Mitä eroa on tiivistämisellä ja kapseloinnilla?

Varsinkin ulkoseinien ja nurkkien lähettyvillä tuntuva kylmä veto on melko usein merkki ilmavuodoista. Vuotokohta voi olla näkyvillä tai se saattaa myös sijaita pintamateriaalin alla. Syyt voivat johtua esimerkiksi perustusten alapuolisen maa-aineksen painumisesta, rakennusosien siirtymisestä tai rakennusaikaisesta asennusvirheestä.

Jos huomaat ilmavuotoja, niitä on mahdollista paikantaa esimerkiksi lämpökamerakuvauksella. Nämä piilevät vuodot aiheuttavat lämpöhukkaa ja nostavat samalla lämmityskustannuksia ja laskevat asumisviihtyvyyttä. Riskinä voi olla myös radonkaasu kiinteistön sijainnista ja täyttömaasta riippuen. Radonin lisäksi sisäilmaan voi päästä myös haitallisia aineita, kuten mikrobeja, pienhiukkasia sekä kuituja, jotka heikentävät sisäilman laatua huomattavasti.

Jotta vuotokohdat tulevat asianmukaisesti korjattua, asennuksessa on käytettävä vain tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita. Kiilto tarjoaa yhteensopivan järjestelmän, jolla kokonaisuus toimii tasoituksesta viimeistelyyn saakka.

Sisäilmakorjauksia tehdään joko kapseloinnilla tai tiivistämällä. Nämä voivat usein sekoittua keskenään, sillä työmailla saatetaan käyttää tarvittaessa molempia ratkaisuja. Sisäilmakorjausten toteuttamiseen käytetään aina ammattilaisia, mutta maallikonkin on hyvä tietää ratkaisujen ero, jotta pysyy ajantasalla, mitä taloyhtiössä tehdään.

Tiivistäminen liittyy ensisijaisesti ilmatiiveyden hallintaan, eli siihen, että rakennuksen sisäilma vaihtuu asianmukaisesti ja kulkee sieltä, mistä se on suunniteltu. Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteissa voivat aiheuttaa sisäilman laadun heikkenemistä, kun korvausilma tulee sisälle epäpuhtaana vääristä paikoista. Rakenteiden liitos- ja saumakohdista löytyvien rakojen seurauksena syntyvät ilmavuodot ovat ongelmana varsinkin vanhemmissa taloissa. Rakenteiden tiivistämisellä voidaan parantaa myös energiatehokkuutta, sillä ilmavuotojen ohella ehkäistään myös lämpövuotoja.

Kapseloinnilla voidaan pelastaa kohteita tarpeettomilta purkutoimenpiteiltä. Sitä voidaan soveltaa silloin, kun rakenteista vapautuu sisäilmaan tunnistettuja haitallisia päästöjä, kuten VOC- tai PAH-yhdisteitä. Kapseloinnissa haitta-aineet suljetaan rakenteisiin, jotta haitallisia emissioita ei enää kulkeutuisi sisäilmaan. Kapselointia voidaan käyttää tietyissä tapauksissa myös kapillaari- ja diffuusiokosteuden hallinnassa.

Lue lisää ja tutustu Kiillon tiivistys- ja kapselointiratkaisuihin >>>