Miten paljon taloyhtiön ilmanvaihto kuluttaa energiaa?
Energian kallistuessa taloyhtiöissä tehdään erilaisia säästötoimenpiteitä. Myös koneellisen ilmanvaihdon energiankulutus on kirvoittanut valtavan määrän pohdintoja. Kuinka paljon energiaa ilmanvaihto kuluttaa? Ja voidaanko taloyhtiöissä säästää esim. pienentämällä ilmanvaihtoa? Voiko joillain toimenpiteillä olla haittaa koneen toiminnalle tai asukkaille?
Ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu kahdesta asiasta
- poistettavan ilman tilalle tuotavan korvausilman lämmittämisestä (lämmöntalteenotto, jälkilämmitysvastus ja asunnon lämmitysjärjestelmä)
- ja puhaltimien sähkönkulutuksesta.
Mikäli rakennuksessa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto, korvausilma lämmitetään kokonaisuudessaan talon lämmitysjärjestelmällä. Sen sijaan koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla (eli kun talviaikaan tuloilma lämmitetään poistoilmasta saadulla lämmöllä) ei kuluta lainkaan energiaa. Toisin sanoen lämmöntalteenottokennon talteen ottama lämpö on ns. ilmaisenergiaa.
Tuloilman (eli se mikä tulee koneelta asuntoihin) lämpötila on säädettävissä ja se kannattaakin pitää kohtuullisena. Jos tuloilman lämpötilasäätö talviaikaan on kovin korkealla, kone käyttää jälkilämmitysvastusta sen jälkeen, kun poistoilmasta saatava lämpö ei riitä – ja tämä luonnollisesti kuluttaa energiaa. Tähän kulutukseen voi vaikuttaa pitämällä tuloilman lämpötilapyynnin kohtuullisena.
Säästösyistä ilmanvaihtokoneen lämmitysvastuksia ei kuitenkaan saa ottaa kokonaan pois päältä, sillä kone tarvitsee niitä sulatusjaksojen aikana kovilla pakkasilla. Jos vastukset ottaa kokonaan pois päältä, voi kone sen seurauksena jäätyä. Yleensäkin puhallinmoottoreiden ja varsinkin nykyaikaisten EC-puhaltimien sähkönkulutus on varsin pientä verrattuna korvausilman lämmittämiseen. Niidenkään vuoksi ilmanvaihtoa ei pidä koskaan sammuttaa kokonaan.
Sammutettuna ilmanvaihto ei myöskään poista sisäilmaan kertynyttä kosteutta, vaan kosteus jää rakennuksen rakenteisiin. Ilmanvaihtoa ei siis koskaan saa sammuttaa kokonaan energiansäästösyistä, sillä se on haitallista sekä koneelle että rakennukselle!
Paljonko energiaa nykyaikainen Vallox-ilmanvaihto kuluttaa?
Nykyaikaisissa Vallox-ilmanvaihtokoneissa lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on korkea, jonka vuoksi sillä säästetään energiaa. Muutoin energiaa kuluisi tuloilman lämmittämiseen.
Kuvan laskelmassa on käytetty Vallox 096 MV -ilmanvaihtokonetta, joka on suosittu tuote kerrostalo- ja rivitalokohteissa. Sen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 77%.
Valloxin verkkosivuilta ladattavan laskurin avulla voi laskea arvion nykyisen ilmanvaihtokoneen energiankulutuksesta Suomen ilmastossa sekä kuinka paljon säästöä syntyy, kun vanha ilmanvaihtokone vaihdetaan uuteen energiatehokkaaseen Vallox-ilmanvaihtokoneeseen.
Miten taloyhtiössä voidaan säästää ilmanvaihdon kuluttamaa energiaa?
Energiatehokkainta on käyttää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Silloin energiankulutus on ilmanvaihdon osalta optimaalisinta. Kun asunto on tyhjänä, ilmanvaihto voi olla hyvinkin pienellä teholla.
Nyrkkisääntö on: kun ilmanvaihto pienennetään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Kun asunnossa ollaan kotona, ilmanvaihtoa tarvitaan, jotta esim. hiilidioksidi ja kosteus poistuvat. Silloin ilmanvaihtoa tarvitaan enemmän. Tärkeintä on tehostaa ilmanvaihtoa esim. peseytymisen jälkeen, jotta ylimääräinen kosteus poistuu hallitusti. Uusissa rakennuksissa ilmanvaihtoa ei pidä pitää kovin pitkään pienellä teholla (vaikka asunto olisi tyhjillään), jotta mahdolliset uusista huonekaluista tai rakennusmateriaaleista huoneilmaan haihtuvat aineyhdisteet tuulettuvat ulos.
Mikäli rakennuksessa on keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä, ns. tehostusaikoja (eli kun ilmanvaihto on suuremmalla nopeudella) ei pidä lyhentää kohtuuttomasti, koska kerrostaloasukkaiden elämänrytmit ovat erilaisia.
Taloyhtiön asukkaiden erilaisiin elämänrytmeihin mukautuva ilmanvaihto saadaan parhaiten aikaiseksi huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla. Nykyaikaisissa MyVallox-ilmanvaihtokoneissa onkin tähän tarkoitukseen sopivat kosteus- ja/tai hiilidioksidianturit, jotka säätävät ilmanvaihdon tehoa automaattisesti asuntokohtaisten tarpeiden mukaan. Näin tehostus ei jää asunnon asukkaan muistin varaan, eikä ilmaa vaihdeta turhaan. Tällainen tarpeenmukainen huoneistokohtainen ilmanvaihto on energiatehokkainta.
Huomio
Mitä voit tehdä ilmanvaihdolle energiaa säästääksesi?
Energiansäästön kannalta järkevintä on, että
- ilmanvaihdon teho säätyy tarpeen mukaan huoneistokohtaisesti. Pienempi ilmanvaihto riittää, kun tila tai asunto on tyhjillään.
- jos ilmanvaihtokone sisältää sisäilman laatua mittaavia antureita, kuten MyVallox-ilmanvaihtokoneiden kosteus- ja hiilidioksidiantureita, niitä myös käytetään.
- Ilmanvaihto on päällä aina ja jälkilämmitysvastukset pidetään päällä, jotta talviaikaiset sulatusjaksot toimivat.
- tuloilman lämpötilaa lasketaan järkeväksi, jotta koneen ei tarvitse käyttää jälkilämmitysvastuksia tuloilman lämmittämiseen.