• Etusivu
  • Osakas

Huoneistokohtainen vesilaskutus todellisen kulutuksen mukaan

Vanhoihin taloyhtiöihin etäluettavat vesimittarit putkiremontin yhteydessä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2023
202011_67495.jpg

Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle, ja vesilaskutus perustuu todelliseen mitattuun kulutukseen. Hallitus esittää asiaan liittyviä lakimuutoksia Tasavallan presidentin vahvistettavaksi 13.11.2020.

Vaatimukset koskevat lainsäädännön voimaantulon (23.11.2020) jälkeen uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen, sitä mukaan, kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit.

Vahvistettavalla lainsäädännöllä pannaan täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät muutokset energiatehokkuuslakiin, asunto-osakeyhtiölakiin, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, aravarajoituslakiin sekä asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin.

Uudistuksella edistetään energiansäästöä ohjaamalla kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla laskutuksessa siirrytään toteutuneeseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen ja varmistetaan energiakulutusta koskevan tiedon saanti.

Tällä hetkellä vielä huomattavassa osassa taloyhtiöistä vesimaksuvastikkeen perusteena on esimerkiksi huoneiston asukkaiden lukumäärä tai veden yksikkökustannus pinta-alaa kohti. Vuokranantajan vuokralaiselta vedestä perimä korvaus perustuu usein kiinteään vesimaksuun.

Huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo vuonna 2011 ja putkistosaneerausten yhteydessä vuonna 2013. Vesimittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen ja kulutuksen mukaiseen laskutukseen sen sijaan ei ole aikaisemmin säädetty.

202011_67496.jpg

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle olisi vedestä perittävän korvauksen perinnän yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista laskutuksen määräytymisen perusteista. Toimitettavista tiedoista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Myös lämmityksen ja jäähdytyksen mittaukseen ja laskutukseen muutoksia

Uusille rakennuksille toimitettava kaukolämpö ja kaukojäähdytys on mitattava etäluettavilla mittareilla. Jo asennetut kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmittarit on muutettava etäluettaviksi tai korvattava etäluettavilla mittareilla viimeistään 31.12.2026.

Kaukolämmön myyjän velvollisuus kulutus- ja polttoainetietojen toimittamiseen asiakkailleen laajenee. Asiakkaan tulee saada laskun mukana tai esim. internetin välityksellä tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energian käytöstä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutuksen kustannusten jakamisesta.

Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön tiedote
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Eriika Melkas, TEM, puh. 029 504 7134
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, puh. 029 504 7229
lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen, OM, puh. 029 515 0558 (asunto-osakeyhtiölaki, laki asuinhuoneiston vuokrauksesta)
yli-insinööri Kaisa Kauko, YM, puh. 029 525 0121 (rakentamismääräykset)
lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen YM, puh. 029 525 0067 (ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot)

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Isännöitsijä
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
20208_66125.jpg
Tutkimus
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Osakas
Taloyhtiön kunnossa­pito­vastuu: Miten huolto­työt pitäisi jakaa?
Kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiöissä on annettu selkeät ohjeet. Silti kysymyksiä siitä, kuka on vastuussa yhtiön rakennuksen tietyn osan kunnostamisesta tai vian korjaamisesta, syntyy usein. Epävarmuutta lisää se, että uusissa asunto- osakeyhtiöissä on usein nykyaikaisia laitteistoja, joita kaikki asukkaat eivät osaa käyttää.Esimerkiksi huoneiston sisäinen ilmanvaihtojärjestelmä huoltotöineen voi olla asukkaalle "hepreaa". Mitä oudompi laite asukkaalle on, sitä varmemmin on myös epäselvää, kuuluuko jonkin sen osan huolto asukkaalle. Jos asukkaalla ei ole johonkin laitteeseen käyttöohjeita tai jos ei tiedä, kuka laitteen huollosta vastaa, on järkevintä ottaa yhteyttä isännöitsijään jo ennen kuin ongelmia ilmenee.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Isännöitsijä
Menettely yhtiökokouksessa
Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimii yhtiökokouksen valitsema henkilö. Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä, että kokouksen puheenjohtajana toimii yhtiöjärjestyksessä mainittu henkilö, esim. hallituksen puheenjohtaja.Äänestystilanteita silmälläpitäen on yhtiökokouksessa oltava osakeluettelo. Kokouksen puheenjohtajan tulee varmistua siitä, että kokousta varten laaditaan ääniluettelo, joka sisältää tiedot osakkeenomistajista, asiamiehistä ja avustajista. Luetteloon merkitään äänestystä varten läsnä olevien osakkeenomistajien lukumäärä ja äänimäärä.Suositeltavaa on, että kokouksissa käsiteltävistä asioista laaditaan erillinen esityslista, joka myöhemmin vastaa pöytäkirjanumerointia.Yhtiökokouksen pöytäkirjaPuheenjohtajan tehtäviin kuuluu kokouksen johtamisen lisäksi myös varmistua siitä, että tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjaan tulee liittää ääniluettelo sekä merkitä kokouksessa tehdyt päätökset ja, jos päätöksestä on äänestetty, äänestystulos.Pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä hyväksymättä jätetyt yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat ehdotukset.Sen jälkeen, kun pöytäkirja on laadittu, on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava pöytäkirja.Osakkeenomistajalla on oikeus nähdä pöytäkirja ja saada siitä tai sen osasta haluamansa jäljennös. Tämän vuoksi pöytäkirja on viimeistään neljän viikon kuluessa kokouksesta oltava nähtävänä hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän luona.Yhtiökokouksen ja hallituksen kokouspöytäkirjat kuuluvat yhtiön hallintomateriaaliin, minkä vuoksi niiden asianmukaista säilyttämisestä ja tallettamisesta on huolehdittava luotettavasti.LUE kaikki yhtiökokouksesta >>
20208_66263.jpg
Isännöitsijä
Koronaepidemian vuoksi siirrettyjen yhtiökokousten takaraja häämöttää
Koronaepidemia ja sen myötä tulleet kokoontumisrajoitukset sekoittivat keväällä taloyhtiöiden yhtiökokousaikatauluja pahasti. Huhtikuussa eduskunta sääti määräaikaisen lakimuutoksen, joka mahdollistaa varsinaisen yhtiökokouksen pitämisen 30.9. mennessä.Isännöintiliiton 14.8. julkaiseman kyselyn mukaan noin neljäsosa taloyhtiöistä on päätynyt siirtämään kokouksen syksyyn. Noin 10.000 tuhannella taloyhtiöllä on kyselyn mukaan yhtiökokous kyselyajankohtana (5-10.8.) pitämättä. Nämä taloyhtiöt ovat pääasiassa taloyhtiöitä, joiden yhtiökokouksen asialistalla ei ole kiireellisiä asioita tai isohkoja kunnostustoimenpiteitä. Yhtiökokousten koolle kutsumisella alkaa olla jo kiire ja koronan tartuntamäärien kasvaessa pitää taloyhtiössä miettiä kokousjärjestelyjä taas tarkemmin.
mies ojentaa seteleitä takaisin
Osakas
Myyjän vastuulla remontit – mitä ostajan tulee tietää edellisten omistajien töistä?
Isäni osti 20 vuotta sitten osakkeen vuonna 1977 rakennetusta talosta, jossa hän ei ole asunut päivääkään, eikä myöskään tehnyt mitään remonttia kylpyhuoneeseen. Kylpyhuone on joko alkuperäisessä kunnossa tai aikaisempien omistajien remontoima.Nyt hän myi huoneiston. Huoneiston hinta oli n. 20.000 euroa halvempi kuin muut vastaavat asunnot. Uuden omistajan muutettua asuntoon hän ilmoitti, että seinästä irtosi laatta. Laatta irtosi kohdasta jossa käyttövesiputket ja viemärit on koteloitu lastulevyllä. Tämän päällä on muovimatto ja sen päällä laatat. Lastulevy oli mustunut hormiston sisäpuolelta. Selvittämättä on mistä kosteus tullut, mutta lastulevyn kastuminen sisäpuolelta viittaa putkistoon tms.Uusi omistaja otti heti yhteyttä lakimieheen ja sieltä tuli isälleni 10.000 euron korvausvaatimus asunnosta, jonka hinta oli n. 50.000 €. Taloyhtiön isännöitsijä ei ole halukas hoitamaan asiaa mitenkään, vetoaa yhtiöjärjestyksen muutokseen, jossa todetaan: "Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa sanotaan, yhtiön ja osakkaan korjaus ja kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä ja korjaus ja kunnossapitotöistä, jotka kohdistuvat kylpyhuoneen vesieristykseen lukuun ottamatta lattiakaivoja ja ja viemäriputkia."

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton