Putkiremontti edessä? Taloyhtiön kannattaa tutkia myös kellarin lattian kunto
Vanhempien taloyhtiöiden korjaus on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan

Ikääntyvä rakennuskanta edellyttää taloyhtiöiltä suunnitelmallista kunnossapitoa. Säännölliset tarkastukset ja ajoissa tehdyt korjaukset ehkäisevät kosteusvaurioita ja pidentävät rakennuksen elinkaarta.
Linjasaneeraus on taloyhtiön suurimpia korjaushankkeita, ja sen yhteydessä on järkevää tarkastella myös kellaritilojen kuntoa. Vanhassa rakennuksessa maanvaraisen lattian puutteellinen kosteudenhallinta tai lämmöneristys voi aiheuttaa korjaustarpeita, jotka on hyvä selvittää ennen urakan aloittamista. Korjaustöiden yhdistäminen säästää päällekkäisiltä työvaiheilta ja auttaa hallitsemaan kustannuksia. Eräässä 36 asunnon taloyhtiössä kellarin alapohjan korjaus toteutettiin osana laajaa linjasaneerausta.
Vanhan taloyhtiön korjaustarpeet ulottuvat myös alapohjaan
Suomen asuinkerrostaloista suuri osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla. Tämän aikakauden kerrostaloissa kellarikerroksen maanvarainen lattia on yksi rakenteista, jonka kunto ansaitsee tarkastelua.
Vanhoissa rakennuksissa alapohjan lämmöneristys ja kosteudenhallinta on saatettu toteuttaa nykyisistä menetelmistä poikkeavalla tavalla. Lattian alla ei välttämättä ole toimivaa kapillaarikatkoa, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan betonilaattaan.
Kapillaarinen kosteudennousu tarkoittaa veden imeytymistä huokoiseen materiaaliin. Kosteutta siirtyy rakenteisiin myös vesihöyrynä. Jos betonilaatan päälle on asennettu huonosti vesihöyryä läpäisevä lattiapäällyste, kosteus kerääntyy pintamateriaalien alle. Seurauksena on esimerkiksi pinnoitteiden irtoamista sekä liimojen ja tasoitteiden vaurioitumista.

FISEn rakennusvirhekortissa kuvataan maanvaraisten alapohjien kosteusongelmia, joiden taustalla on ollut puutteellinen kapillaarikatko, riittämätön lämmöneristys ja rakennuksen kuivatusjärjestelmien toimimattomuus.
Kellarin kosteudenhallintaan vaikuttavat myös rakennuksen salaojitus, sade- ja sulamisvesien ohjaus sekä maanvastaisten seinien rakenteet. Lattian korjausta suunniteltaessa onkin selvitettävä, mistä mahdollinen kosteusrasitus aiheutuu ja miten rakennuksen eri rakenteet toimivat yhdessä.
Taloyhtiön hallitukselle tämä tarkoittaa sitä, että vanhan kellarin kuntoa on hyvä arvioida riittävän ajoissa. Lattian kylmyys, poikkeava haju, kosteusjäljet tai pinnoitteiden vaurioituminen antavat aiheen tarkempiin tutkimuksiin. Myös suunniteltu tilojen käyttötarkoituksen muutos voi edellyttää lattiarakenteen toimivuuden selvittämistä.
Kellarin korjaaminen kannattaa sovittaa yhteen linjasaneerauksen kanssa
Linjasaneerauksessa uusitaan tavallisesti käyttövesiputkia ja viemäreitä sekä korjataan märkätiloja. Työt ulottuvat usein myös kellarikerrokseen, jossa sijaitsee talotekniikkaa, yhteisiä sauna- ja pesutiloja sekä varastoja.
Jos kellarin lattia on korjauksen tarpeessa, töiden yhdistäminen samaan hankkeeseen on taloyhtiölle harkinnan arvoinen vaihtoehto. Samalla voidaan suunnitella purkutyöt, uusien putkistojen sijoittaminen, lattiarakenteen uusiminen ja tilojen viimeistely yhtenä kokonaisuutena.
Erillisenä toteutettava alapohjaremontti edellyttää myöhemmin omaa työmaajärjestelyään. Jos aiemmin uusittuja pintoja joudutaan avaamaan uudelleen, taloyhtiö maksaa osan työvaiheista toistamiseen. Korjausten yhteensovittaminen auttaa myös arvioimaan yhteisten tilojen käyttökatkoja ja urakan kokonaiskustannuksia.
Kellarin maanvaraisen lattian uusiminen tarkoittaa laajimmillaan vanhan betonilaatan ja sen alapuolisten rakennekerrosten purkamista. Uuden lattian alle rakennetaan kosteusteknisesti toimiva alusta, kapillaarikatko ja lämmöneristys. Tämän jälkeen tehdään suunnitelmien mukainen uusi lattiarakenne.
Vanhoissa kellareissa korjausta hankaloittaa usein matala huonekorkeus. Jos lattian alle tarvitaan aiempaa paksumpia rakennekerroksia, niiden vaatima tila on huomioitava jo suunnittelussa. Samalla on varmistettava, etteivät kaivutyöt vaaranna perustusten kantavuutta.
36 asunnon linjasaneerauksessa uusittiin myös kellaritiloja
Blucon Oy toteutti 36 asunnon taloyhtiössä laajan linjasaneerauksen, jossa korjattiin vesijohdot, viemärit, märkätilat ja kellaritilojen saunatilat. Kokonaisuudessaan urakka kesti noin kahdeksan kuukautta.
Korjaushankkeen yhteydessä kellaritilojen maanvaraiseen alapohjaan valittiin ISODRÄN-levy. ISODRÄN on kosteusteknisesti nerokas salaojittava lämmöneriste, joka yhdistää samaan tuotteeseen lämmöneristyksen, kapillaarikatkon ja veden johtamisen pois rakenteesta. Lisäksi levy mahdollistaa lattiarakenteen kuivumisen.
Näiden ominaisuuksien vuoksi ISODRÄN soveltuu maanvaraisten alapohjien korjauksiin, joissa halutaan parantaa lattian kosteusteknistä toimintaa ja lämmöneristystä. Levyjen käyttö vähentää erityisesti erillisten materiaalikerrosten ja niiden asentamiseen tarvittavien työvaiheiden määrää.
ISODRÄNin kellarin korjausohjeen mukaan ISODRÄN-menetelmällä voidaan jättää pois noin 150 millimetrin sepelikerros. Näin lattiarakenteesta saadaan matalampi ja kellariin jää enemmän huonekorkeutta.
Samalla vähenee maa-ainesten käsittely. Sepelin kuljettaminen kellariin on usein työlästä, etenkin kun kulkureitit ovat ahtaat ja tiloissa on putkia tai muuta talotekniikkaa. Kun kapillaarikatko toteutetaan eristelevyillä, tarvittavan maa-aineksen määrä pienenee ja sen siirtämiseen kuluva työ vähenee.

Blucon Oy:n Lauri Piisinen kertoo, ettei yrityksellä ollut aikaisempaa kokemusta ISODRÄN-levystä. Tuote osoittautui kuitenkin helpoksi asentaa ja toimi hänen mukaansa erittäin hyvin maanvaraisessa lattiarakenteessa.
Piisinen nostaa esiin erityisesti juuri levyn monikäyttöisyyden.
– ISODRÄN-levy yhdistää monta korjausvaihetta. Yhteen tuotteeseen yhdistetyt ominaisuudet vähentävät erillisten rakennekerrosten asentamista. Työmaalla tämä tarkoittaa vähemmän materiaalien käsittelyä ja yksinkertaisempaa työjärjestystä.
Piisinen arvioi ISODRÄNin kustannustehokkuutta nimenomaan työvaiheiden kautta. Materiaalin yksikköhinta kertoo vain osan rakenteen kokonaiskustannuksista. Mukaan on laskettava myös muiden tarvittavien materiaalien hankinta, kuljetukset ja asennustyö.
– Hintavaikutuksiltaan ISODRÄN voi olla edullisempi vaihtoehto, kun huomioimme sen tuomat säästöt eri työvaiheiden osalta. Se on kokonaisuudessaan toimiva materiaali, muistuttaa Piisinen.
Korjausrakenteen kustannuksia arvioitaessa on vertailtava valmiita rakenneratkaisuja ja kaikkia niiden toteuttamiseen tarvittavia töitä, jotta materiaalivalinnan todelliset kustannusvaikutukset tulevat esille.
Mitä taloyhtiön hallituksen pitää selvittää ennen alapohjaremonttia?
Hallituksen ja isännöitsijän on hyvä varmistaa, että suunnittelussa saadaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on nykyisen alapohjan rakenne ja kunto? Onko lattian alla toimiva kapillaarikatko ja riittävä lämmöneristys? Onko havaittu kosteuteen viittaavia vaurioita?
- Mitä korjauksessa on tarpeen uusia? Edellyttääkö korjaus koko betonilaatan purkamista vai voidaanko rakenne korjata muulla suunnitellulla menetelmällä?
- Miten uusi rakenne vaikuttaa kellaritilojen käyttöön? Säilyykö riittävä huonekorkeus, ja miten mahdolliset lattian korkeuden muutokset vaikuttavat oviin, portaisiin ja talotekniikkaan?
- Mistä urakan kokonaiskustannukset muodostuvat? Vertailussa huomioidaan materiaalien lisäksi purku-, maa-aines-, kuljetus- ja asennustyöt sekä hankkeen aikataulu.
Erityisesti vanhan lattian purkamisessa rakennesuunnittelijalla on tärkeä tehtävä. Kellarin betonilaatta voi kuulua rakennuksen kantaviin rakenteisiin, ja perustusten läheisyydessä tehtävien kaivutöiden syvyys vaikuttaa rakennuksen vakauteen. Korjaussuunnitelman on perustuttava rakennuksen todellisiin rakenteisiin ja kuormituksiin.
Myös kellarin tuleva käyttötarkoitus vaikuttaa korjaussuunnitteluun. Sauna- ja pesutiloissa lattian kosteudenhallinnalta ja pintarakenteilta edellytetään eri ominaisuuksia kuin esimerkiksi kuivassa varastotilassa. ISODRÄN-eristelevy tarjoaa maanvaraiseen alapohjaan kosteutta hallitsevan ja lämmöneristävän rakennekerroksen, jonka päälle muut lattiarakenteet suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaan.
Taloyhtiön korjaushanketta varten löydät ISODRÄNin suunnittelu- ja asennusohjeet sekä Muottikolmion ISODRÄN-tuotetiedot valmistajan ja maahantuojan verkkosivuilta.
Lue myös
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Lähteet:
sarjaweb.vtt.fi, Asuinrakennukset vuoteen 2025, uudistuotannon ja perusparantamisen tarve, VTT. Trepo, Tampereen yliopisto, Timo Koskinen, KORJAUSTARPEEN MÄÄRITTELY 1960–1975 RAKENNETUISSA ASUINKERROSTALOISSA, 2019). Tilastokeskus, Ympäristöministeriö: Suomen korjausrakentamisen strategia 2020–2050 – tavoitteiden laskenta ja aineisto (27.3.2020), Pellervon taloustutkimus (PTT) & Tampereen yliopisto: Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050 (PTT Raportteja 276, 2022), Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS): Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa (2023).










