Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset
Luonnos korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista on lähtenyt lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista.
Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy vapaaehtoisena. Energiatehokkuuden parantaminen on osa normaalia korjausrakentamista ja suunnitelmallista kiinteistön kunnossapitoa, jota kiinteistön omistaja tekee parhaaksi katsomallaan tavalla ja aikataululla.
Rakennuksen energiatehokkuudelle säädetään vähimmäisvaatimuksia, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien korjaamisesta. Tällaisia korjauksia ovat esimerkiksi laajat peruskorjaukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja teknisten järjestelmien uusiminen.
Vain kannatavat toimenpiteet tulisivat pakollisiksi
Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Tärkeää on myös, että energiatehokkuutta parantavat toimet tehdään rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus huomioiden.
"Ehjää ja toimivaa ei tarvitse korjata. Kiinteistön omistaja päättää, mitkä ovat rakennuksen korjauksen yhteydessä parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Kun rakennuksesta pitää huolta suunnitelmallisesti, on järkevää ottaa huomioon myös energiatehokkuus. Energiatehokkaaksi korjattu rakennus kuluttaa vähemmän ja ottaa huomioon ympäristön", sanoo asuntoministeri Krista Kiuru.
Energiatehokkuusmääräykset ovat osa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa ja edistävät samalla Suomen omia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Pitkällä aikavälillä korjausrakentamisella on ratkaiseva merkitys Suomen energiakulutukseen, sillä rakennuksissa kuluu nykyään 40 % energian kokonaiskulutuksesta.
Lausuntoaika päättyy 9.7.2012. Säädökset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2013 alussa.
Lähde: Ympäristöministeriö