Yhtiössämme on vesimittarit vain kylmässä vedessä. Veloitus on tapahtunut mittarin mukaan vain kylmästä vedestä ja lämpimässä vedessä on ollut veloitus henkilöluvun mukaan. Nyt yhtiökokouksessa vaadittiin, että myös kuuma vesi veloitettaisiin kylmäveden mittauksen perusteella laskettavalla summalla. Asiasta järjestetään ylimääräinen yhtiökokous, mutta puheenjohtaja väitti, että tuon muutoksen on saatava 2/3 osa enemmistö tullakseen voimaan. Eikö tuo muutos ole juuri se mitä uusi laki tarkoitti, kun siirrytään henkilöveloituksesta luotettavasti mitattavissa olevan kulutuksen veloitukseen? Eli tällöin veloitusperusteen muuttamiseen riittäisi yksinkertainen enemmistö.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton