Väestönsuojan on oltava käyttövalmis 72 tunnissa, mutta kosteus voi vaikeuttaa sitä

Tyypillisiä merkkejä ovat tunkkainen tai maakellarimainen haju, kosteuden tunne, viileä ja raskas ilma, hilseilevä lattiamaali, tummentumat seinän ja lattian rajassa sekä häkkivarastoissa säilytettävien tavaroiden homehtuminen tai hajun tarttuminen.

Sama oire voi johtua eri syistä: ulkopuolisesta vesirasituksesta, putkivuodosta, puutteellisesta ilmanvaihdosta tai maaperästä nousevasta kapillaarisesta kosteudesta.

Väestönsuojat sijaitsevat tyypillisesti kellarissa tai maanvastaisissa rakenteissa, ja ne on rakennettu paksusta, massiivisesta betonista. Rakenne tekee niistä turvallisia, mutta kosteusteknisesti haastavia: kun kosteus pääsee paksuun betonirakenteeseen, se kuivuu hitaasti. Rakenteen purkaminen edes osittain tai sen alapuolisen maa-aineksen vaihtaminen ei yleensä ole realistisesti edes mahdollista.

Väestönsuojan kosteusongelma ei ratkea pintoja korjaamalla. Ensin on selvitettävä, mistä kosteus tulee ja miten se liikkuu rakenteessa.

Järjestelmän ydin on kuivatuskanavisto, joka asennetaan kiinteäksi osaksi rakennetta. Korjauskohteessa kanavisto voidaan pinta-asentaa seinän ja lattian liitokseen jalkalistan tilalle. Kanavistossa kierrätetään kuivaa ja lämmintä ilmaa, joka sitoo rakenteesta kosteutta ja kuljettaa sen pois. Näin kosteutta poistuu rakenteen sisältä eikä vain pinnalta, ja kapillaarisen kosteuden nousu katkeaa.

Väestönsuojassa tämä on olennaista, koska kosteus nousee kapillaaritiehyitä pitkin betonin ja muurauksen läpi, jos kapillaarikatko ei toimi. Jalkalistan korvaava kuivatuskanavisto kuivaa seinän alaosan, johon kosteus ja sen oireet usein keskittyvät.

Korjaus etenee kolmessa vaiheessa. Ensin tehdään tehokuivatus, jossa järjestelmään liitetään kuivain ja lämmitin. Kohteesta riippuen vaihe kestää tyypillisesti yhdestä kuuteen kuukautta, ja sen aikana rakenteen kosteustasoa lasketaan tasolle, jolla mikrobikasvun riski pienenee olennaisesti. Tilat ovat tehokuivatuksen aikana yleensä normaalisti käytettävissä.

Tehokuivatusta seuraa vähintään 24 kuukauden valvonta- ja säätöjakso, jonka aikana laitteistolle haetaan kohteeseen sopivat käyttöarvot etävalvonnan avulla. Sen jälkeen rakenne pysyy kuivana, kun ilmaa kierrätetään kanavistossa vain joitakin tunteja vuorokaudessa. Järjestelmä ei vaadi jatkuvaa käsin tehtävää säätöä, eikä kuivanapitoon liity enää merkittäviä käyttökustannuksia.

Rakenteisiin asennetut anturit mittaavat kosteutta ja lähettävät tiedot reaaliaikaisesti pilvipalveluun. Etävalvonta seuraa myös rakenteeseen menevän ja sieltä palaavan ilman kosteuseroa, joka kertoo, kuinka paljon kosteutta rakenteesta poistuu. Samalla se paljastaa mahdolliset piilevät rakennusvirheet, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kevään sulamisvesien tai syyssateiden aikaan.

Esimerkiksi Virtain Killinkosken koulurakennuksessa rakenteiden suhteellinen kosteus saatiin laskemaan turvalliselle tasolle noin kolmessa kuukaudessa, ja se vakiintui seurannassa noin 50 prosenttiin. Taloyhtiölle tämä tarkoittaa, että korjauksen vaikutus näkyy mittausdatassa eikä jää arvauksen varaan.

Väestönsuojan kannalta merkittävä etu on, että asennus onnistuu ilman laajoja kaivu- tai purkutöitä. Suojan massiivisissa ja vaikeasti avattavissa rakenteissa kevyt asennus säästää aikaa ja kustannuksia, ja tilojen käyttö voi jatkua korjauksen aikana.

Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa, vuonna 1974 rakennetussa Myyrinkarin taloyhtiössä väestönsuoja toimii häkkivarastona. Ensimmäiset merkit kosteudesta huomattiin jo 1990-luvulla, kun häkkivaraston tavaroihin ja vaatteisiin alkoi tarttua hajua. Taloyhtiö on rakennettu rinteeseen kallion päälle, jolloin sadevedet valuvat laatan alle.

Salaojaremontin hinta-arvioksi tuli 250 000-300 000 euroa, ja se olisi vaatinut myös ympäröivän kallion louhintaa. Taloyhtiö päätyi kevyempään ratkaisuun ja sai väestönsuojansa kuivaksi ilman raskasta korjausta.

Lue, miten Myyrmäen taloyhtiö ratkaisi väestönsuojansa kosteusongelman