Miten paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa?

Kun taloyhtiössä etsitään säästökohteita, ilmanvaihto tuntuu helpolta kohteelta. Moni miettii samoja kysymyksiä: kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa, voiko tehoa pienentää, ja voiko säästötoimilla aiheuttaa haittaa laitteelle, rakenteille tai asukkaille?

Vastaus riippuu ennen kaikkea ilmanvaihtotavasta. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilma tulee sisään ulkoa ja lämpenee talon varsinaisella lämmitysjärjestelmällä. Koneellisessa tulo poisto -ilmanvaihdossa lämmöntalteenotto ottaa talteen osan poistoilman lämmöstä ja siirtää sitä tuloilmaan, jolloin lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän.

Ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu kahdesta asiasta

• Korvausilman lämmittäminen
  Kun sisäilmaa poistetaan, tilalle tulee ulkoilmaa. Se pitää lämmittää miellyttäväksi. Jos järjestelmässä on lämmöntalteenotto, osa lämmöstä saadaan poistoilmasta. Tämä vähentää lämmitysjärjestelmän kuormaa, vaikka itse ilmanvaihtokone käyttääkin sähköä pyöriäkseen.
  
• Ilmanvaihtokoneen oma sähkönkulutus
  Sähköä kuluttavat puhaltimet ja joissakin tilanteissa myös sähköiset lämmitysvastukset, kuten tuloilman jälkilämmitys.

Mikäli rakennuksessa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto, korvausilma lämmitetään kokonaisuudessaan talon lämmitysjärjestelmällä.

Sen sijaan, kun rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, (tuloilma lämmitetään lähes kokonaan poistoilmasta saadulla lämmöllä. Vain kylmimpinä aikoina käytetään lisäksi jälkilämmitysvastusta.

Voidaan siis sanoa, että lämmöntalteenottokennon talteen ottama lämpö on ns. ilmaisenergiaa.

Tuloilman lämpötila

Tuloilman lämpötila on säädettävissä, ja juuri tässä tehdään usein turhan kallis valinta. Kun tuloilman lämpötilapyynti on talvella korkealla, lämmöntalteenoton jälkeen käyttöön voi tulla sähköinen jälkilämmitys, joka nostaa sähkönkulutusta.

Vallox-ilmanvaihtokoneilla tuloilman lämpötilan tehdasasetus on +18 °C, ja valmistajan suositus on pitää asetus yleensä +16–18 °C:ssa. Alle +15 °C:een sitä ei suositella, koska vedon tunne alkaa helposti häiritä.

Lue lisää:
Mitä tuloilman lämpötilasta on hyvä tietää? Mitä jäteilman lämpötila kertoo?

Uutisissa on noussut esiin tapauksia, joissa vuokra-asunnon sähkölasku on kasvanut pakkasjaksoilla poikkeuksellisen suureksi, vaikka talossa olisi kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Selitys löytyy usein ilmanvaihtokoneen sähköisistä lämmitysvastuksista.

Kokkolassa esillä olleessa tapauksessa ilmanvaihtokoneessa oli 1 000 watin sulanapitovastus ja 500 watin jälkilämmitysvastus. Sulanapito varmistaa, että lämmöntalteenottokenno pysyy toimintakunnossa pakkasella. Jälkilämmitys nostaa tuloilman lämpötilaa, jos lämmöntalteenoton teho ei yksin riitä. Kun vastukset käyvät, niiden kulutus voi mennä suoraan asukkaan sähkölaskuun.

Suuruusluokan ymmärtää yhdellä laskulla. Yhteisteho 1,5 kilowattia tarkoittaa, että jos vastukset olisivat päällä esimerkiksi 8 tuntia vuorokaudessa, kulutus olisi noin 12 kWh päivässä. Kuukaudessa se on noin 360 kWh. Jos käyttö venyy pidemmäksi kovalla pakkasjaksolla, kulutus voi nousta satoihin kilowattitunteihin, vaikka varsinaista “asunnon lämmitystä” hoitaisi kaukolämpö.

Jos taloyhtiössä tai vuokra-asunnossa kulutus yllättää, tarkistus kannattaa aloittaa kolmesta asiasta: tuloilman lämpötilapyynti, tehostuksen käyttöajat ja se, kenen sähköön ilmanvaihtokone on kytketty.

Voiko ilmanvaihdosta säästää turvallisesti?

Ilmanvaihtoa voi säätää, mutta säästöjä ei kannata hakea sammuttamalla laitetta tai kytkemällä talvitoimintoja pois päältä. Talvella kone tarvitsee sulatus ja jäätymiseneston toimintoja, ja joissakin järjestelmissä sähköiset vastukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Vallox ohjeistaa myös tuloilman lämpötila-asetuksen valintaa ja pitää suosituksena +18 °C:n tasoa, jota voi säätää harkiten olosuhteiden mukaan.

Puhaltimien sähkönkulutus on usein pienempi osa kokonaisuutta kuin korvausilman lämmittäminen, joten ilmanvaihtoa ei kannata sammuttaa pelkän puhallinsähkön takia. Sammutettuna ilmanvaihto ei poista sisäilmaan kertyvää kosteutta, jolloin kosteuskuorma jää sisään ja voi lisätä riskejä rakenteille.

Taloyhtiössä asetusten muutokset kannattaa tehdä huollon tai IV-ammattilaisen kautta, ja varmistaa ilmavirrat mittaamalla. Yksittäisen asunnon “pienet säädöt” voivat keskitettyjen järjestelmien kohdalla heijastua muualle.

Nykyaikaisissa tulo poisto -järjestelmissä lämmöntalteenotto vähentää lämmitysenergian tarvetta, koska osa poistoilman lämmöstä siirtyy tuloilmaan. Vallox 096 MV -mallin lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi ilmoitetaan 77 %.

Se, paljonko energiaa kuluu, riippuu aina ilmavirroista, käyttöajoista, asetuksista ja säästä. Siksi luvut kannattaa esittää esimerkkilaskelmana, ei yleispätevänä totuutena.

Lämmöntalteenotto luo energiansäästöpotentiaalin taloyhtiölle

Esimerkkilaskelmassa käytetään Etelä-Suomen säätietoja ja Vallox 096 MV -konetta (poistoilmavirta 38 l/s). Lisäksi oletetaan, että lämmöntalteenoton osuus on 75 %.

Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energia per asunto: 5 790 kWh vuodessa
Lämmöntalteenoton laskennallinen säästö (75 %): 4 340 kWh vuodessa

Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus per asunto:

• Lämmönvaihdin: 0 kWh vuodessa (lämmönsiirto ei itsessään tarvitse sähköä)
• Puhaltimet: 365 kWh vuodessa
• Tuloilman jälkilämmitys: 52 kWh vuodessa
  Yhteensä: 423 kWh vuodessa

Esimerkkiluku jälkilämmityksen tehosta löytyy myös käyttöohjeista, jossa jälkilämmitys on sähkövastus 900 W.

Esimerkki 30 asunnon taloyhtiöstä:

• Lämmitysenergian laskennallinen säästö: 30 x 4 340 kWh, eli 130 200 kWh vuodessa
• Ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus: 30 x 423 kWh, eli 12 690 kWh vuodessa
• Säästöpotentiaali: 117 510 kWh vuodessa

Energiatehokkain tapa on käyttää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Kun asunto on tyhjillään, ilmanvaihto voi olla pienemmällä teholla. Kun kotona on ihmisiä, ja kun syntyy kosteutta tai epäpuhtauksia, ilmanvaihtoa tarvitaan enemmän. Peseytymisen jälkeen tehostus auttaa poistamaan kosteuden hallitusti.

Säästölogiikka riippuu siitä, mistä energiasta puhutaan. Korvausilman lämmitysenergia vähenee yleensä melko suoraan, kun ilmavirtaa pienennetään. Puhaltimien sähkönkulutuksessa muutos voi olla suurempi, koska puhallinlakien mukaan tehontarve voi pudota voimakkaasti, kun pyörimisnopeutta lasketaan. Opinnäytetyössä tätä kuvataan niin, että pyörimisnopeuden puolittuessa tehontarve voi pudota jopa kahdeksasosaan.

Uusissa rakennuksissa ilmanvaihtoa ei silti kannata pitää pitkään minimillä, vaikka asunto olisi tyhjillään. Uusista materiaaleista ja kalusteista voi vapautua yhdisteitä sisäilmaan, ja niiden poistuminen vaatii ilmanvaihtoa.

Jos rakennuksessa on keskitetty ilmanvaihto, tehostusaikoja ei kannata lyhentää kohtuuttomasti. Asukkaiden rytmit vaihtelevat, ja liian tiukka “yksi rytmi kaikille” näkyy helposti hajuhaittoina ja kosteuden kertymisenä.

Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa tarpeenmukaisuus on helpompi toteuttaa. Jos käytössä on kosteus ja hiilidioksidianturit, ne kannattaa ottaa oikeasti käyttöön, jotta tehostus ei jää muistin varaan.

Laskuri ilmanvaihdon energiankulutuksesta
Lue juttu ilmanvaihtosaneerauksesta, joka tehtiin krs-taloon linjasaneerauksen yhteydessä.
Lue juttu taloyhtiön energiasaneerauksesta
Lue myös asunnon ilmanvaihtojärjestelmän nykyaikaistamisesta