Rinnetonttien kosteusongelmat: Mikä auttaa, kun salaojaremontti ei ole oikea valinta?
Tyypillinen rinnetontille perustettu rivitalo. Salaojat eivät poista kapillaarista kosteudennousua perustuksia pitkin ylöspäin, joka ilmenee asuintiloissa kosteus- ja mikrobiongelmina. Kohdetta on mahdotonta korjata ulkoa päin, joten korjaukset täytyy toteuttaa rakennuksen sisäpuolelta. (Kuva SafeDrying Oy)
Kosteusongelmat ovat tuttuja monille vanhemmille taloyhtiöille. Märkä kellari, tunkkainen haju tai seinästä hilseilevä maali kertovat usein kosteudesta. Ensiavuksi yleensä valitaan perinteinen salaojaremontti, mutta se ei suinkaan ole ainoa tai edes paras vaihtoehto moneenkaan kohteeseen. Eikä edes se edullisin!
Yhtenä syynä salaojien toimimattomuuteen saattaa olla kapillaarikatkon puuttuminen, jolloin kosteus pääsee nousemaan anturasta ja perustuksista kohti seinärakenteita. Erityisen tavallista tämä on rinnetonteilla, joissa vesi painuu luontaisesti talon suuntaan ja salaojien asentaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Ennen salaojaremonttiin päätymistä on ratkaisua hyvä hakea rakennuksen sisäpuolelta. Tällöin kannattaa tutustua SafeDrying-järjestelmään – menetelmään, joka poistaa kosteuden rakenteista sisältä käsin, ja joka auttaa myös säilyttämään ne kuivina pysyvästi.
Milloin salaojia ei tarvita?
Salaojat ovat tärkeä osa nykyaikaista rakentamista, koska niiden tehtävänä on pitää perustukset kuivina. Salaojat eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos rakennus sijaitsee korkealla kallion päällä.
Salaojat ovat toimiva ratkaisu, jos ne on asennettu oikein. Salaojaremontti kuitenkaan ei ole aina paras ratkaisu. Esimerkiksi vanhat rakennukset, jotka on rakennettu savimaahan puupaalujen päälle, voivat kärsiä, jos salaojat kuivattavat puupaalut liikaa, jolloin ne alkavat lahota.
Erityisen ongelmallista kosteus on monilla rinnetonteilla, joissa salaojaremontti ei ole mahdollinen. Isoin haaste tulee maanpaineseinistä*, ja usein tällaisille tonteille ei voida tehdä salaojaremonttia. Kallio on myös usein esteenä salaojien kaivamiselle kohteissa, jotka on rakennettu kallion päälle tai niiden läheisyyteen. Tällaisia kohteita on melko mahdoton korjata ulkoapäin ilman kallista kalliolouhintaa.
Salaojat voivat siis alentaa pohjaveden pintaa ja pitää kosteuden loitolla rakennuksen sivuilta, mutta ne eivät ratkaise alhaalta nousevan kosteuden aiheuttamia ongelmia.
Info
Maanpaineseinä*
Maanpaineseinä on maanvastainen seinä, joka on osin tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Se on jatkuvassa kosteuspaineessa ja siksi tyypillinen ongelmakohta kellareissa.
Apu kosteusongelmiin ei aina tule ulkopuolelta
Vaikka monissa kohteissa on kokeiltu injektointia, tuulettuvia rakenteita ja salaojia, ei kosteusongelmia ole pystytty ratkaisemaan. Tällöin kosteusongelmat pitää ratkaista rakennuksen sisäpuolelta ja siihen voidaan käyttää SafeDrying-järjestelmää.
SafeDrying-järjestelmä ratkaisee tämän kosteudenhallinnan aukon, alhaalta nousevan kosteuden poiston. Järjestelmä on erityisen suositeltavaa kohteissa, joissa rakennusaikana ei ole tehty kapillaarikatkoa oikein.
Helsingissä Apollonkadulla sijaitseva taloyhtiö on hyvä esimerkki siitä, milloin salaojaremontti on mahdoton toteuttaa. Taloyhtiön viereinen tontti on pari metriä korkeammalla, josta hulevedet valuvat taloyhtiön seinää ja perustuksia päin. Apollonkadun taloyhtiöt ovat kiinni toisissaan, joten ulkopuolisia korjauksia ei voida tehdä ilman, että viereisen rakennuksen rakenteita jouduttaisiin purkamaan. Tämä on tyypillinen haaste tiiviissä kaupunkiympäristössä.
Apollonkadulla kosteusongelmat ratkaistiin lopulta sisältä käsin SafeDrying-järjestelmällä, joka poisti kosteuden rakenteista ilman raskaita purkutöitä.
Lue myös: Salaojaremontti ei ratkaissut vaasalaisen taloyhtiön kosteusongelmia
Märkä kellari kuivaksi – SafeDrying on vaihtoehto salaojille
Kosteusongelmat alkavat yleensä näkyä noin 30 vuoden kuluttua talon rakentamisesta. Kun salaojaremonttia ei voida toteuttaa – tai sen vaikutus jää vähäiseksi – ainutlaatuinen SafeDrying-järjestelmä tarjoaa ratkaisun, joka kuivattaa rakenteet sisältä käsin.
Esimerkkinä eräässä 1990-luvulla rakennetussa paritalossa olohuone oli eri tasossa kuin keittiö. Rakennus oli perustettu suoraan kallion päälle, eikä perustuksiin ollut tehty kapillaarikatkoa. Kosteus pääsi nousemaan rakenteisiin kapillaarisesti, ja kosteus keskittyi talon keskelle – kohtaan, johon ulkopuolinen korjaus ei olisi edes mahdollista.
Perinteisin menetelmin ongelma olisi ollut lähes mahdoton korjata. Vaikka lattia olisi piikattu auki ja tehty kokonaan uudelleen, onnistumista ei olisi voitu taata. SafeDrying Oy:llä on useita vastaavia kohteita, joissa on ensin kokeiltu hyvin kalliita peruskorjauksia tuloksetta. Rakenteet ovat kuivuneet pysyvästi vasta SafeDrying-järjestelmän asennuksen jälkeen.
Samanlaisia ongelmia esiintyy myös 1960–70-lukujen kerrostaloissa, erityisesti väestönsuojissa ja lämmönjakohuoneissa, joiden lattiat sijaitsevat muuta kellarikerrosta alempana. Näin oli myös Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa taloyhtiössä, jossa sadevedet valuivat ympäröiviltä kallioilta väestönsuojan lattialaatan alle. Korjausta vaikeutti paksu betonilaatta, jota ei voitu purkaa. SafeDrying-järjestelmän avulla laatta saatiin kuivaksi ja kosteuden leviäminen pysäytettyä, ja vain murto-osalla salaojaremontin arvioiduista kustannuksista.
SafeDrying on juuri tällaisissa kohteissa paitsi teknisesti toimiva, myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Se säästää purkutöiltä, kallion louhinnalta ja raskailta kaivutöiltä. Järjestelmä voidaan asentaa vaiheittain: ensin ongelma-alueelle, jonka jälkeen seurataan kuivumista. Usein tämä riittää, eikä muita toimenpiteitä tarvita.
Jos kosteutta kuitenkin jää, järjestelmän avulla voidaan rajata vuotoalue tarkasti, esimerkiksi puolen metrin kaistaleelle, jolloin mahdollinen ulkopuolinen korjaus voidaan tehdä hallitusti ja pienemmällä kustannuksella.
Rakennusten kosteustekninen toimivuus ja rakenteiden kosteudenkeston tärkeys
SafeDrying-järjestelmän puolesta puhuu myös Ympäristöministeriön julkaisema Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohje.
Siinä edellytetään, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja, jotka sallivat käytön aikana rakenteen ajoittaisen vähäisen kastumisen. Rakenteiden kosteusteknisellä vikasietoisuudella tarkoitetaan siis ratkaisuja, joiden suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen.
Muuttuvassa ilmastossa rakenteiden kosteusteknistä vikasietoisuutta varmistetaan riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa.
Ohjeessa myös muistutetaan, että rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleville terveyshaittaa.
Suunnitteluratkaisua valittaessa otetaan huomioon rakennukseen kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen kosteusrasituksen kesto sekä rakenteen mahdollisuus kuivua. Rakenteeseen ei saa kertyä kosteutta toistuvasti, liiallisesti eikä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti kasvaen. Rakenteen kosteudensietokyky sekä mahdollisuus kuivua riittävän nopeasti kastumisen jälkeen on haitan estämisen kannalta oleellinen tekijä.
SafeDryingilla korjaaminen on kustannustehokasta eikä rakenteita tarvitse rikkoa. Se on aidosti vaihtoehto salaojaremontille.
Lue myös: Myyntitilanteessa paljastunut kosteusongelma uhkasi kaataa asuntokaupat
Katso video, miten SafeDrying-järjestelmä toimii
SafeDrying-järjestelmä
Haluaisitko lisätietoa? SafeDrying Oy:n asiantuntijat auttavat mielellään
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat