Näin tehtiin rakennuksen kostean ryömintätilan korjaus
Heinäkuun lopulla Pornaisten paritalon rakenteiden korjaukset ja sisäpuolen remontti olivat valmiita. Ulkopuolella on fiksattavaa vielä lomien jälkeen.
Pornaisiin 1980-luvun lopulla valmistuneen paritalon saneeraus aloitettiin korjaamalla alapohja. Ryömintätilaan oli kertynyt kosteutta, koska tuuletus ei ollut toiminut. Ryömintätilan sisäpuolisessa kosteussuojaamisessa käytettiin nyt Isodrän Kross -menetelmää. Pornaisten kohteessa alapohja uusittiin kevättalvella. Sen jälkeen on uusittu välipohja, suoristettu alapohjan virheiden takia painunut toisen asunnon lattia ja remontoitu toinen asunto kokonaan.
Alapohjan tuuletus on valitettavan yleinen ongelma
Pornaisten paritalosaneeraus on yrittäjä Mika Haaviston mukaan HT Rakennuspalvelu Ay:lle varsin tyypillinen kohde. Iso osa yrityksen työkannasta on juuri korjausrakentamista: pientaloja, paritaloja, rivitaloja.
– Alapohjien tuuletusongelmat ovat valitettavan yleisiä. Osassa on kyse rakennus- ja/tai huoltovirheistä, osassa suunnitelmista. Virheistäkään ei voi aina puhua, sillä suunnitelmat ja toteutus on voitu aikanaan tehdä senaikaisen säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Jälkeenpäin ohjeistus on todettu puutteelliseksi, Haavisto pohtii.
Isodrän-levyt ovat hänelle tuttuja jo aikaisemmistakin työkohteista, sen sijaan irtonainen, puhallettava Isodrän Kross oli uusi tuttavuus. Puhallettava materiaali on samaa kuin Isodrän-levyissä, joissa EPS-solumuovipallot on liimattu yhteen.
Helposti toteutettu remontti
–Alapohjakorjaukset eivät ole tekijöille herkkuhommia, Haavisto naurahtaa. Ahtaissa tiloissa työskentelyä helpottavat ja nopeuttavat menetelmät, kuten Isodrän Kross, ovatkin hänen mukaansa tervetulleita. Haavisto kertoo, että menetelmä oli myös kohteen suunnittelija-valvojalle ensimmäinen Kross-kohde.
– Toimivuuden ohella valintaan vaikutti yhden työvaiheen poisjääminen: Isodrän korvaa erikseen asennettavat EPS- ja sepelikerrokset.
Menetelmässä ryömintätila eristetään lämpötilan nostamiseksi ja ilman suhteellisen kosteuden laskemiseksi alle 75 prosenttiin. Kosteus poistuu Isodrän-kerroksen kautta.
– Poistimme ryömintätilasta ensin vanhat huonot sekamaat imuautolla. Pohjalle asennettiin sitten suodatinkangas, jonka päälle puhallettiin Isodränkuulat. Kysymykseen Isodrän-kokemuksesta, Haavisto vastaa – Hyvä!
– Puhallus tehtiin yläpohjan puhallusvillaurakoitsijan laitteella. Kaverit puhalsivat kahdessa päivässä 20 säkillistä, yhteensä 50 kuutiota Isodräniä. 20 sentin minimikerros ylittyi reilusti, Haavisto laskee.
Huomio
Isodrän® Kross ryömintätiloihin
Kosteus poistuu maaperän päälle puhalletun, vähintään 20 cm paksun ISODRÄN® Kross -kerroksen läpi. Puhallukseen käytetään yksinkertaista kannettavaa puhallinta. Jos maaperässä on radonia tai kyseessä on kiinteistö, jota ei lämmitetä talvella, levitetään maaperän päälle muovikalvo. Muovikelmu puhkaistaan matalista kohdista, jotta lauhdevesi pääsee pois. KROSSIa käytettäessä maaperän ei tarvitse olla tasainen eikä tasoituskerrosta tarvita.
Koska ryömintätila on eristetty ja tuulettamaton, ei kosteaa ulkoilmaa päästetä tiivistymään kylmille pinnoille ja aiheuttamaan kosteusvaurioita.
Maaperän eli ryömintätilan lattian eristäminen laskee maanpinnan lämpötilaa. Maanpinnan ja ryömintätilan ilmatilan välille syntyy merkittävä lämpötilaero, mikä aiheuttaa kosteuden siirtymisen kylmempään maaperään päin ja pitää ilmatilan suhteellisen kosteuden alhaisena.
Viilennetty maaperä toimii luonnonmukaisena kuivurina ja koneellista kuivausta ei tarvita. Lämpöeristetty ryömintätila säästää energiaa.
Kysy lisää tai pyydä tarjous!
Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö
Aiheeseen liittyvää
Salaojittava lämmöneriste ja kosteuseristys yhdessä
Miten kosteusvauriot voidaan ehkäistä?
Salaojitus ja lämmöneristys yhdellä tuotteella
Mistä tunnistan valesokkelin?
Näistä kolmesta lämmöneristeestä löytyy sopiva
Eristä kellarin seinä ulkopuolelta
Luetuimmat
Uusimmat