Taloyhtiö 2026 – nämä lait ja määräajat jokaisen hallituksen on syytä tietää
Vuosi 2026 on tuonut taloyhtiöille uusia velvoitteita ja määräaikoja. Hallituksen kannattaa tarkistaa, mitkä muutoksista ovat jo voimassa ja mihin pitää varautua loppuvuoden aikana. (Kuva: Adobe Stock)
Vuosi 2026 on taloyhtiöille poikkeuksellisen merkittävä. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet ovat uudistuneet usealla rintamalla, ja muutokset koskevat sekä hallitusten toimintaa että yhtiöiden käytännön arkea.
Osa vuoden tärkeistä muutoksista tuli voimaan jo alkuvuodesta, ja osa määräajoista on jo päättynyt. Syksyllä muutokset jatkuvat: asunto-osakeyhtiölain uudistus tulee voimaan 1. lokakuuta 2026. Samalla esimerkiksi energiatehokkuutta ja rahanpesun torjuntaa koskeva sääntely kehittyy edelleen.
Tähän artikkeliin on koottu ajantasainen katsaus vuoden 2026 kannalta keskeisiin lakeihin, uudistuksiin ja määräaikoihin sekä siihen, mitä taloyhtiön hallituksen kannattaa niistä juuri nyt tietää.
Asunto-osakeyhtiölaki muuttuu 1.10.2026 – taloyhtiöiden pelisääntöihin useita muutoksia
Asunto-osakeyhtiölain muutokset tulevat voimaan 1. lokakuuta 2026. Uudistus on edennyt vuoden aikana työryhmämietinnöstä hallituksen esitykseksi, eduskunnan käsittelyyn ja lopulta vahvistetuksi laiksi.
Muutokset koskevat muun muassa osakehuoneiston hallintaanottoa ja häiriötilanteisiin puuttumista, lyhytaikaiseen vuokraukseen liittyviä tilanteita, sähköistä tiedoksiantoa sekä taloyhtiön hallittua alasajoa. Lakiin tulee myös useita käytännön toimintaa ja vastuunjakoa selventäviä muutoksia.
Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa perehtyä uusiin säännöksiin ennen lokakuuta. Erityisesti hallintaanottoon, tiedoksiantoihin ja kunnossapitovastuisiin liittyvät toimintatavat on hyvä tarkistaa.
(Lähteet: HE 34/2026 vp; EV 65/2026 vp; asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta annettu laki)
Huoneistotietojärjestelmän tiedot on nyt pidettävä ajan tasalla
Taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen ensimmäinen ilmoitusmääräaika huoneistotietojärjestelmään päättyi 30. kesäkuuta 2026. Uudistus toi järjestelmään omistustietojen rinnalle aiempaa laajemmin taloyhtiöiden ja huoneistojen kunnossapito- ja muutostöitä, kunnossapitotarveselvityksiä, vastikkeita sekä huoneistokohtaisia lainaosuuksia koskevia tietoja.
Ensimmäisen ilmoituskierroksen päättyminen ei lopettanut taloyhtiöiden velvollisuuksia. Tietoja on ylläpidettävä myös jatkossa ja taloyhtiön on huolehdittava niiden ajantasaisuudesta. Maanmittauslaitos suosittelee vahvistamaan vähintään kerran vuodessa, että järjestelmään ilmoitetut tiedot ovat ajan tasalla.
Huoneistotietojärjestelmään kootut tiedot palvelevat taloyhtiöiden hallinnon lisäksi esimerkiksi asuntokauppaa ja luotonantoa. Osakas voi tarkastella palvelussa omaa huoneistoaan koskevia remontti-, vastike- ja lainaosuustietoja.
Taloyhtiön hallituksen kannattaa varmistaa isännöitsijältä, että yhtiön tiedot on ilmoitettu ja että niiden jatkuvasta päivittämisestä on sovittu.
(Lähde: Maanmittauslaitos, Huoneistotietojärjestelmä)
Rakentamisen uudet vähähiilisyysvaatimukset tulivat voimaan vuoden 2026 alussa
Rakentamislakiin liittyvät vuoden 2026 alussa voimaan tulleet vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset toivat rakentamiseen uusia ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluetteloa koskevia velvoitteita.
Vähähiilisyyttä koskevat velvoitteet eivät kuitenkaan tarkoita, että jokaisessa taloyhtiön korjaushankkeessa pitäisi automaattisesti laatia rakennuksen hiilijalanjälkilaskelma. Vaatimusten soveltuminen riippuu hankkeesta ja siitä, mitä rakennetaan.
Taloyhtiön kannalta olennaista on selvittää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa rakennusvalvonnasta ja suunnittelijoilta, mitä uuden rakentamislain mukaisia selvityksiä ja suunnitelmia juuri kyseisessä luvanvaraisessa hankkeessa tarvitaan.
Rakentamislain tavoitteena on samalla edistää rakentamisen digitalisaatiota ja yhdenmukaistaa rakennuksia koskevan tiedon käsittelyä. Tämä näkyy erityisesti lupamenettelyssä ja suunnittelutietojen toimittamisessa sähköisessä muodossa.
Taloyhtiön hallituksen ei siis tarvitse hallita kaikkia rakentamislain teknisiä yksityiskohtia, mutta suurta korjaushanketta käynnistettäessä uusien vaatimusten vaikutukset kannattaa selvittää heti hankesuunnittelun alussa.
(Lähteet: Rakentamislaki 751/2023 muutoksineen; Ympäristöministeriö)
Energiatehokkuusdirektiivi ohjaa rakennuskantaa kohti pienempää energiankulutusta
EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ohjaa rakennuskantaa vaiheittain kohti parempaa energiatehokkuutta ja päästöttömyyttä. Suomessa direktiivin vaatimuksia viedään kansalliseen lainsäädäntöön.
Asuinrakennusten kohdalla direktiivin tavoitteet koskevat koko kansallisen asuinrakennuskannan keskimääräisen primäärienergiankulutuksen vähentämistä. Keskimääräisen energiankulutuksen on vähennyttävä vähintään 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2020 tasosta.
Tämä ei tarkoita, että jokaisen olemassa olevan taloyhtiön pitäisi saavuttaa tietty energialuokka määräpäivään mennessä. Käytännön vaatimukset taloyhtiöille määräytyvät Suomen kansallisen toimeenpanon perusteella.
Direktiivi vahvistaa kuitenkin suuntaa, jossa rakennusten energiankulutusta vähennetään ja heikoimmin energiatehokkaiden rakennusten perusparannuksia edistetään. Taloyhtiöiden pitkän aikavälin korjaussuunnittelussa energiatehokkuus kannattaa siksi ottaa huomioon esimerkiksi lämmitysjärjestelmiä, ilmanvaihtoa, ikkunoita ja rakennuksen vaippaa koskevissa hankkeissa.
(Lähteet: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275; Ympäristöministeriö)
Palovaroittimien vastuu siirtyi taloyhtiölle vuoden 2026 alussa
Vuoden 2026 alussa päättyi kahden vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen rakennuksen omistaja vastaa siitä, että asunnoissa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Taloyhtiössä vastuu kuuluu yhtiölle.
Taloyhtiön on huolehdittava palovaroittimien hankinnasta ja pidettävä ne toimintakunnossa. Yhtiön kannattaa myös huolehtia siitä, että varoittimien määrä ja sijoittelu täyttävät vaatimukset ja että huoltoa ja uusimista varten on toimiva käytäntö.
Asukkaalla on edelleen tärkeä tehtävä paloturvallisuudessa. Asukkaan tulee ilmoittaa taloyhtiölle havaitsemistaan palovaroittimien vioista, ja yhtiön tulee antaa asukkaille ohjeet varoittimien testaamisesta ja vioista ilmoittamisesta.
Hallituksen kannattaa varmistaa, että yhtiössä on sovittu, kuka vastaa palovaroittimien kunnossapidon käytännön järjestämisestä ja miten huollot dokumentoidaan.
(Lähteet: Pelastuslaki; Sisäministeriö; SPEK)
PEP-tarkistukset ja rahanpesulaki – hallituksilta odotetaan tunnistettavuutta ja läpinäkyvyyttä
Rahanpesulain uudistus etenee vuonna 2026, ja sen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea lain tarkoittamiin ilmoitusvelvollisiin, kuten finanssialan toimijoihin. Taloyhtiö ei lähtökohtaisesti ole rahanpesulain tarkoittama ilmoitusvelvollinen, mutta sääntely voi näkyä sen arjessa pankkien ja muiden palveluntarjoajien kanssa asioitaessa.
Ilmoitusvelvollisten on tunnettava asiakkaansa ja pidettävä asiakkaan tuntemista koskevat tiedot ajan tasalla. Tähän kuuluu tarvittaessa myös poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön eli PEP-henkilön tunnistaminen.
Taloyhtiössä tämä voi näkyä esimerkiksi pankkiasioinnin yhteydessä, kun palveluntarjoaja pyytää tietoja yhtiöstä ja sen edustajista. Kyse ei siis ole siitä, että taloyhtiön hallituksen pitäisi itse tehdä PEP-tarkistuksia, vaan siitä, että yhtiön on pystyttävä toimittamaan palveluntarjoajalle tämän tarvitsemat tiedot.
Hallituksen kannattaa huolehtia erityisesti siitä, että yhtiön kaupparekisteritiedot ja hallituksen kokoonpanoa koskevat tiedot ovat ajan tasalla. Näin pankki- ja muu asiointi sujuu ilman tarpeettomia selvityksiä.
(Lähteet: HE 105/2026 vp; rahanpesulaki 444/2017; Finanssivalvonta)
Taloyhtiöiden talous ja verotus – kiinteistövero ja kotitalousvähennys seurannassa
Myös verotuksessa tapahtuu vuoden 2026 aikana muutoksia, joita taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden kannattaa seurata. Kiinteistövero vaikuttaa suoraan yhtiön kuluihin, kun taas kotitalousvähennys voi koskea osakasta silloin, kun tämä teettää vähennykseen oikeuttavaa työtä omalla kustannuksellaan.
Vuoden 2026 kiinteistövero määräytyy edelleen rakennuksen ja maapohjan verotusarvon sekä kunnan vahvistamien kiinteistöveroprosenttien perusteella. Rakennusten ja maapohjan verotusarvot määritetään erikseen. Taloyhtiön kannattaa tarkistaa vuosittain kiinteistöverotuspäätöksen tiedot ja huomioida kiinteistövero osana talousarvion laadintaa.
Kotitalousvähennykseen on puolestaan esitetty määräaikaista korotusta vuosille 2026 ja 2027. Hallituksen esityksen mukaan vähennyksen enimmäismäärä nousisi 1 600 eurosta 2 100 euroon ja yritykseltä ostetun vähennyskelpoisen työn vähennysprosentti 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutoksen on tarkoitus koskea takautuvasti myös vuoden 2026 aikana maksettuja vähennykseen oikeuttavia töitä, jos eduskunta hyväksyy esityksen.
Taloyhtiössä on tärkeää erottaa toisistaan yhtiön ja osakkaan teettämät työt. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen verovähennys. Osakas voi saada vähennyksen esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella omalle kunnossapitovastuulleen kuuluvasta vähennyskelpoisesta työstä. Taloyhtiön vastuulle kuuluvasta työstä vähennystä ei saa, vaikka kustannus lopulta katettaisiin osakkailta perittävillä vastikkeilla.
Hallituksen kannattaa seurata Verohallinnon ajantasaisia ohjeita sekä tarkistaa vuosittain yhtiön kiinteistöverotuspäätöksen perusteena olevat tiedot. Osakkaiden puolestaan kannattaa selvittää kotitalousvähennyksen kulloinkin voimassa olevat ehdot ennen remontin tilaamista.
(Lähteet: Verohallinto 2026; Valtiovarainministeriö)
Info
Taloyhtiön tärkeät lakimuutokset ja määräajat 2026
- 1.1.2026: Rakentamiseen liittyvät uudet vähähiilisyysvaatimukset tulivat voimaan.
- 1.1.2026: Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyi rakennuksen omistajalle eli taloyhtiössä yhtiölle.
- 30.6.2026: Taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen ensimmäinen ilmoitusmääräaika huoneistotietojärjestelmään päättyi. Tietojen ylläpitovelvollisuus jatkuu.
- 1.10.2026: Asunto-osakeyhtiölain muutokset tulevat voimaan.
- 2026: EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano etenee. Taloyhtiöiden käytännön velvoitteet määräytyvät kansallisen lainsäädännön perusteella.
Tieto ja ennakointi ovat hallituksen tärkeimmät työkalut
Vuosi 2026 on tuonut mukanaan muutoksia, jotka muokkaavat taloyhtiöiden arkea pitkäksi aikaa. Suunta on selvä: hallinnon läpinäkyvyys kasvaa, digitalisaatio etenee ja energiatehokkuus korostuu kaikessa päätöksenteossa.
Taloyhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä edellytetään nyt entistä parempaa lakien ja aikataulujen tuntemusta. Huolellinen valmistautuminen helpottaa siirtymistä uusiin velvoitteisiin ja ehkäisee kiireessä tehtyjä virheitä.
Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata viranomaisten tiedotteita ja hyödyntää asiantuntijalähteitä, kuten Omataloyhtiö.fi:n ajankohtaisia artikkeleita ja uutiskirjettä. Niiden kautta saat koottuna ne muutokset, jotka koskettavat suoraan taloyhtiösi päätöksiä, taloutta ja vastuuta.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat