Ilmanvaihtoremontti rivitaloyhtiössä – mitä hallituksen on hyvä tietää ennen päätöstä

Useimmissa ennen 1990-lukua rakennetuissa rivitaloyhtiöissä on yhä pelkkä poistoilmavaihto.. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen katolla sijaitseva huippuimuri imee ilmaa pois märkätiloista, mutta korvausilma virtaa asuntoihin hallitsemattomasti, kuten rakenteiden raoista, postiluukusta tai venttiileistä, jos niitä on asennettu.

Järjestelmä on yksinkertainen, mutta ei energiatehokas. Koska korvausilmaa ei lämmitetä eikä suodateta, syntyy vedon tunnetta ja lämpöhäviöitä. Ilmanvaihdon teho ei myöskään riitä kaikissa tilanteissa esimerkiksi ruuanlaiton, saunomisen tai suihkun yhteydessä poisto voi olla riittämätön.

Kun taloyhtiö päivittää ilmanvaihdon hallituksi tulo–poistojärjestelmäksi, kokonaisuus muuttuu perusteellisesti:

• Ilmaa ei pelkästään poisteta, vaan myös tuodaan sisään suodatettuna ja lämmitettynä
• Lämmöntalteenotto otetaan käyttöön: poistettavasta ilmasta siirretään lämpö tuloilmaan
• Puhaltimet toimivat energiatehokkaasti ja säätyvät tarpeen mukaan

Samalla voi olla tarpeen tehdä kanavamuutoksia, kotelointeja ja sähkötöitä. Monessa tapauksessa nämä voidaan toteuttaa järkevästi muiden remonttien, kuten pesuhuone- tai keittiöremontin, yhteydessä.

Tulos? Asukkaat saavat vedottoman ja raikkaan sisäilman, yhtiö pienentää energiankulutustaan ja kiinteistön arvo nousee.

Vanhoissa rivitaloyhtiöissä ilmanvaihto toimii usein huippuimurilla, joka imee ilmaa kylpyhuoneista ja keittiöistä. Korvausilma tulee useimmiten suoraan ulkoseinässä olevista venttiileistä, eikä varsinaista ilmanvaihtokanavistoa ole rakennettu.

Kun ilmanvaihto uudistetaan nykyaikaiseksi, tarvitaan ilmanvaihtokone ja sille kanavisto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asuntoihin asennetaan uudet ilmanvaihtokanavat ja ne koteloidaan siististi rakenteisiin tai pintaan. Vanha poistoilmaputkisto voidaan usein hyödyntää uudessa järjestelmässä, mikä helpottaa toteutusta.

Oikean koneen valinnan tekee LVI-suunnittelija. LVI-suunnittelija suunnittelee myös kanavistot ja laskee tarvittavat ilmamäärät.

Asennukseen tarvitaan myös sähkövetoja ja ohjauskaapeleita koneelle. Koneen käyttöönotto ja ilmamäärien säätö on myös ammattilaisen tehtävä, sillä vain oikein säädettynä järjestelmä toimii kuten on suunniteltu.

Ilmanvaihtoremontti alkaa aina kartoituksella. Yhtiön hallitus voi pyytää asiantuntijaa selvittämään, millainen järjestelmä kiinteistössä tällä hetkellä on ja mitä mahdollisuuksia sen uudistamiseen liittyy. Kartoituksen pohjalta tehdään varsinainen suunnitelma, jossa määritellään esimerkiksi koneiden sijoitus, kanavien reitit, asennustavat ja ääneneristys.

Kun suunnitelma on valmis, hallitus esittelee sen yhtiökokoukselle ja pyytää valtuutuksen remontin toteuttamiseen. Usein tarvitaan myös rakennuslupa tai toimenpidelupa, sillä kyseessä on perusparannus, joka vaikuttaa rakennuksen teknisiin järjestelmiin. Lupa haetaan paikallisesta rakennusvalvonnasta, ja se voi edellyttää pääsuunnittelijaa sekä virallisia suunnitelmia.

Luvan saamisen jälkeen kilpailutetaan urakoitsijat ja aikataulutetaan työt. Itse asennustyö kestää tyypillisesti muutamasta päivästä viikkoon per asunto. Asennus vaatii rakenteiden avaamista ja kotelointia, mutta työ pyritään tekemään mahdollisimman siististi ja nopeasti.

Remontin jälkeen järjestelmä tasapainotetaan ja säädetään suunnitelluille ilmamäärille. Lopuksi tehdään käyttöönottotarkastus ja huolto-ohjeistus, jotta hallitus ja asukkaat tietävät, miten järjestelmää käytetään ja milloin se kaipaa huoltoa.

Valloxilta löytyy useita vaihtoehtoja erityisesti korjausrakentamiseen. Pieniin rivitaloasuntoihin sopii esimerkiksi MyVallox 51 CFi , joka on kompakti mutta tehokas kone. Se voidaan asentaa esimerkiksi kylpyhuoneeseen wc-istuimen päälle. Koneen liesikuvulla varustettu versio MyVallox 51K CFi voidaan asentaa keittiön kaapistoon. Suuriin asuntoihin sopii MyVallox 99 CFi , jossa on suurempi ilmamääräkapasiteetti.

Jos huoneistoihin halutaan asentaa matalaprofiilinen ja helposti sijoitettava kone esimerkiksi katon alaslaskuun, vaihtoehtona on Vallox TSK Multi 50 MV. Se on erityisesti suunniteltu huoneistokohtaiseen saneeraukseen ja mahtuu mataliinkin tiloihin.

Kaikissa edellä mainituissa koneissa on tehokas lämmöntalteenotto ja sisäänrakennetut kosteus- ja hiilidioksidianturit, jotka tekevät ilmanvaihdosta huoletonta. Anturien ansiosta ilmanvaihto tehostuu automaattisesti kun sisäilman kosteus- tai hiilidioksiditaso nousee. Lisäksi kaikissa malleissa on mahdollisuus ottaa käyttöön ilmainen pilvipalvelu, jonka avulla voi seurata koneen toimintaa ja sisäilman laadusta karttuvaa tietoa sekä ohjata konetta vaikka etänä. Pilvipalvelu mahdollistaa myös sen, että asukas antaa esim. isännöitsijälle tai hänen valtuuttamalle iv-asiantuntijalle pääsyn tarkistamaan koneen asetuksia.

• Rivitalohuoneiston pinta-ala 85 m² ja tilavuus 212 m³
• Puolenkertainen ilmanvaihto 30 l/s

Keskimääräinen energiankulutus ilmanvaihtoilman lämmittämiseen 5350 kWh/Jyväskylä

• Ilmanvaihtokone Vallox 90 KMC
• Lämmöntalteenotolla saatava säästö 3690 kWh
• Kulutukseksi jää 1660 kWh
• Puhallinsähkön kulutus pysyy samana, koska tasavirtapuhaltimet vaihtovirtapuhaltimen sijaan

Kilowattitunti maksaa noin 0,15 € eli säästö vuodessa yli 550 €. Kone tarvikkeineen, lisäkanavisto ja koteloinnit n. 4 000 €.