Taloyhtiön alapohjan kosteusongelma voi jäädä piiloon – näin hallitus tunnistaa, milloin pintakorjaus ei riitä
Anturoiden viereen kerääntynyt vesi paljasti ongelman todellisen mittakaavan: vedenpinta oli noussut anturoiden tason yläpuolelle, eivätkä vanhat salaojat enää poistaneet sitä rakenteesta. (Kuva: Jari Tuomela / NHK Putkiremontti Oy)
Hajuhaitta tai poikkeava kosteuslukema voi olla taloyhtiössä ensimmäinen merkki alapohjan ongelmasta. Siksi hallituksen ja isännöitsijän kannattaa selvittää syy ennen kuin korjaustavasta päätetään. Jos syy jää selvittämättä, taloyhtiö voi päätyä korjaukseen, joka rauhoittaa tilannetta hetkeksi, mutta jättää varsinaisen ongelman rakenteisiin.
Näin kävi vuonna 1972 rakennetussa kerrostalossa, jonka päiväkotitiloissa oli aiemmin yritetty hillitä ongelmaa kapseloinnilla. Kun alapohjaa tutkittiin tarkemmin linjasaneerauksen yhteydessä, rakenteista löytyi fyysistä vettä, tukkeutuneita vanhoja salaojia ja kosteutta sitovaa täyttöhiekkaa. Työmaapäällikkö Jari Tuomela NHK Putkiremonteista kertoo, miksi alapohja päätettiin uusia kokonaan ja miten uusi rakenne toteutettiin Isodrän-levyä hyödyntäen.
Oireet näkyvät ensin asukkaissa ja pinnoissa
Taloyhtiössä alapohjan kosteus ei tule aina ilmi näkyvänä vesivauriona. Ensimmäiset merkit voivat olla paljon arkisempia. Tiloissa on tunkkainen haju, lattia tuntuu kylmältä, pintakosteusarvot nousevat tai lattiamateriaalien saumat alkavat turvota.
Tuomelan mukaan alapohjan kosteus voi heikentää sisäilmaa pitkään ennen kuin rakenteissa näkyy selvä vaurio.
– Kosteus alapohjassa aiheuttaa ilmanlaadun heikennystä, joka saattaa ilmetä hengitystieoireina, ärsytysoireina tai yleisenä jatkuvana väsymyksenä ja päänsärkynä, Tuomela muistuttaa.
Osa oireista näkyy ensimmäisenä materiaaleissa.
– Vanhojen mattojen ja liimojen reagoidessa kosteuden kanssa sisätilaan voi tulla pistävää tai imelää hajua. Lattiamateriaalien saumat voivat turvota ja rakoilla, ja seinäpinnat tummua lattian rajasta. Myös poikkeuksellisen kylmä lattia voi kertoa siitä, että alapohjassa on kosteutta ja puutteita lämmöneristyksessä, kertoo Tuomela.
Taloyhtiön näkökulmasta tämä on hankala todentaa. Oireita on, mutta syy ei vielä näy varmasti. Silloin hallituksen ja isännöitsijän tehtävä on huolehtia siitä, että epäily kirjataan, siihen reagoidaan ja jatkotoimet perustuvat tutkimuksiin, eivät arvaukseen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö vastaa osakehuoneistojen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, ja Kiinteistöliiton mukaan yhtiön on käytännössä aina reagoitava, kun asukas ilmoittaa mahdollisesta sisäilmaongelmasta.
Kapselointi piti tilan käytössä, mutta syy jäi rakenteisiin
Tässä kohteessa päiväkotitiloissa oli havaittu jo vuonna 2018 sisäilmaan viittaavia ongelmia ja kohonneita pintakosteusarvoja lattiarakenteissa. Tilan käyttöä pyrittiin turvaamaan kapseloimalla alapohjalaatta.
Kapselointi voi olla perusteltu ratkaisu tilanteessa, jossa halutaan estää rakenteessa olevien haitallisten yhdisteiden, mikrobien tai kaasujen kulkeutuminen sisäilmaan. Tässä kohteessa se ei kuitenkaan poistanut kosteuden lähdettä.
– Kapselointi on korjausmenetelmä, jolla rakenteissa olevat haitta-aineet, mikrobit tai kaasut suljetaan ilmatiiviisti niin, etteivät ne pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Tässä tapauksessa ongelmaa ei tuolla korjausmenettelyllä pystytty ratkaisemaan, koska syytä alapohjan kosteuteen ei tuolloin lähdetty tarkemmin tutkimaan, Tuomala huomauttaa.
LUKUVINKKI! Riskirakenteen korjaus 60-luvun talossa: Isodrän-eristyslevyllä >>
Hajuhaitta ja poikkeava mittaustulos eivät vielä riitä korjauspäätökseen
THL:n mukaan selvitys alkaa yleensä alkukartoituksella ja rakennusteknisillä tutkimuksilla, jos ongelman syy tai laajuus ei avaudu muuten. Pelkkä materiaalinäyte tai yksittäinen havainto ei vielä riitä päätelmään koko rakennuksen kunnosta.
Taloyhtiössä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hajuhaitta, oireilu tai pintakosteuslukema on lähtölaukaus selvitykselle, ei korjausratkaisulle. Jos taustalla voi olla yhtiön vastuulle kuuluva rakenne- tai kosteustekninen ongelma, tutkimusten pitää kohdistua siihen, mistä kosteus todennäköisimmin tulee.
Koeavaukset muuttivat koko tilannekuvan
Kun kohdetta tutkittiin tarkemmin linjasaneerauksen yhteydessä, alapohjaan tehtiin koeavauksia eri puolille päiväkodin lattiaa. Täyttömaa osoittautui kosteaksi hienojakoiseksi hiekaksi, joka sitoi kosteutta ja nosti sitä kapillaarisesti ylöspäin. Hiekan poistossa havaittiin lisäksi, että seisovan veden pinta oli ylempänä kuin rakennuksen anturoiden pinta.
Päiväkodin lattiaan oli aikoinaan tehty sisäpuolisen salaojan tarkastuskaivoja. Niiden kautta nähtiin nopeasti, ettei vesi enää poistunut rakenteesta kuten pitäisi.
– Vanhat salaojaputket olivat joko tukossa tai vaurioituneet, koska kaivoissa veden pinta oli reilusti korkeammalla kuin salaojien purkukorkeus.
Kaivutöissä paljastui vielä toinenkin ongelma. Vanhojen salaojien purku ei kulkenut suunnitelmien mukaan, vaan rakennuksen toisen puolen salaojavedet ohjautuivat kiinteistön läpi alapohjan alle. Tämä selitti, miksi rakenteista löytyi niin paljon vettä.
– Ilman perusteellista syyn selvittämistä ja ongelman poistamista kaikki korjaustoimenpiteet ovat vain väliaikaista tekohengitystä sekä hukkaan heitettyä rahaa.
LUKUVINKKI! Salaojaremontti vanhaan taloon: Mitä samalla kannattaa korjata? >>
Vanhoissa kerros- ja rivitaloissa sama riski voi piillä alapohjassa
Tuomelan mukaan vastaavia rakenteellisia riskejä löytyy vanhemmista kerros- ja rivitaloista, etenkin silloin kun alapohja on tehty kallion päälle maanvaraisena laattana.
Ongelma syntyy helposti siitä, että kallion pintaa ei ole aikoinaan louhittu tasaiseksi tai täyttömateriaaliksi on jäänyt liian hienoa maa-ainesta. Kallion halkeamia pitkin vesi voi kulkeutua alapohjan alle pitkänkin matkan päästä. Jos täyttö ei samalla toimi kunnollisena kapillaarikatkona, kosteus nousee ylöspäin rakenteisiin. Isodränin asennusohjeissa ja perustamistapaa käsittelevissä ohjeissa korostetaan samaa asiaa: hienojakoiset maa-ainekset sitovat kosteutta, kun taas oikea salaojasora tai pesty sepeli katkaisee kapillaarista nousua selvästi paremmin.
– Vanhemmissa omakotitaloissa kyseisiä riskirakenteita esiintyy yhtä lailla, koska aikanaan louhintoihin, perustusten tekemiseen ja alapohjan täyttömateriaalien vaikutuksiin ei ole kiinnitetty samalla tavalla huomiota, Tuomela kertoo.
LUKUVINKKI! Kellari kuivaksi linjasaneerauksen yhteydessä >>
Miksi pelkkä paikkaus ei enää ollut vaihtoehto?
Kun tutkimuksissa varmistui, että alapohjan alla oli kosteutta sitovaa täyttöhiekkaa, vaurioituneita salaojia ja vettä ohjautui suoraan rakenteen alle, tilaaja päätyi uusimaan päiväkodin alapohjan rakennekerroksineen. Päätös liittyi samaan aikaan käynnissä olleeseen linjasaneeraukseen. Iso korjaushanke onkin usein ainoa hetki, jolloin myös piilossa oleva alapohjaongelma voidaan tutkia ja korjata järkevästi.
Vanha betonilaatta piikattiin pois ja alapohjasta poistettiin imuautolla 700–1200 millimetriä täyttöhiekkaa. Samalla paljastuivat kallion epätasaiset muodot ja vesipoteroiksi jääneet painanteet, joista vapaa vesi ei päässyt poistumaan hallitusti. Kallioon timanttisahattiin uria uusille sisäpuolisille salaojille ja pumppaamolle, jotta alapohjan alle kertyvää vettä voitiin ohjata pois. Rakenteista poistettiin myös vanhaa orgaanista muottilaudoitusta.
Yksi levy, kaksi tehtävää: kapillaarikatko ja lämmöneristys
Uudessa rakenteessa Isodrän-levy asennettiin sepelitäytön päälle ennen maanvaraista laattaa. Tässä kohteessa sen tehtävä oli toimia lattian lämmöneristeenä ja osana kapillaarikatkoa. Tuomelan mukaan ratkaisulla haettiin sekä kosteudenhallintaa että lämmöneristystä.
Ratkaisu sopi tähän kohteeseen, koska alapohja rakennettiin käytännössä uudelleen. Kun kosteat täyttömaat, puutteelliset salaojat ja muut riskitekijät oli poistettu, uusi rakenne voitiin tehdä kosteusteknisesti aiempaa varmemmaksi.
LUKUVINKKI! Viiden kerrostalon kellarit kuiviksi Espoon Tapiolassa
Alapohja rakennettiin uudelleen kerros kerrokselta
Kun vanhat täyttömaat ja vaurioituneet rakenteet oli poistettu, alapohjaan puhallettiin ja tiivistettiin salaojasepeliä 500–1000 millimetrin kerros. Sisäpuolen sokkeliin hitsattiin radonkaistat, joiden päälle asennettiin kaksi 100 millimetrin Isodrän-levykerrosta. Levyjen päälle tuli suodatinkangas, jonka jälkeen lattiaan tehtiin uusi raudoitus ja valu.
Työn aikana parannettiin myös alapohjan tuulettuvuutta lisäämällä ulkopuolen sokkeliin tuuletuspaaluja. Korjauksessa uusittiin siis samalla kertaa kosteuden hallinta, rakenteen kuivumisedellytykset, lämpötekninen toiminta ja osa ilmanvaihtuvuudesta alapohjan ympärillä.
Tutkimuksista Isodrän-ratkaisuun
Jos taloyhtiössä havaitaan hajuhaittoja, oireilua, pintamuutoksia tai kohonneita kosteuslukemia, alapohjan syy on selvitettävä ennen korjausta. Vasta sen jälkeen voidaan valita rakenne, joka toimii myös pitkällä aikavälillä.
Tässä kohteessa alapohja rakennettiin uudelleen Isodrän-levyä käyttäen. Ratkaisulla haettiin samalla kertaa kosteuden hallittua poisohjausta, kosteuden nousun katkaisemista täyttömaasta sekä aiempaa paremmin eristävää alapohjaa.
Taloyhtiön kannalta tällaisen korjauksen etu näkyy siinä, että alapohjan toiminta paranee rakenteessa asti. Kun veden kulku, kapillaarinen kosteuden nousu ja lämmöneristys ratkaistaan samassa korjauksessa, lopputulos on varmempi kuin pintaa paikkaamalla. Isodrän-levyllä toteutetussa alapohjassa tavoite on kuivempi rakenne, tasaisemmin toimiva sisäilma ja korjaus, johon taloyhtiö voi nojata myös tulevina vuosina.
Muistilista hallitukselle ja isännöitsijälle: ennen alapohjan korjauspäätöstä
- Mistä kosteus tulee? Onko taustalla salaojituksen vika, väärä täyttömaa, hallitsematon veden kulku rakenteen alle vai usea tekijä yhdessä? Pintaoire ei vielä kerro syytä.
- Kuinka laaja ongelma on? Rajoittuuko se yhteen tilaan, vai pitääkö tutkimus laajentaa muihin huoneistoihin tai yhteisiin tiloihin, joissa on samanlainen alapohjarakenne?
- Onko ehdotettu korjaustapa valittu tutkimustiedon perusteella? Korjaus, joka jättää syyn rakenteisiin, voi maksaa taloyhtiölle myöhemmin enemmän kuin kerralla tehty perusteellinen korjaus.
Haastateltu Jari Tuomela työskentelee NHK Putkiremontti Oy:ssä, joka on pääasiassa pääkaupunkiseudulla toimiva taloyhtiöiden linjasaneerauksiin erikoistunut kotimainen yritys. Yhtiö toteuttaa putki-, lämmitys-, sähkö- ja tietoliikennesaneerauksia kerros- ja rivitalokohteissa. Sen henkilöstöllä on pitkä kokemus linjasaneerauskohteista. NHK Putkiremontit on saneerannut pääkaupunkiseudulla jo lähes 2500 kotia.
Info
Mikä Isodrän-levy on?
Isodrän-levyä käytetään maanvaraisissa laatoissa ja muissa maanvastaisissa rakenteissa, joissa samalla rakennekerroksella haetaan lämmöneristystä ja kosteuden hallintaa. Tässä kohteessa levy tuli osaksi uutta alapohjaa sepelitäytön päälle ennen valua. Isodränin sivustolla järjestelmän käyttökohteiksi on listattu muun muassa kellarin perusmuuri, maanvarainen laatta sekä rossipohjat ja ryömintätilat.
Lähteinä jutun taustalla on käytetty haastattelun lisäksi THL:n, Finlexin, Kiinteistöliiton ja Isodränin ohjeaineistoa.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat