Lasitettu parveke on energiansäästöä tuottava asunnon ulkotila

Viime vuosina kaupungistumiskehitys on ollut voimakasta. Omakotitalon piha on vaihtunut pieneen asuntokohtaiseen parvekkeeseen, joka palvelee kompaktissa koossaan asukkaan ulkoasumisen tarpeita. Samalla tätä pientä tilaa joudutaan muokkaamaan palvelemaan asukkaiden hetkellisiä tarpeita. Sateella tarvitaan säänsuojaa, tuulella tuulen, pölyn- ja viimansuojaa, päivällä melunsuojaa ja kesällä auringonsuojaa.

Suurin osa näistä tarpeista pystytään tyydyttämään parvekelasituksilla, joiden keskeisin ominaisuus on juurikin säänsuojaus. Ei siis mikään ihme, että 70 % Suomen asuntokohtaisista parvekkeista on lasitettuja, eli noin 500 000 lasitettua parveketta.

Asukkaille on tärkeää myös kerrostalon ulkonäkö, jota kaupunkien lupaviranomaiset tarkastelevat lasituspäätöksiä tehdessään. Hyvänä lähtökohtana olemassa olevassa rakennuskannassa on suosia puitteettomia ja sirorakenteisia lasituksia, jotka istuvat olemassa olevaan rakennuskantaan huomaamattomasti.

Teknisestä näkökulmasta tarkasteltaessa on oleellista, että rakennusoikeuteen kuulumattomana tilana parveke säilyy ulkotilana myös lasittamisen jälkeen. Tutkimusten mukaan ilma vaihtuu tyypillisesti lasitetulla parvekkeella kolmesta 20:n kertaan tunnissa.

Parvekelasitus helpottaa parvekerakenteiden kosteusrasituksia ja pidentää siten parvekkeen käyttöikää. Korroosion etenemisen ja pakkasrapautumisen hidastumisen seurauksena suora käyttöiän jatkuminen on tyypillisesti 5‒10 vuoden luokkaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun lasituksien asentaminen tehdään laastipaikkaus- ja pinnoituskorjauksen yhteydessä.

Tällöin parvekkeen käyttöikää saadaan jatkettua 5‒25 vuotta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vanhan lasittamattoman parvekkeen oletettu käyttöikä on 35 vuotta ja uuden hyvin huolletun lasitetun parvekkeen 60‒130 vuotta.

25 parvekkeelta tehtyjen mittausten perusteella lasitetut parvekkeet ovat tyypillisesti 1,5‒10 ^oC ja suurimmillaan jopa 30 ^oC ulkoilmaa lämpimämpiä Suomessa. Tämän seurauksena taustaseinän, ikkunan ja oven lämpöhäviöt pienenivät arviolta 15‒25 %. Laskennallisten tarkastelujen perusteella lämmitysenergian säästö on tyypillisesti 3,4‒10,7 % ja keskimäärin 5,9 % asuinhuoneistossa.

Toteutettujen korjausten perusteella energiansäästö on ollut hieman alhaisempi. Suurin energiansäästövaikutus voidaan saavuttaa vanhojen kerrostalojen sisäänvedettyjen parvekkeiden avulla. Merkittävin yksittäinen parannus energiansäästöön voidaan saavuttaa sijoittamalla huoneiston tuloilmaventtiilit parvekkeen kohdalle, joka itsessään on yleinen ratkaisu 1970-luvun kerrostaloissa.

Lasituskohtaisia kaihtimia on asennettu Suomessa kymmenille tuhansille parvekkeille. Näistä valtaosa on asennettu viimeisen vuoden aikana. Tämän seurauksena parvekejulkisivut ovat elävöityneet. Vaikutus näkyy erityisesti kuumana kesäpäivänä, kun asukkaat laskevat alas erilaisia kaihtimia.

Parvekkeen käytettävyyden kannalta kehitys on ehdottoman suositeltavaa. Todennäköisin syy kaihtimien suosion nopeaan kasvuun on saatavuuden parantuminen. Ilman kaihtimia lämpötilat parvekkeen sisällä voivat nousta 40 asteeseen jo toukokuussa.