• Etusivu
  • Remontti

Miksi ja miten tehdään kerrostalon energiataloudellinen nykyaikaistaminen asukkaiden toiveet huomioiden?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Vallox Oy
Päivitetty 31.10.2023
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Suomen kerrostaloasunnoista suurin osa on valmistettu 1950–1980 -luvulla. Kyseisellä aikakaudella rakennetut kerrostalot tehtiin sen aikaisista raaka-aineista ja aikakauden teknisillä sovelluksilla. Energiatehokkuus tämän päivän toteutuksiin verrattuna on todella heikkoa.

Asumistottumukset ovat muuttuneet lisääntyneen tekniikan ja erilaisten harrastusten vaikutuksesta. Myös ostettavan energian – sähkö ja lämpö – sekä veden ja jäteveden hinnat ovat nousseet niin, että on alettu miettiä, miten asuntojen tiloja pitäisi muuttaa ja miten kustannuksia voitaisiin pienentää.

Rakennusten iän ollessa jo 40–60 vuotta, on sekin osaltaan vaikuttanut siihen, että on ryhdyttävä rakenteita korjaaviin ja nykyaikaistaviin toimenpiteisiin, koska usein rakennusten ylläpitävät korjaukset on laiminlyöty.

Jotta rakennuksen ehostaminen tapahtuisi kustannus- ja energiatehokkaasti, on koko hankkeen onnistumiseksi syytä järjestää asukkaille yhteisiä keskustelu ja tiedostustilaisuuksia.

Esimerkkinä Saksa

Saksassa vastaavissa tapauksissa asunto-osakeyhtiössä järjestään, noin puoli vuotta ennen kuin varsinainen suunnitteluprosessi käynnistetään, tiedostustilaisuus missä kerrotaan laajasti: kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa, mikä on rakennusvaipan kunto, kuinka kauan putkistot vielä kestävät, minkä laatuisia ongelmia asunnoissa on ollut, mitä korjauksia asunnoissa on jouduttu tekemään.

Myös asukkaat saavat kertoa omat kommenttinsa ja toivomuksensa ennen hankkeen suunnittelun käynnistämistä.

Näiden neuvonpitojen jälkeen tehdään ensimmäiset luonnossuunnitelmat, ja ne esitellään asukaskokouksessa. Kokouksen jälkeen voidaan vielä tehdä pieniä muutoksia ja luonnosten pohjalta tehdään varsinaiset suunnitelmat.

Rakennuksen nykyaikaistaminen kokonaisuutena

Rakennuksen nykyaikaistamisen yhteydessä muutetaan usein myös huoneistojen tilaratkaisuja, sillä vallitseva asuntomuoto on ollut aiemmin 3 huonetta, keittiö ja pesuhuone/WC. Uudessa pohjassa voi usein olla niin, että kahdesta kolmiosta tehdään tilava kaksio ja toimiva sekä tilava kolmio. Myös ullakkotilojen muuttamisella "ateljee asunnoiksi" saadaan tiivistettyä kaupunkirakennetta ja samalla taloyhtiölle – myytävistä uusista asunnoista - korjausrahaa.

Nelihenkinen perhe tuottaa päivän aikana erilaisilla toiminnoillaan runsaasti kosteutta asunnon sisäilmaan. Kosteusmäärä vastaa noin 10–12 litran vesimäärää päivässä. Mikäli sen poistamisesta ei ole huolehdittu ilmanvaihdolla, on useimmiten - vanhoissa kerrostaloasunnoissa - havaittavissa kosteus ja homevaurioita ikkunapuitteissa sekä ulkoseinärakenteissa ja kylpyhuoneessa.

Toisaalta, jos vaihdetaan vain vanhat lämpöä vuotavat ja talvella kostuvat sekä jäätyvät ikkunat uusiin, seurauksena on, että sisäkosteus tiivistyykin seuraavaksi heikoimpaan rakenteeseen eli kylmään nurkkaan tai ikkunan viereisiin seinärakenteisiin.

Siksi ryhdyttäessä rakennuksen rakenteiden ja järjestelmien uudistamiseen, pitää tarkkaan miettiä, mitä toimenpiteet vaikuttavat koko rakennuksen toimintaan.

Voidaan sanoa, että rakennuksen uudistaminen on kuin palapelin kokoamista, eikä se ole valmis kuin vasta sitten, kun viimeinenkin pala on paikallaan. Esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan, ylä- ja alapohjan sekä ikkunoiden vaihtaminen kannattaa tehdä samoilta telineiltä. Seurauksena edellisestä on energian säästyminen ja rakenteiden tiivistyminen. Siksi pitää samanaikaisesti rakentaa myös – sisäilmaan syntyvien hajujen, käryjen ja kosteuden poistamiseksi – energiaa säästävä hallittu ja helposti säädettä ilmanvaihto, jotta rakennus ja ihmiset eivät sairastu.

Seuraavassa osassa

Tämä ensimmäinen osa käsitteli aihetta, miksi kerrostalon energiataloudellinen korjaus tehdään ja mitä tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa ja seuraavassa osassa paneudutaan tarkemmin eri suoritustapoihin.

Vallox Oy
Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja

Vallox Oy
Remontti
energiankulutus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

huoneistokohtainen ilmanvaihto
Ilmanvaihto kuntoon omassa asunnossa
Hyvä sisäilma on raikas ja terveellinen. Yksi riittävän ilmanvaihdon tunnusmerkki on huoneilman pysyminen raikkaana myös makuuhuoneissa yön aikana. Muita tunnusmerkkejä ovat mm. pesuhuoneen ja saunan tehokas kuivuminen ja raikas ilma wc:ssä (pesuhuoneen peili kuivuu suihkun jälkeen viimeistään 15 minuutin kuluessa).
huoneistokohtainen ilmanvaihto
Asuntosaneerauksissa näkyvä osa ilmanvaihdolla
Saksalaiset ovat tunnettuja perusteellisuudestaan ja tämä näkyy myös saneerausliiketoiminnassa. Tutustuminen kahteen alueelliseen toimijaan Saksassa osoitti, että toiminnasta löytyi paljon yhtäläisyyksiä ja opittavaakin.
energiankulutuslaskuri
Talojen korjaus tulevaisuudessa
Taloyhtiöiden valtaisa korjaustarve on kiistämätön fakta ja osaltaan on ihme, että tähän on vasta nyt herätty. Ensimmäisenä konkreettisena muutoksena kohti suunnitelmallisempaa kiinteistönpitoa tuli 5-vuotissuunnitelmat peruskorjaushankkeille. Seuraavana merkittävänä korjausrakentamisen uudistuksena ovat tulossa energiatehokkuusvaatimukset. Kuten kaikki uudistukset, myös nämä ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Ongelmana on toistaiseksi ollut laaja tulkinnanvaraisuus. Kuinka taloyhtiöt tulevaisuudessa korjataan ja kuka ottaa suunnannäyttäjän roolin.
20234_81583.jpg
Hallituksen pj kertoo podcastissa ison yhtiön energiaremon­tista: "Seitsemän vuotta siinä meni"
Kun taloyhtiö ja osakkaat haluavat säästää, on energiankulutus tällä hetkellä luultavasti ensimmäisenä kaikkien mielessä. Energiaremontti voi tarkoittaa ilmanvaihtoon, vedenkulutukseen, sähkönkulutukseen ja lämmitykseen liittyvien ratkaisujen uusimista tai vaihtamista. Ilman säästöhalujakin se on jossain vaiheessa rakennuksen käyttöikää joka tapauksessa tarpeen. Tuoreessa podcast-sarjassa perehdymme taloyhtiöiden energiaremontteihin. Toisessa jaksossa aiheena on suunnittelu ja päätöksenteko.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Kuka on vastuussa ja korvausvelvollinen, kun asunnon lämmitys ei toimi?
Kuka on korvausvelvollinen tapauksessa, jossa vuokrattavaksi ostetun uuden asunnon lämmitys ei toimi. Asunto on ostettu rakennuttajalta elokuussa. Viime viikkojen pakkasten aikana asunnon sisälämpötila ei ole noussut yli 16 celsiusasteen, vaikka patteria on ilmattu LVI-urakoitsijan toimesta päivittäin viikon ajan, parhaimpana päivänä kahteen kertaan. Koko talon lämmitysjärjestelmän säätöä ei ole tehty ennen eikä jälkeen asuntojen luovutuksen.Asunto on vuokrattu opiskelijalle, joka on ilmoittanut, ettei suostu maksamaan täyttä vuokraa ko. kuukaudelta. (Lämmitys ei ole toiminut kahteen viikkoon). Puolentoista viikon puhelinrumban jälkeen minun ja isännöitsijän välillä jouduin ostamaan asuntoon sähköpatterin, jotta vuokralaiseni ei tarvinnut etsiä inhimillisen lämpötilan tarjoavaa korvaavaa asuntoa. Eli nyt vuokralaiseni maksaa sähkölaskussaan asunnon lämmittämisen niin kauan kunnes lämmitys saadaan toimimaan. Kuluja minulle tästä on aiheutunut tuo puolen kuun vuokra, sähköpatterin hankkiminen, vuokralaisen sähkönkulutuslasku siltä osin kun se ylittää edellisen kuun normikulutuksen jne...
20208_66281.jpg
Automaattinen pihavalaistuksen ohjaus
Olemme siirtymässä vuodenajoissa pimeämpää kohti ja taloyhtiöiden ulkovalaistus ja sen puute tulee taas ajankohtaiseksi aiheeksi, samoin autojen lämmityspaikkojen riittävyys. Uudehkona ongelmana tulemme kohtaamaan sähköautojen latauspisteet – kuinka monta ja kuka maksaa. Miten tämä kaikki tulisi hoitaa mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja kustannustehokkaasti?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton