Osallistu energiatalkoisiin

Syyskuu aloittaa syksyn ja sen myötä myös taloyhtiön arjen. Syksy on taloyhtiön kannalta hyvä ajankohta tarkastella alkuvuodesta tapahtuneita ja mahdollisesti yhä käynnissä olevia hankkeita sekä niiden etenemistä ja valmistumista. Samalla se on myös hyvää aikaa valmistua seuraavalla tilikaudella tuleviin hankkeisiin. Riittävän ajoissa tapahtuva varautuminen tulevaan antaa aikaa toteutukselle. Onhan taloyhtiö muistanut huolehtia tiedoksiannosta myös uusille asukkaille?Mitä kaikkea taloyhtiössä tapahtuukaan syyskuussa:

Täsmäkartoituksen avulla saadaan paitsi tietoja viemärien ja salaojien kunnosta, mutta myös paikattua mahdollisesti puutteellisia rakennetietoja.

Kysymys: Remonttitarpeiden pimittäminenSeuraavanlainen tapaus: Rivitalo 5 asuntoa rak -85. Ostaja ostanut asunnon, saanut tiedon isännöitsijältä ennen kaupantekoa, että suuria korjaussuunnitelmia ei seuraavalla 5 vuodelle. Muuttamisen jälkeen selviää, että yhdessä asunnoista on, mahdollisesti, alaseinässä kosteusvaurio. Muut asukkaat vähättelevät tilannetta.

Tampereella totuus kohdattiin talousarviota laadittaessaSyksyn yhtiökokouksissa oli jo selvää, että korotuksia tulee tällekin vuodelle. Talousarviota laadittaessa kaukolämmön osalta kustannusnousuksi tiedettiin 13,6 %, sähkönsiirtohinnan osalta 10 %, vesi- ja jätevesimaksuihin osalta yhteensä 1,5 %. Ja tämä oli vasta alkua. Toki korotuksia tulee muihinkin palveluihin huomioiden yleisen kustannustason nousun esimerkiksi polttoainekustannuksissa. Kaikki nämä heijastuvat mm. kiinteistöhuollon kustannuksissa.Toinen taloyhtiötä herättelevä muutos johtui heinäkuussa 2010 voimaan tulleesta asunto-osakeyhtiölakiuudistuksesta. Kuntoarvioita on laadittu kuluneen vuoden aikana varmasti enemmän kuin koskaan ja syystäkin. Suomen asunto-osakeyhtiörakennuskanta on vaiheessa, jossa korjaustarvettakin on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tärkeää kuitenkin on, että uudistuksen myötä on mahdollisuus siihen, että taloyhtiöissä aktivoiduttaisiin tutkimaan niin suuria kuin pieniäkin korjaustarpeita vuosittain. Tämä on taloyhtiön yhteinen etu; ilman investointeja arvon säilyttäminen saati nostaminen on poikkeuksellista.

Rivitaloyhtiössä, joka valmistui 2019, ovat uudiskohteen ostajat kohteen rakentamisvaiheessa (ennen huoneiston luovutusta) päättäneet hankkia huoneistoihinsa erilaisia jäähdytysratkaisuja (seinäasennettava tai kattoasennuksena rakenteisiin tehty ilmalämpöpumppu).Eli jäähdytyslaitteen jokainen huoneisto on valinnut omien tarpeittensa mukaan ja urakoitsija on toteuttanut ne. Kustannukset ovat vaikuttaneet tietysti huoneiston ostohintaan.Osakkaalla on ollut lisäksi mahdollisuus jättää asentamatta koko jäähdytys. Kaikki jäähdytyslaitteet on suunnitellut ja asentanut urakoitsija.Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa poikkeavasta vastuunjaosta. Kumpi vastaa näiden yhtiön toimesta asennettujen "erilaisten" ilmalämpöpumppujen huollosta ja korjauksesta, osakas vai yhtiö? Jos joku yhtiön osakas on halunnut jälkikäteen, huoneiston luovutuksen jälkeen asentaa jäähdytyksen, kuka vastaa tämän laitteen huollosta ja korjauksesta?Jos taloyhtiö on valvonut em. jälkikäteen asennetun ilmalämpöpumpun asennustyön, vaikuttaako se vastuunjakoon? Jos em. jälkikäteen tehty asennus aiheuttaa ongelmia (vesivahinko) esimerkiksi yhtiön vastuulla oleville huoneistojen rakenteille, kuka vastaa korjauksesta?

Kerrostaloasuntomme Helsingissä muodostuu kahdesta yhdistetystä kaksiosta 40m² ja 80m², joissa ovat edelleen omat erilliset osakekirjansa. Yhtiöjärjestystäkään ei ole muutettu. Väliseinä on purettu. Nyt haluaisimme palauttaa huoneiston kahdeksi asunnoksi, mutta muuttaa niiden alkuperäistä kokoa. Uudet asunnot olisivat 30m² ja 90 m². Tarkoitus olisi joko vuokrata tai myydä asunnoista pienempi tulevan putkiremontin rahoittamiseksi. Keneltä tarvitsemme tähän luvan? Onko asia hallituksen päätettävissä tai meneekö tämä yhtiökokouksen äänestykseen? Tarvitaanko viranomaisilta jotain lupaa?