Rinnetonttien kosteusongelmat: Mikä auttaa, kun salaojaremontti ei riitä?

Salaojat ovat tärkeä osa nykyaikaista rakentamista, koska ne pitävät perustukset kuivina. Ne eivät kuitenkaan ole tarpeen, jos rakennus sijaitsee korkealla kallion päällä.

Salaojat toimivat hyvin, jos ne on asennettu oikein. Salaojaremontti kuitenkaan ei ole aina paras ratkaisu. Esimerkiksi vanhat rakennukset, jotka on rakennettu savimaan ja puupaalujen päälle, voivat kärsiä, jos salaojat kuivattavat puupaalut liikaa, jolloin ne alkavat lahota.

Monissa kosteusongelmista kärsivissä taloissa ei ole kapillaarikatkoja, joka estäisi kosteuden nousun perustuksista seinille. Tämä voi näkyä esimerkiksi kosteutena taloyhtiön kellarissa. Kosteus altistaa rakenteet mikrobivaurioille ajan myötä, joten rakenteiden kuivana pitäminen on tärkeää.

Erityisen ongelmallista kosteus on monilla rinnetonteilla, joissa salaojaremontti ei ole mahdollinen. Isoin haaste tulee maanpaineseinistä, ja usein tällaisille tonteille ei voida tehdä salaojaremonttia. Kallio on myös usein esteenä salaojien laitolle kohteissa, jotka on rakennettu kallion päälle tai niiden läheisyyteen. Tällaisia kohteita on melko mahdoton korjata ulkoapäin ilman kallista kalliolouhintaa.

Vaikka monissa kohteissa on kokeiltu injektointia, tuulettuvia rakenteita ja jopa salaojia, ei kosteusongelmia ole pystytty ratkaisemaan. Tällöin kosteusongelmat pitää ratkaista rakennuksen sisäpuolelta ja siihen voidaan käyttää SafeDrying-järjestelmää. Salaojat voidaan tehdä, mutta ne eivät aina ratkaise ongelmaa.

Lue lisää: Salaojaremontti ei ratkaissut vaasalaisen taloyhtiön kosteusongelmia

Helsingissä Apollonkadulla sijaitseva taloyhtiö on hyvä esimerkki siitä, milloin salaojaremontti on mahdoton toteuttaa. Taloyhtiön viereinen tontti on pari metriä korkeammalla, josta hulevedet valuvat taloyhtiön seinää ja perustuksia päin. Apollonkadun taloyhtiöt ovat kiinni toisissaan, jolloin toinen tarvitsisi purkaa, jos haluttaisiin tehdä ulkopuolisia korjausyrityksiä. Tämä on hyvin tyypillinen ongelma tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.

Kosteusongelmat saatiin ratkaistua asunnon sisäpuolelta käsin SafeDrying-järjestelmällä.

Varsinkin 60- ja 70-luvun kerrostaloissa ongelmia on yleensä väestönsuojissa sekä lämmönjakohuoneissa, joiden lattia sijaitsee matalammalla kuin muu kellarikerros. Näin oli myös Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa taloyhtiössä. Kaikki sadevedet valuvat ympäröiviltä kallioilta taloyhtiön väestönsuojan lattialaatan alle. Korjaushaasteita aiheutti myös lattialaatan paksuus. SafeDrying-järjestelmällä laatta saatiin kuivaksi ja kosteusongelmat hallintaan. Hintaa korjauksille tuli vain murto-osa arvioidun salaojaremontin hinnasta.

SafeDrying on juuri tällaisissa kohteissa halvempi vaihtoehto kuin lähteä kiilaamaan tai louhimaan kalliota. SafeDrying-järjestelmä voi olla myös osa ongelmien ratkaisua. Ensin voidaan asentaa järjestelmän kuivatuskanavat ongelma-alueelle ja katsoa mihin se riittää. Monesti tämä on toiminut ja muuta ei ole tarvinnut tehdä. Järjestelmällä vuoto voidaan myös rajata esimerkiksi puolen metrin alueelle, mikä on taas halvempaa korjata ulkopuolelta tarvittaessa.

SafeDrying-järjestelmän puolesta puhuu myös Ympäristöministeriön julkaisema Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohje.

Siinä edellytetään, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja, jotka sallivat käytön aikana rakenteen ajoittaisen vähäisen kastumisen. Rakenteiden kosteusteknisellä vikasietoisuudella tarkoitetaan siis ratkaisuja, joiden suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen.

Muuttuvassa ilmastossa rakenteiden kosteusteknistä vikasietoisuutta varmistetaan riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa.

Ohjeessa myös muistutetaan, että rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleville terveyshaittaa.

Suunnitteluratkaisua valittaessa otetaan huomioon rakennukseen kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen kosteusrasituksen kesto sekä rakenteen mahdollisuus kuivua. Rakenteeseen ei saa kertyä kosteutta toistuvasti, liiallisesti eikä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti kasvaen. Rakenteen kosteudensietokyky sekä mahdollisuus kuivua riittävän nopeasti kastumisen jälkeen on haitan estämisen kannalta oleellinen tekijä.

SafeDryingilla korjaaminen on kustannustehokasta eikä rakenteita tarvitse rikkoa. Se on aidosti vaihtoehto salaojaremontille.

Lue myös: Myyntitilanteessa paljastunut kosteusongelma uhkasi kaataa asuntokaupat