Taloyhtiön pihaa ei tarvitse kaivaa auki: suomalainen keksintö kuivattaa perustukset sisältäpäin

Salaojituksen tehtävänä on kerätä rakennuksen ympärillä olevaa vettä ja johtaa se hallitusti pois. Kosteus voi kuitenkin siirtyä rakenteeseen myös perustusten alta, jos maaperän ja perustusten välistä puuttuu toimiva kapillaarikatko.

Tällöin vesi imeytyy betonin tai muuratun rakenteen huokosiin ja etenee niitä pitkin ylöspäin. Kosteusrasitus jatkuu niin kauan kuin rakenteella on yhteys märkään maaperään. Siksi seinän alaosa voi pysyä kosteana myös sen jälkeen, kun rakennuksen ulkopuoliset salaojat on uusittu.

Vanhan talon salaojaremontissa avataan tavallisesti maa rakennuksen ulkoseinien viereltä. Samalla voidaan uusia salaojaputket ja parantaa seinän ulkopuolista vedeneristystä. Perustusten tai lattialaatan alla olevat maa-ainekset jäävät kuitenkin paikoilleen. Jos niiden kapillaarikatko puuttuu, uusi salaojitus kohdistuu eri kulkureittiin kuin rakenteeseen nouseva kosteus.

Sama ongelma syntyy rakennuksen keskellä olevan anturan kohdalla. Ulkoseinien vierelle asennetut salaojat eivät ulotu anturaan, jonka päältä kantava väliseinä lähtee nousemaan. Anturan kautta siirtyvä kosteus on silloin poistettava rakennuksen sisäpuolelta.

Rinnetontilla tai kallion päälle rakennetussa talossa kosteus voi kulkeutua rakennukseen kallion pintoja ja halkeamia pitkin. Tiiviissä kaupunkiympäristössä ulkoseinään ei aina päästä käsiksi lainkaan. Töölön Apollonkadulla kosteus kulkeutui korkeammalla sijaitsevan naapuritalon alta alempana olevaan asuntoon, eikä kosteuden reittiä voitu sulkea ulkopuolisilla korjauksilla.

Taloyhtiön ei kannata sitoutua suureen salaojaremonttiin ennen kuin on selvitetty, ulottuuko korjaus kosteuden todelliseen kulkureittiin. Minuutin mittainen testi auttaa arvioimaan, kannattaako kostuva rakenne kuivattaa rakennuksen sisäpuolelta.

Saat tuloksen heti. Sen jälkeen voit jättää yhteystietosi ja pyytää SafeDryingin asiantuntijalta maksuttoman arvion. Taloyhtiö saa tietää, miten järjestelmä voidaan toteuttaa sekä paljonko työ arviolta maksaa ja kestää. Yhteydenotto ei sido taloyhtiötä.

Kapillaarinen kosteus näkyy usein ensimmäisenä seinän ja lattian rajassa. Maali alkaa irrota, rappaus kupruilee tai pintaan kertyy vaaleaa suolaa, kun rakenteessa liikkuva vesi haihtuu sisäilmaan. Uusi maalipinta peittää jäljen, mutta sama vaurio palaa, jos kosteutta siirtyy rakenteeseen edelleen.

Ongelman luonteesta saa ensimmäisiä vihjeitä rakennuksen piirustuksista ja korjaushistoriasta. Tutkimuksissa selvitetään, jatkuuko kosteus kuivina kausina, painottuuko se sateisiin ja mihin kohtaan rakennetta suurimmat arvot sijoittuvat. Näin korjaus voidaan kohdistaa kosteuden todelliseen kulkureittiin.

SafeDrying on Suomessa kehitetty kuivanapitojärjestelmä, joka kuivattaa kostean kivirakenteen sisältäpäin. Korjauskohteessa rakenteeseen asennetaan kuivatuskanavisto. Se voidaan sijoittaa seinän ja lattian liitoskohtaan tai upottaa lattia- ja seinärakenteeseen sen mukaan, missä kosteus liikkuu.

Kanavistoon puhallettava lämmin ja huoneilmaa kuivempi ilma synnyttää rakenteen ja ilmavirran välille kosteuseron. Kosteus siirtyy rakenteesta kanavaan ja kulkeutuu ilmavirran mukana kuivatusyksikölle, joka johtaa sen ulos rakennuksesta. Kun seinän alaosa ja siihen liittyvät kapillaaritiehyet kuivuvat, kosteus ei pääse etenemään niitä pitkin ylemmäs seinään.

Kuivatuskanavisto jää kiinteäksi osaksi rakennusta. Sama järjestelmä jatkaa rakenteen kuivanapitoa myös silloin, kun maaperän kosteusrasitusta ei voida poistaa.

SafeDrying-menetelmälle myönnettiin suomalainen patentti vuonna 2015 ja Euroopan laajuinen patentti vuonna 2020. Järjestelmää on käytetty jo yli 300 kohteessa Suomessa.

SafeDrying asennetaan korjauskohteessa rakennuksen sisäpuolelta. Taloyhtiön pihaa ei tarvitse avata, joten valmis piha säilyy ja kulku rakennukseen jatkuu normaalisti. Asennus tehdään nopeasti, eikä kuivatuksen ajaksi tarvita väistötiloja. Kuivatusyksikkö voidaan sijoittaa kellariin tai tekniseen tilaan, jossa sen toiminta ei häiritse asumista.

Pinta-asennus valmistuu kohteen laajuuden mukaan muutamassa päivässä. Rakennuksen ympärille ei tule kuukausiksi kaivantoa, eikä pihan valmiita rakenteita tarvitse purkaa ja rakentaa uudelleen. Ero tuntuu erityisesti rivitaloyhtiössä, jossa salaojatyö ulottuisi asuntojen sisäänkäyntien ja asukkaiden oleskelupihojen viereen.

Asennuksen valmistuminen ja rakenteen kuivuminen ovat eri asioita. Tehokuivatus kestää kohteen kosteustilanteen ja rakenteiden paksuuden mukaan kuukausia. Rakenteisiin asennetut anturit mittaavat kosteuden muutosta koko kuivatuksen ajan. Lisäksi seurataan kanavistoon menevän ja sieltä palaavan ilman kosteutta, jolloin rakenteesta poistuva kosteus näkyy mittausdatassa.

Tehokuivatuksen jälkeen alkaa vähintään 24 kuukauden etävalvonta- ja säätöjakso. Sen aikana järjestelmän käyttö sovitetaan kohteeseen. Kun rakenne on kuiva ja sopivat käyttöajat on löydetty, kuivanapitoon riittää ajoittainen ilmankierto. Taloyhtiö saa rakenteen kosteudesta jatkuvaa tietoa ja pystyy reagoimaan, jos kosteus alkaa myöhemmin nousta.

Sähkönkulutus on suurimmillaan tehokuivatuksen aikana, jolloin kuivatusyksikkö ja lämmitin käyvät suurella teholla. Kuivanapitoon siirtymisen jälkeen laitteistoa käytetään vain osan vuorokaudesta, jolloin myös energiantarve pienenee. Taloyhtiön kannattaa tarkastella alkuvaiheen kulutusta osana varsinaista korjausta ja myöhempää kulutusta rakenteen ylläpitona.

Vuonna 1965 rakennetussa helsinkiläisessä taloyhtiössä alapohjassa oli niin paljon vettä, että siellä liikuttiin saappaissa. Talojen alla olevat lähteet pitivät maaperän märkänä, ja kellarissa lojui kosteuden vaurioittamaa rakennusaikaista puutavaraa.

Taloyhtiölle ehdotettiin salaojien uusimista, maa-aineksen vaihtamista ja alapohjan laajaa korjausta. Hinta olisi noussut yli miljoonaan euroon.

Taloyhtiö käynnisti SafeDrying-pilotin yhdessä rakennuksessa ja laajensi kuivatusta saatujen tulosten perusteella. Perunakellarin haju hävisi, ja aiemmin liejuinen hiekka kuivui. Taloyhtiö sai kosteuden hallintaan murto-osalla sille esitetyn raskaan korjauksen kustannuksista.

Pilotti antoi hallitukselle mahdollisuuden päättää jatkosta toteutuneiden kuivatustulosten perusteella. Investointi eteni talo kerrallaan, ja kunkin alueen tulokset esitettiin osakkaille ennen seuraavaa päätöstä. Näin yhtiön ei tarvinnut sitoa suurta korjausbudjettia kerralla.

Kun asukas huomaa kellarissa tai asunnon alimmissa osissa kosteuteen viittaavia muutoksia, havainnosta ilmoitetaan isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Taloyhtiö vastaa rakenteiden kunnon selvittämisestä ja päättää korjaustavasta. Korjauspäätös kannattaa tehdä vasta, kun tutkimuksissa on selvitetty, mistä kosteus tulee ja mihin rakenteisiin se on levinnyt.

SafeDrying soveltuu jatkuvan rakenteellisen kosteusrasituksen hallintaan, kuten maaperästä tai kallion kautta siirtyvään kapillaariseen kosteuteen. Äkillisen putkivuodon syy korjataan ensin, ja vaurioituneet orgaaniset materiaalit poistetaan. Kuivanapitojärjestelmä kuivattaa jäljelle jäävän kivirakenteen ja estää jatkuvan kosteuden etenemisen kuivattua reittiä pitkin.

Arviointia varten tarvitaan aluksi rakennuksen pohja- ja rakennekuvat. Jos kohteesta on jo tehty kosteustutkimuksia tai korjaussuunnitelmia, myös ne toimitetaan asiantuntijalle. Rinnetonteja ja rakennuksen sisäpuolisia anturoita käsittelevä esimerkkiartikkeli auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa salaojaremontti ei tavoita ongelman lähdettä.

SafeDryingin asiantuntija perehtyy rakennuksen tietoihin ja arvioi kuivanapitojärjestelmän soveltuvuuden kohteeseen. Taloyhtiö saa ehdotuksen toteutuksesta sekä arvion työn kestosta ja kustannuksista. Konsultointi on maksuton, eikä taloyhtiölle synny kuluja ennen sopimuksen tekemistä.

Tilaa SafeDryingin maksuton asiantuntija-arvio