Korjausrakentamisen energiamääräykset – mitä niistä pitäisi tietää?
Korjausrakentamiselle asetetut energiatehokkuusvaatimukset ovat edelleen voimassa tilanteissa, joissa rakennusta korjataan tai sen käyttötarkoitusta muutetaan tavalla, joka vaatii rakentamis- tai toimenpideluvan. Tavoitteena on, että energiatehokkuuden parantaminen otetaan huomioon muun korjaamisen yhteydessä, teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Näin tuetaan myös Suomen virallista tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Energiatehokkuuden parantaminen osana muuta korjaamista
Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava silloin, kun rakennukseen tehdään rakentamislain (847/2023) mukaisesti luvanvaraisia korjaus- tai muutostöitä, ja energiatehokkuuden parantaminen on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- rakennuksen ulkovaipan korjaukset tai uusimiset
- linjasaneeraukset ja märkätilojen perusparannukset
- ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän uusiminen tai muuttaminen
- käyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi
Säännösten tavoitteena on vähentää olemassa olevan rakennuskannan energiankulutusta sekä pienentää rakennusten käytönaikaisia ilmastopäästöjä.
Mitä energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan?
Energiatehokkuuden parantaminen voi tarkoittaa esimerkiksi:
- lisälämmöneristystä ulkoseinissä, yläpohjassa tai alapohjassa
- parempien ikkunoiden tai ovien asentamista
- lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän asentamista
- lämmitysjärjestelmän muuttamista energiatehokkaammaksi.
Nämä toimenpiteet toteutetaan osana muuta korjaamista, eivät erillisenä vaatimuksena. Energiavaatimukset toimivat suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
Info
5 asiaa, jotka jokaisen korjaajaksi ryhtyvän tulisi tietää energiamääräyksistä
- Vaatimukset koskevat vain luvanvaraisia töitä. Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava vain silloin, kun kyseessä on rakentamislain mukaan luvanvarainen korjaus- tai muutostyö (rakentamis-, muutos- tai toimenpidelupa).
- Velvoite ei ole ehdoton. Energiatehokkuuden parantaminen edellytetään vain, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kaikkea ei tarvitse tehdä, jos ratkaisut eivät ole järkevästi toteutettavissa.
- Velvoitteet perustuvat lakiin ja asetukseen. Vuoden 2025 alussa voimaan tulleet rakentamislaki (847/2023) ja ympäristöministeriön asetus 216/2023 määrittelevät tarkasti, milloin ja miten energiatehokkuutta on parannettava.
- Poikkeuksia on, mutta rajatusti. Energiavaatimukset eivät koske esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, siirtokelpoisia tilapäisrakennuksia, alle 50 m² rakennuksia ilman ympärivuotista käyttöä tai lämmitystä, tai rakennuksia, joiden käyttötarkoitus sitä ei edellytä (esim. väestönsuojat, kasvihuoneet).
- Energiatehokkuus kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun alusta alkaen. Vaikka vaatimukset koskevat vain luvanvaraisia hankkeita, energiatehokkuuden huomioiminen voi parantaa asumismukavuutta, laskea käyttökustannuksia ja nostaa kiinteistön arvoa.
Tekniset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset
Energiatehokkuuden parantamisen tulee olla:
- teknisesti mahdollista: ratkaisu ei saa heikentää rakennuksen muita ominaisuuksia, kuten kosteusteknistä toimivuutta, sisäilman laatua tai paloturvallisuutta.
- toiminnallisesti mahdollista: korjaus ei saa heikentää rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä toimintoja.
- taloudellisesti mahdollista: toimenpiteen tulee olla kustannustehokas. Arvioinnissa käytetään samoja laskentaperusteita kuin EU-tasoisessa kustannusoptimaalisuuslaskennassa.
Suojellut ja poikkeavat rakennukset
Energiatehokkuusvaatimuksia ei sovelleta, jos ne ovat ristiriidassa rakennuksen suojeluarvojen tai käyttötarkoituksen kanssa. Esimerkiksi:
- suojellut rakennukset, jos vaaditut toimet vaarantaisivat suojeluarvot
- alle 50 m² rakennukset
- vapaa-ajan asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotista lämmitysjärjestelmää
- tuotantorakennukset, joissa prosessi tuottaa lämpöä
- siirtokelpoiset tilapäisrakennukset
- kasvihuoneet, väestönsuojat ja uskonnolliset rakennukset
Yksityiskohtaiset poikkeukset määritellään ympäristöministeriön asetuksessa 216/2023.
Rakentamislaki määrittää luvanvaraisuuden
Uusi rakentamislaki (847/2023) ohjaa kaikkea rakentamista ja korjaamista vuodesta 2025 alkaen. Korjausrakentamiseen liittyvät energiatehokkuusvaatimukset astuvat voimaan vain, jos toimenpide on luvanvarainen ja siinä samalla voidaan toteuttaa energiatehokkuuden parannus kustannustehokkaasti.
Rakennuslupaa tai toimenpidelupaa edellytetään esimerkiksi silloin, kun korjaus vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen, ulkonäköön, tilajärjestelyihin tai teknisiin järjestelmiin.
Info
Energiatehokkuus on osa hyvää ja vastuullista korjaamista
Energiatehokkuuden parantaminen ei ole pelkkää vaatimusten täyttämistä, vaan myös keino parantaa asumis- ja käyttömukavuutta, pienentää lämmityskustannuksia ja lisätä rakennuksen arvoa. Siksi energiatehokkuus kannattaa ottaa huomioon jo korjaustarpeita arvioitaessa – ei vasta rakennusluvan hakuvaiheessa.
Lähteet:
- Rakentamislaki (847/2023)
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuudesta korjausrakentamisessa (216/2023)
- Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, EU)
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Faktaa vai fiktiota? Tarkista tietosi maalämmöstä
Poistoilmalämpöpumppu haastaa tehokkuudessa maalämmön
Osakkaan oikeus nähdä asiakirjoja?
Viikon kysymys: Ongelmia ilmennyt, voiko vastuunjakoa vielä muuttaa?
Taloyhtiön saunan hoito ja kunnostus
Saivatko osakkaat maksaa kattoremontin suoraan tekijälle ohi kirjanpidon?
Luetuimmat
Uusimmat