Mitä tehdään, kun taloyhtiö tarvitsee hissin?

Nyt ARAn virkamiehenä korjausavustuksista vastaavana olen miettinyt menneitä vuosia ja asumismuotojani. Mieleeni tulee eräs taloyhtiö, jonka asukkaista valtaosa oli 60–75-vuotiaita. Kolmekerroksisessa talossa ei ollut tietenkään hissiä. Huomasin, että toisille portaiden nouseminen oli vaivalloista, jopa ensimmäiseen kerrokseen pääseminen oli työlästä, puhumattakaan kolmanteen.

Osa asukkaista joutuikin muuttamaan pois kotoaan joko hissitaloon tai palvelutaloon, koska tuossa talossa maan tasalla ei ollut asuntoja vaan kaikkiin asuntoihin oli vähintään muutaman rapun matka. Itsekin pinnistelin joskus viikon ruokaostosten kanssa kolmanteen kerrokseen, vaikka olin keski-ikäinen, hyväkuntoinen nainen. Ehkä vähän lisää kuntosaliharjoittelua olisi auttanut asiaa! Mutta tuolloin päätin, että seuraava kerrostalokotini olisi talossa, jossa on hissi.

Jotkut talosta muuttoa tehneet asukkaat olivat kovin surullisia, koska olivat hyvin kiintyneitä kotiinsa ja mukavaan ympäristöön – toisilla oli myös hyviä kavereita lähitaloissa. Tuolloin mietin itsekin, että miten kannattaisi varautua tulevaisuuteensa – ettei tarvitsisi välttämättä muuttaa, jos ei siltä tunnu.

Mitä voisi tehdä, jotta ikääntyneet asukkaat voisivat jatkaa asumistaan kotonaan mahdollisesti elämänsä loppuun saakka? Tärkein asia on saada taloon hissi! Taloyhtiöön voi rakennuttaa hissin ja tehdä hissin lisäksi myös kaikki sellaiset korjaukset, joita tarvitaan, jotta jokainen pääsee kotiinsa esteettömästi.

Hissin rakentamiseen saa jopa ARAsta avustusta 45 % rakennuskustannuksista, samoin korjauksiin, jotka tekevät sisäänkäynnistä esteettömän. Kun remonttia näin avokätisesti avustetaan, on ehdottomasti järkevää rakennuttaa hissi!

Myös monet kunnat myöntävät hissiavustuksia ARAn avustuksen lisäksi, joten taloyhtiön osakkaiden maksettavaksi jäävä osuus hissin kustannuksista ei ole kovin suuri verrattuna siihen, että he joutuisivat rahoittamaan koko hissiprojektin.

Jotta meidän taloyhtiön olisi saanut esteettömäksi, olisi hissin rakentamisen lisäksi pitänyt tehdä automaattisesti avautuvat ulko-ovet ja rakentaa muutaman rapun osuuteen joko luiska tai lavahissi. Ehkä sisäänkäynnin valaistustakin olisi ollut hyvä parantaa.

Mutta miten olisin saanut asian vietyä eteenpäin taloyhtiössä? Oletan, että ehdotukseni hissin rakentamisesta olisi tyrmätty taloyhtiön hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Ensinnä siksi, että muitakin remontteja oli tulossa. Toiseksi olisi esitetty väite: miten muka meidän taloon voisi rakentaa hissin? Eihän rappukäytävään mahdu mitenkään hissiä ja jos rappukäytävästä ottaa tilaa pois, eivät asukkaat mahdu kunnolla kulkemaan eikä pelastustyöntekijät ainakaan mahtuisi kantamaan paareja rappuja pitkin.

Totta: ahtaaksi tila kyllä olisi käynyt!

Nyt kun olen työskennellyt korjausavustusten parissa, olen nähnyt, miten hissiyhtiöt löytävät ratkaisun ja hissille sopivan sijoituspaikan mitä erilaisimpiin taloihin ja tiloihin jokaiseen taloyhtiöön! Hissin voi jopa sijoittaa talon ulkopuolelle, ja ratkaisut näyttävät ulkoa päin todella hyviltä.

Hissin rakentajat arvioivat usein samalla, mitä muita toimenpiteitä vaaditaan, jotta asukkaat pääsevät esteettömästi esimerkiksi rollaattorilla sisään hissiin. Tämän arvioinnin voi tehdä myös isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ARAn verkkosivuilla olevalla mobiilisovelluksella.

Mitä taloyhtiön muihin remontteihin tulee, oma näkemykseni on, että kaikki remontit on järkevää sijoittaa samaan yhteyteen ja samaan lainaan. Lisäksi, olen varma, että asukkaiden myydessä asuntonsa, saavat he paremman hinnan kun hissi- ja esteettömyysremontti on tehty.

On myös järkevää tehdä taloyhtiön muutkin remontit ajallaan. Pohdin myös, miten järkevää vierekkäin olevien taloyhtiöiden olisi fuusioitua. Näin esimerkiksi suurissa korjauksissa tarjouksia voisi mahdollisesti saada enemmän ja tarjoukset voisivat olisivat edullisempia.

Teksti: Mirja Suopanki
yksikönpäällikkö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan.

ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

ARA on asumisen asiantunteva kumppani, kehittäjä ja uudistaja, joka edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Periaatteena on: jokaisella on oikeus hyvään asumiseen.