Parvekelasitus on pätevä vastaus energiasäädöksiin

Parvekelasituksia on Suomessa asennettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. 1990-luvulla parvekelasitusten suosio kasvoi voimakkaasti, koska kerrostaloasukkaat alkoivat entistä enemmän arvostaa parvekkeen käytettävyyttä myös kevään ja syksyn koleilla säillä.

Viiden viimeisimmän vuoden aikana parvekelasitusten merkitys huoneiston energiatehokkuuden kohentajana on noussut erittäin tärkeäksi lisäkriteeriksi parvekelasitusta hankittaessa.

- Lasituksen arvo elinkaarinäkökulmasta tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun myös eri materiaalien hiilijalanjälki otetaan tarkasteluissa huomioon. Tänä ja viime vuonna käyttöön otetut energiatehokkuussäädökset sisältävät jo vaatimuksia, joiden huomioonottaminen tekee lasituksesta vielä järkevämmän ratkaisun kuin se ennen näitä kiristyneitä säädöksiä oli, toteaa Ramboll Finland Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Hilliaho.

Hilliaho on perehtynyt parvekelasitusten energiatehokkuuteen sekä diplomityössään Tampereen teknillisessä yliopistossa että sen jälkeen Ramboll Finlandin tekemissä, Lumon Oy:n tilaamissa tutkimushankkeissa. Hän esitteli viimeksi mainittujen tuloksia Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä rakennusfysiikkaseminaarissa lokakuussa 2013.

Hilliaho selvitti tutkimuksessaan parvekelasituksen vaikutuksia hervantalaisen, 1970-luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden arviointi perustui dynaamiseen mallinnukseen ja tehtyihin lämpötilamittauksiin sekä tulosten keskinäiseen vertailuun.

Hilliahon ja Rambollin energiasuunnittelijan Eerik Mäkitalon esittämät tulokset paljastivat huomattavia, lasitukseen ja lasituksen puuttumiseen liittyviä eroja rakennusten energiatehokkuudessa.

- Lasituksen energiatehokkuusvaikutukset ovat parhaimmillaan etenkin niissä 1970-luvun taloissa, joita rakennettaessa eristävyys- ja energiatehokkuuskriteerit ovat olleet vähällä huomiolla. Lasituksen edut vielä korostuivat sisäänvedetyillä parvekkeilla, siis parvekkeilla, joiden seinä on kolmelta sivultaan rakenteeltaan umpinainen, Hilliaho selvittää.

Parvekkeiden lasitus tuottaa Suomen oloissa lämmitysenergialaskuun parhaimmillaan runsaan kymmenen prosentin säästöt. Keskimääräinen säästö 256 lähiökerrostaloasunnon simulointitarkastelun perusteella on 5,9 prosenttia.

- Suurin hyöty parvekelasituksesta saadaan Helsingissä sijaitsevassa, 1970-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jonka sisäänvedetyt parvekkeet on suunnattu etelään ja jonka tuloilma otetaan parvekkeen kautta, Hilliaho kiteyttää.