kosteudeneristys

Väestönsuojien kunto kiinnostaa taloyhtiöitä nyt aiempaa enemmän. Maailmanpoliittinen tilanne on nostanut varautumisen esiin, ja moni taloyhtiö pohtii, onko oma väestönsuoja todella käyttökunnossa. Jos väestönsuojassa on tunkkainen haju, kosteuden tunne, hilseileviä pintoja tai häkkivarastoissa pilaantuvia tavaroita, kyse ei ole vain epämiellyttävästä hajusta. Oireet voivat kertoa jatkuvasta kosteusrasituksesta.

Hajuhaitta tai poikkeava kosteuslukema voi olla taloyhtiössä ensimmäinen merkki alapohjan ongelmasta. Siksi hallituksen ja isännöitsijän kannattaa selvittää syy ennen kuin korjaustavasta päätetään. Jos syy jää selvittämättä, taloyhtiö voi päätyä korjaukseen, joka rauhoittaa tilannetta hetkeksi, mutta jättää varsinaisen ongelman rakenteisiin.

Kosteus- ja homevaurion ilmeneminen ei välttämättä katso kiinteistön ikää. Ongelmien ilmeneminen on ennemminkin riippuvainen tehdystä suunnittelutyöstä, rakennusvaiheen sujuvuudesta sekä hyvän rakennustavan noudattamisesta ja lopulta myös itse asukkaasta. Missä kiinteistön elinkaaren vaiheessa tahansa tapahtuneet laiminlyönnit sekä huolimattomuudet kostautuvat usein kosteusongelmien muodossa jossain vaiheessa.

Nykypäivän rakentamisessa ei enää suunnitella vain materiaalikustannuksiltaan edullisia tai totuttuja ratkaisuja, vaan panostetaan laatuun ja pitkäikäisyyteen. Kokonaiskustannukset ja lopputulos ratkaisevat. Rakentaminen ilman reklamaatioita on kaikkien kannalta järkevämpää.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän maali ja rappaukset lohkeilevat on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Sadevesi on kyllästänyt kellarin seiniä ympäröivän maan tai pohjavesi on noussut talon anturaan saakka, jolloin talo niin kutsutusti seisoo vedessä. Salaojat voivat olla puutteellisia tai virheellisesti tehty. Kellarin ottaminen hyötykäyttöön voi olla vain haaveena näissä tilanteissa.

Monessa taloyhtiössä eletään aikaa, jolloin rakenteet, salaojat ja eristeet ovat tulleet käyttöikänsä päähän, erityisesti 1990-luvulla ja sitä vanhemmissa rakennuksissa. Taloyhtiöiden korjaustarpeet ovat moninaisia ja vaihtelevat rakennusvuoden, rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen mukaan. Kun korjataan ulkopuolisia rakenteita, on ratkaisevaa valita menetelmä, joka kestää aikaa ja nopeuttaa urakkaa. Yksi viime vuosina yleistyneistä ratkaisuista on ISODRÄN-levy – materiaali, joka yhdistää lämmöneristyksen, kosteuseristyksen ja salaojituksen samaan rakenteeseen.

Monilla 1990- ja 2000-luvuilla rakennetuilla taloyhtiöillä on alkanut ilmetä kosteuden aiheuttamia ongelmia eteenkin kellarikerroksissa. Tyypillisesti ongelmat alkavat 30–40 vuotta rakentamisesta. Kapilaarisen kosteuden aiheuttamat kosteusongelmat kehittyvät huomaamatta ja pahentuvat, jos niihin ei reagoida. Tämä ongelma on monelle rivitaloyhtiölle todellinen haaste, sillä rivitalojen kellarikerrokset ovat hyvin usein asumiskäytössä, toisin kuin kerrostalojen pyöräkellarit ja varastot.

Mitähän tarkoittaa korjausohjelma, tai kuivanousujohto? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu kunnossapitojakso. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimesta K:

Vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa ja sen takia myös sisäilman laadulla on merkitystä. Sisäilmaongelmien ratkominen on haastavaa ja kallista ja ongelmien lähdettä voi olla vaikea tunnistaa. Olemassa olevat ongelmat pitää korjata, mutta ennaltaehkäisy on tärkeä osa hyvinvointiamme. Yksi syy voi olla rakennuksesta löytyvät ilmavuodot ja sisäilmaan päässeet haitta-aineet.Rakenteiden liitos- ja saumakohdista saattaa joskus löytyä rakoja tai halkeamia. Näiden seurauksena syntyvät ilmavuodot aiheuttavat rakennukseen lämpövuotoja, ongelmia sisäilmaan sekä riskin radonkaasun haitoista. Jotta vuotokohdat tulevat asianmukaisesti korjattua, on asennuksessa käytettävä vain tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita.

Pornaisiin 1980-luvun lopulla valmistuneen paritalon saneeraus aloitettiin korjaamalla alapohja. Ryömintätilaan oli kertynyt kosteutta, koska tuuletus ei ollut toiminut. Ryömintätilan sisäpuolisessa kosteussuojaamisessa käytettiin nyt Isodrän Kross -menetelmää. Pornaisten kohteessa alapohja uusittiin kevättalvella. Sen jälkeen on uusittu välipohja, suoristettu alapohjan virheiden takia painunut toisen asunnon lattia ja remontoitu toinen asunto kokonaan.