• Etusivu
  • Osakas

Huoneistotietojärjestelmä - osa 2

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.03.2021
20212_68638.jpg

Jokaisen osakkeenomistajan tulee hakea Maanmittauslaitokselta osakehuoneistonsa omistuksen rekisteröintiä sen jälkeen, kun taloyhtiö on suorittanut osakeluettelon siirron. Rekisteröintiä voi hakea koska tahansa, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta. Omistuksen rekisteröinnin yhteydessä Maanmittauslaitos mitätöi paperisen osakekirjan. Osakekirjan ollessa pankissa lainan vakuutena, myös pankki voi hakea omistuksen rekisteröintiä osakkeenomistajan puolesta – kuitenkin ainoastaan osakkeenomistajan valtuutuksella.

Huoneiston vaihtaessa omistajaa ensimmäisen kerran osakeluettelon siirron jälkeen, on uuden omistajan haettava omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta kahden kuukauden kuluessa kaupanteosta tai omistusoikeuden siirtymisestä. Myös tässä yhteydessä paperinen osakekirja mitätöidään.

Osakehuoneistoa on usein tapana käyttää lainan vakuutena. Kun aiempi paperinen osakekirja on rekisteröinnillä muutettu sähköiseksi omistajamerkinnäksi, voidaan myös panttausmerkintä osakehuoneistoon velan vakuudeksi tehdä sähköisesti. Panttauksen rekisteröintiä hakee pantinhaltija, siis useimmiten lainan myöntävä pankki. Panttauksen tekeminen edellyttää aina osakehuoneiston omistajan suostumuksen.

Info

Info

Omistajamerkinnän hyödyt osakkeenomistajalle

  • riski paperisen osakekirjan tuhoutumisesta tai häviämisestä poistuu
  • asuntokauppojen yhteydessä vältytään ylimääräisiltä lisävaivoilta, kustannuksilta ja viiveiltä, kun ei tarvitse enää siirrellä paperisia osakekirjoja paikasta toiseen
  • Maanmittauslaitokselta tilattavasta osakehuoneistotulosteesta saadaan esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä, kootusti yhtä huoneistoa koskevat tiedot: perustiedot yhtiöstä, huoneistosta, omistajista, panttauksista ja rajoituksista.
  • oikeus käyttää osakeoikeuksia, esim. osallistua yhtiökokouksiin edellyttää omistuksen rekisteröintiä
  • omistuksen rekisteröinnin jälkeen osakkaat saavat tiedot omistamistaan huoneistoista maksutta
  • keskitetty, luotettavan tahon ylläpitämä sähköinen järjestelmä turvaa sekä asunnon ostajan että myyjän asemaa kaupanteon yhteydessä

Se miten uuden omistajan tulee toimia oman omistuksensa rekisteröinnin suhteen, riippuu taloyhtiön ja kyseisen osakehuoneiston tilanteesta: kuuluuko taloyhtiö jo huoneistotietojärjestelmään vai ei. Jos kuuluu, niin hallitaanko yksittäistä osakehuoneistoa paperisella osakekirjalla vai onko se mitätöity ja osakehuoneistolle tehty sähköinen omistajamerkintä. Maanmittauslaitoksen asiointiapuri ohjaa osakkeenomistajaa rekisteröimisessä.

Asiointiapuri

20212_68574.jpg

Huoneistotietojärjestelmään rekisteröidään myös rajoituksia

Rajoituksia osakehuoneiston käyttämisestä tai luovuttamisesta eteenpäin rekisteröidään - muiden tietojen ohella - huoneistotietojärjestelmään. Rajoitusten rekisteröinnistä on säädetty laissa. Esimerkiksi merkinnät ulosmittauksesta, turvaamistoimenpiteestä, konkurssista ja yrityssaneerauksesta tehdään viranomaisen, konkurssipesän tai selvittäjän ilmoituksen perusteella.

Myös esimerkiksi lesken hallintaoikeus osakehuoneistoon tai testamenttiin perustuva käyttöoikeus rajoittaa osakkeenomistajan oikeutta luovuttaa osake eteenpäin. Nämä rajoitukset merkitään rekisteriin joko käyttöoikeuden haltijan hakemuksesta tai viran puolesta.

Lisäksi muualla laissa säädetyt rajoitukset merkitään rekisteriin, esimerkkinä ns. RS-pankin ilmoittama rajoitus. Asuntokauppalain mukaisella RS-menettelyllä suojataan uuden asunnon ostajaa rakentamisvaiheen aikana.

Huoneistotietojärjestelmästä perittävät maksut

Kertaluonteinen kirjaamismaksu peritään omistuksen, panttauksen ja rajoituksen rekisteröinnin yhteydessä. Osakkaan rekisteröityä omistuksensa huoneistotietojärjestelmään, hän saa tiedot omistamistaan huoneistoista maksutta.

Taloyhtiöille osakeluettelon siirto on maksuton, kun se tehdään 31.12.2023 mennessä. Myös taloyhtiöt saavat huoneistotietorekisteristä tavanomaiset, yhtiön hallinnointiin tarvitut tiedot maksutta.

Lisätietoa hinnoista

Yksittäiselle osakkeenomistajalle tuleva maksu löytyy Maanmittauslaitoksen hinnastosta otsikolla "Omistusoikeuden rekisteröinti", jonka jälkeen valitaan kohta Osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröinti. Kyseisestä taulukosta selviää että omistuksen rekisteröinti omistajan hakemuksesta tai taloyhtiön ilmoituksesta €/osakehuoneisto maksaa 60,00 € (arvonlisäveroton).

Niin harmillista kuin uusien maksujen määrääminen tavalliselle asunto-osakkeen omistajalle onkin, niin lienee selvää, että saadusta palvelusta pitää aina jonkin verran myös maksaa, vertailuna esim. terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut jne.

mies ojentaa seteleitä takaisin

Valtion, samoin kuin kuntien hallintoviranomaisilla on oikeus periä maksuja tuottamistaan palveluista. Mikäli näin ei tehtäisi, niin kaikkien veronmaksajien kokonaisveroastetta olisi pakko nostaa, jotta mitä erilaisempia palveluita ylipäätään saataisiin tuotettua kansalaisille.

Suomessa noin 100 000 taloyhtiötä ja yli tuhat taloyhtiötä perustetaan joka vuosi. Taloyhtiöissä on yhteensä noin 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa. On selvää, että näin massiivisen tietokannan käsittelyyn ei kovin heppoinen ohjelma sovellu. Myös tietoturva-asiat on otettava tarkasti huomioon uuden järjestelmän rakentamisessa. Uuden huoneistotietojärjestelmän suunnittelu- ja kehitystyö sekä sen käyttöönottotoimenpiteet ovat vaatineet valtiolta huomattavaa rahoituspanostusta jo hankkeen alusta lähtien.

Asunto-osakkeen omistajakohtaisella, varsin kohtuullisella kertarekisteröintimaksulla, maksu kohdentuu ainoastaan niihin, joita asia koskee eli osakkeenomistajiin. Ei siis esimerkiksi vuokralla asuviin. Taloyhtiöiltä ei kuitenkaan erikseen peritä maksua osakeluettelon siirrosta ja tästä hyötyvät myös asunto-osakkeenomistajat.

Huomio

Huomio

Lue myös artikkelin ensimmäinen osa

Info

Info

Tilaa Omataloyhtiön uutiskirje

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_76672.jpg
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
20221_74364.jpg
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
20217_71715.jpg
Talkoot yhdistävät ja erottavat
"Ja minähän en pihaa nypi, eikä voimani riitä lumenluontiin". Tämän lauseen jälkeen voi olla vaikeaa järjestää yhteistalkoita hyvässä yhteishengessä. Taloyhtiön talkoot puhuttavatkin monissa taloyhtiöissä, ja talkoiden luonteesta onkin yhtä monta mielipidettä kuin talkoisiin osallistujaa tai osallistumatonta.Onko talkoisiin pakko osallistua?
putkimies tarkistaa putkistoa
Paukkuvatko vesiput­ket? Syy kannattaa selvittää, sillä rasitus lisää vuotoriskiä
Varsinkin kerrostaloissa kuulee usein, kun naapuri laskee vettä hanasta tai vetää vessan, jolloin wc:n huuhtelusäiliö täyttyy. Kun veden virtaus pysähtyy, joissain rakennuksissa käyttövesiputkista kuuluu paukahdus.Äänet kulkeutuvat rakenteiden kautta moniin asuntoihin. Vaikka putkien paukkuminen ei ärsyttäisi, sen syy kannattaa silti selvittää. Kyse on todennäköisesti joko putkien väärästä asennustavasta tai paineiskuista. Pidemmän päälle ne laittavat putkien liitokset koville, mikä lisää vuotoriskiä. Siksi paukkeeseen kannattaa reagoida.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton