Taloyhtiöiden kosteusongelmiin pitää puuttua ajoissa
Korjausvelka voi kaataa taloyhtiön

Monilla 1990- ja 2000-luvuilla rakennetuilla taloyhtiöillä on alkanut ilmetä kosteuden aiheuttamia ongelmia eteenkin kellarikerroksissa. (Kuva SafeDrying Oy)
Korjausvelka on sana, joka saa monen taloyhtiön hallituksen jäsenen mietteliääksi – eikä syyttä. Kun välttämättömiä remontteja lykätään vuodesta toiseen, kustannukset kasvavat, rahoitus hankaloituu ja pahimmillaan koko taloyhtiö ajautuu kriisiin.
Uusin ROTI 2025 -raportti muistuttaa, että rakennusten tekninen arvo on nyt noin 540 miljardia euroa. Se on yli 70 miljardia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Mitä enemmän arvoa rakennuskannassa on, sitä suurempi myös riski, jos kunnossapito laiminlyödään. Raportin mukaan korjausvelkaa syntyy aina, kun rakennuksen kunto jää alle 75 prosenttiin optimista, ja monissa kerrostaloissa ollaan jo tämän rajan alapuolella.
Korjausvelan seuraukset eivät ole pelkkää teoriaa. Vaasassa, Vantaalla ja Jyväskylässä taloyhtiöt joutuivat tosipaikan eteen kosteusongelmien kanssa. Kolme tapausta osoittavat, että ennakoiva ote ja vaihtoehtojen kartoitus voivat säästää satojatuhansia euroja.
Korjausvelka ja taloyhtiöiden talous
Korjausvelka ei näy taloyhtiön taseessa, mutta sen vaikutukset tuntuvat arjessa. Jos remontit lykkääntyvät, pankki voi kieltäytyä myöntämästä lainaa uusiin hankkeisiin. Silloin vaihtoehdoksi jää vastikkeiden korotus tai entistä suurempi lykkäys. Tästä alkaa kierre, joka voi päätyä taloyhtiön konkurssiin.
ROTI 2025 varoittaa myös osaamisen puutteesta: isännöitsijöiden ja hallitusten tietotaito kunnossapidon suunnittelussa ei aina riitä. Seurauksena voi olla hätiköityjä päätöksiä tai liian kalliiden ratkaisujen hyväksyminen. Siksi vertailu ja asiantuntijoiden käyttö ovat avainasemassa.
Vaasalainen taloyhtiö: suunnitelmallinen kunnossapito toi säästöä
Vuonna 1984 rakennettu vaasalainen taloyhtiössä ongelmat alkoivat jo 1990-luvulla. Kellarissa esiintyi kosteuden aiheuttamaa “kukkimista” ja seinäpintojen kupruilua. Hallituksen puheenjohtaja Hannele Lithén, joka on toiminut tehtävässä yli 30 vuotta, ei halunnut tyytyä pintakorjauksiin. Lithén päätti, että taloyhtiön linja on tutkia ennemmin liikaa kuin liian vähän, ja varmistaa asiantuntijoiden avulla, mitä rakenteissa todella tapahtuu.

Tutkimuksissa selvisi, että ongelman juurisyy oli vääränlainen maa-aines sokkelin ympärillä. Hiekka ja sora eivät johtaneet vettä pois, vaan rakenteiden ympärille muodostui vesipatja, joka painoi kosteutta seinien läpi kellaritiloihin. Yksi vaihtoehto olisi ollut laaja salaojaremontti ja patolevyjen asennus, mutta tarjousten hintalaput olivat kovat.
Hallitus päätti selvittää muita ratkaisuja ja päätyi lopulta SafeDrying-järjestelmään. Asennus tehtiin kesällä 2021. Jo muutaman kuukauden kuluttua asukkaat huomasivat eron: kellaritilojen ilma raikastui, tavaroita pystyi taas säilyttämään tiloissa ja ongelmallinen haju hävisi.
Myös talouden puolella päätös osoittautui oikeaksi. SafeDrying tuli merkittävästi halvemmaksi kuin perinteiset vaihtoehdot, ja taloyhtiö pystyi toteuttamaan korjauksen ilman lisälainaa. Osakkaat maksoivat kustannukset rahoitusvastikkeella tai kertasuorituksina, mikä piti yhtiön talouden vakaana.
Haluatko tietää, sopisiko SafeDrying teidän taloyhtiöönne? Pyydä ilmainen esittely.
Vantaan Myyrinkari: väestönsuojan kosteusongelma ratkaistiin edullisesti
Vantaan Myyrinkarin taloyhtiössä väestönsuoja oli pitkään ongelmallinen. Tilaan ei ollut mielekästä viedä tavaroita, sillä haju tarttui helposti säilytettävään omaisuuteen ja kosteus teki varastoista lähes käyttökelvottomia. Asukkaat valittivat tunkkaisesta ilmasta ja homevaurioiden riskistä.

Kun hallitus ryhtyi selvittämään korjausvaihtoehtoja, tarjouksia saatiin muun muassa kalliolouhinnasta ja laajasta salaojaremontista. Hinnat vaihtelivat 250 000–300 000 euron välillä. Toteutus olisi lisäksi ollut teknisesti hankala: se olisi vienyt aikaa, rahaa ja aiheuttanut huomattavia häiriöitä asukkaille.
Hallitus ei tyytynyt ensimmäisiin, kalliisiin ehdotuksiin, vaan kartoitti vaihtoehtoja huolellisesti. Lopulta se päätti kokeilla SafeDrying-järjestelmää. Asennus toteutettiin vain kolmessa päivässä ja tulokset näkyivät nopeasti. Hajut katosivat ja häkkivarastot voitiin ottaa takaisin käyttöön. Samalla lämmityksen energiankulutus pieneni, kun kosteus ei enää rasittanut rakennetta ja ilmanvaihtoa.
Ratkaisu maksoi vain murto-osan verrattuna perinteiseen remonttiin ja säästi taloyhtiön kalliilta investoinnilta. Myyrinkarin tapaus osoittaa, että huolellinen vaihtoehtojen vertailu voi kääntää mahdottomalta tuntuneen ongelman taloudellisesti järkeväksi ja teknisesti toimivaksi ratkaisuksi.
Jyväskylän Vaajakoski: kapillaarikosteus kuriin
1950-luvulla rakennettu kerrostalo Jyväskylän Vaajakoskella joutui keväällä 2024 tilanteeseen, jossa kellaritiloissa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Kosteuden aiheuttamat hajuhaitat tulivat esille hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän Aila Pokelan palatessa lomamatkaltaan.
Perinteiset menetelmät, kuten salaojitus, eivät olisi yksin riittäneet pysäyttämään kapillaarikosteuden nousua. Lisäksi kustannukset olisivat nousseet huomattavan suuriksi, eikä varmuutta onnistumisesta ollut. Taloyhtiö päätti etsiä vaihtoehtoisen ratkaisun ja valitsi SafeDrying-järjestelmän.

Asennus toteutettiin lokakuussa 2024. Käyttöön otettiin niin sanottu tehokuivaus, jossa rakenteita kuivataan hallitusti ja pitkäjänteisesti. Prosessi kesti noin puoli vuotta, ja sen aikana kosteusarvot laskivat tasaisesti. Järjestelmästä saatiin reaaliaikaista seurantatietoa, jonka avulla hallitus pystyi seuraamaan, että toimenpiteet toimivat suunnitellusti.
Asukkaiden kannalta tärkeintä oli, että arki ei häiriintynyt. Rakennuksessa voitiin asua normaalisti koko kuivauksen ajan, eikä kellaritiloja jouduttu sulkemaan pitkäksi aikaa. Ratkaisu oli paitsi teknisesti onnistunut myös taloudellisesti järkevä.
Oletteko jo selvittäneet, mistä oman taloyhtiön kosteudet todella johtuvat? Pyydä asiantuntija paikalle.
Mitä taloyhtiöt voivat oppia näistä esimerkeistä
Näissä kolmessa kohteessa oli yksi yhteinen piirre: hallitus ei tyytynyt ensimmäiseen ehdotukseen, vaan selvitti vaihtoehtoja ja uskalsi ajatella eri tavalla.
- Vertailu tuo säästöä. Kalliit remontit eivät aina ole ainoa ratkaisu.
- Ennakointi maksaa itsensä takaisin. Kun ongelmat havaitaan ajoissa, vältetään suurremonttien hintalappu.
- Kuuntele asukkaiden kokemuksia ajoissa, ne voivat paljastaa ongelmia ennen kuin ne näkyvät rakenteissa.
ROTI 2025 painottaa, että osaamista kunnossapidon suunnittelussa pitää vahvistaa. Näiden esimerkkien viesti on sama: oikeat päätökset syntyvät, kun hallitus perehtyy vaihtoehtoihin ja käyttää asiantuntijoita.
Ennakoiva ote on paras suoja korjausvelkaa vastaan
Korjausvelka kasvaa huomaamatta, mutta sen torjuminen on mahdollista. Pitkän tähtäimen suunnitelma, säännölliset kuntotarkastukset ja avoin vertailu eri ratkaisujen välillä ovat hallituksen tärkeimpiä työkaluja.
SafeDrying Oy:n järjestelmä on yksi vaihtoehto, joka voi sopia kohteeseen, jossa perinteiset menetelmät ovat liian kalliita tai vaikeita toteuttaa. Jokainen taloyhtiö on kuitenkin yksilöllinen ja tärkeintä on tehdä päätökset faktoihin sekä huolellisiin tutkimuksiin nojaten.
Kun korjausvelkaan puututaan ajoissa, säästyy rahaa, rakennusten arvo säilyy ja asukkaat voivat elää terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.
Info
SafeDrying Oy
SafeDrying Oy on kotimainen yritys, joka on erikoistunut rakennusten kosteusongelmien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Yrityksen kehittämä järjestelmä on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja niitä on käytetty sadoissa kohteissa eri puolilla maata. SafeDrying tekee tiivistä yhteistyötä taloyhtiöiden, isännöitsijöiden ja rakennusalan asiantuntijoiden kanssa tarjoten vaihtoehtoja perinteisille, usein kalliille kaivuu- ja salaojaratkaisuille.
Miksi valita SafeDrying?
- Järjestelmä kuivattaa ja pitää rakenteet kuivina myös kapillaarisen kosteuden nousussa.
- Asennus käy nopeasti: pinta-asennus tai upotus rakenteeseen kohteen mukaan.
- Tilat pysyvät käytössä kuivatuksen aikana.
- Reaaliaikainen kosteustilan valvonta varmistaa, että kuivuus säilyy.