• Etusivu
  • Rakentaminen

Pohjoismaat yhtenä rintamana kirittämään ilmastoystävällistä rakentamista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.02.2025
kunnossapitoselvityksen-tekeminen-1920x1080

Pohjoismaat lisäävät yhteistyötä rakentamisen ilmastopäästöjen suitsimiseksi ja rakentamisen kiertotalouden vauhdittamiseksi sekä tähtäävät yhdessä vähähiilisen rakentamisen edelläkävijäksi koko maapallon mitassa. Pohjoismaiden ministerit hyväksyivät julkilausuman vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta Islannin Reykjavikissa 10. lokakuuta.

"Pohjoismaissa on paljon osaamista rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Voimme oppia toisiltamme ja tarjota osaamistamme myös muun maailman tarpeisiin. Voimme olla esimerkki siitä, miten kunnianhimoiset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet muuttuvat käytännön ratkaisuiksi. Hienoa, että kaikki Pohjoismaat seisovat Suomen aloitteesta laaditun julkilausuman takana", sanoo Suomea Reykjavikissa edustanut valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Yhtenäisempää rakentamista ja yhteistä vaikuttamista EU:ssa

Julkilausumassa Pohjoismaat sopivat jatkavansa yhteistyötä rakennetun ympäristön hiilineutraaliutta edistävien standardien, tietopohjan sekä menetelmien suhteen. Suomi, Ruotsi ja Norja kehittävät parhaillaan vähähiilisen rakentamisen lainsäädäntöä, minkä ansiosta yhtenäistämiselle on nyt hyvä tilaisuus.

Suomessa ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on sisällyttää rakentamisen hiilijalanjälki osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Ruotsissa ja Norjassa säädökset tulevat voimaan jo 2022.

Pohjoismaat sitoutuivat myös vaikuttamaan EU-neuvostossa siihen, että rakentamisen kiertotalouden lainsäädännöllisiä esteitä puretaan EU:n rakennustuoteasetuksen tulevassa uudistuksessa. Yhteisenä tavoitteena on helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koko EU:ssa.

"Ilmastoystävällinen rakentaminen nähdään osaksi kestävyyskriisin ratkaisua kautta Pohjoismaiden. Tehtävää on myös meillä. Vähähiilisen rakentamisen ja rakentamisen kiertotalouden vakiinnuttaminen edellyttää yhteistyötä niin hallinnossa, kiinteistö- ja rakennusalalla, teollisuudessa kuin tiedeyhteisössä kaikissa pohjoismaissa. Ajattelutavan täytyy myös muuttua, esimerkiksi purettavat rakennukset tulee nähdä käyttökelpoisena materiaalina, ei jätteenä. Aika muutokselle on kypsä", valtiosihteeri Lehtonen toteaa.

Pohjoismainen rakentamisen ilmastofoorumi pureutui käytäntöön

Vähähiilisen rakentamisen yhtenäistäminen oli teemana myös ensimmäisessä pohjoismaisessa rakentamisen ilmastofoorumissa, jonka ympäristöministeriö ja Ruotsin asuntovirasto Boverket järjestivät 3.10. Ruotsin Malmössa. Foorumi kokosi lähes sata virkamiestä, tutkijaa ja yritysten edustajaa keskustelemaan yhtenäistämisestä käytännössä.

Tapaamisen tuloksena seuraavaksi selvitetään rakentamisen päästötietokantojen yhteiskehittämistä sekä rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmien yhdenmukaistamista. Työn etenemistä voi seurata Swedish Lifecycle Centerin verkkosivuilta, ja tulokset julkaistaan kesällä 2020. Seuraava rakentamisen pohjoismainen ilmastofoorumi järjestetään syksyllä 2020 Kööpenhaminassa.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 11.10.2019

Rakentaminen
suunnittelu
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Lyyra-korttelin tiilijulkisivu
LYYRA – Hakaniemen uusi tiilikortteli
Hakaniemeen on rakenteilla uusi maamerkki, kolmen rakennuksen LYYRA-kortteli. Alueen viime vuosien lähes ainoat uudisrakennukset nousevat Siltasaarenkadun molemmin puolin aivan metron sisäänkäynnin viereen.
202012_67900.jpg
Kuinka kotisi pysyy turvassa, kun et ole paikalla?
Kuinka suojaat kotisi, kun olet lähdössä lyhyelle lomamatkalle tai vaikka vain kesämökin rauhaan?
20134_34893.jpg
Hormi-imuri - puhtia poistoon
Hormi-imuri pyörii tuulen voimalla ja aiheuttaa alipaineen poistohormiin ilman sähköä. Helposti toteutettava, ekologinen, saasteeton ja toimintavarma tapa tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen on yhtiön jokaisella osakkeenomistajalla. Osallistumisoikeus käsittää puhe- ja äänivallan käyttämisen, mutta sen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkitty yhtiön osake-luetteloon. Osakkeenomistaja voi kuitenkin esittää yhtiökokouksessa selvityksen saannostaan, jolloin hän voi osallistua yhtiökokoukseen.Jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti. Näin ollen kaikkien osaomistajien tulisi olla paikalla tai asia on syytä muutoin järjestää valtuutuksen kautta.Osakkeenomistaja voi käyttää osallistumisoikeuttaan yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamalla siihen asiamiehen. Valtuutus tulee tehdä kirjallisesti esittämällä päivätty valtakirja, joksi hyväksytään avoin asianajovaltakirja. Ellei valtakirjasta muuta ilmene, se koskee vain yhtä kokousta. Sekä avustaja että tämän asiamies voivat yhtiökokouksessa käyttää myös ulkopuolista avustajaa.Osallistumisoikeus yhtiökokouksessa on lisäksi hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä. Tämä perustuu siihen, että uuden lain 6-luvun 10 §:n nojalla hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava siitä, että osakkeen-omistajan 6-luvun 25 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua.Kyselyoikeus tarkoittaa sitä, että hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin.Ellei osakkeenomistajan kysymykseen voida vastata kokouksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, on vastaus annettava osakkeenomistajalle kahden viikon kuluessa kirjallisesti.Uuden asunto-osakeyhtiölain 6-luvun 11 §:n nojalla on vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla asuvilla asukkailla oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tämä osallistumisoikeus on kuitenkin sillä tavoin rajoitettu, että se edellyttää ensinnäkin taloyhtiössä olevan vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.Lisäksi asukkaan osallistumisoikeus edellyttää, että yhtiökokouksessa käsitelläänyhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä;yhtiön yleisten tilojen käyttöä taisellaista kunnossapito- tai uudistamistyötä, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai asukkaan huoneiston tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön.Asukkaalla on em. tilanteessa oikeus käyttää puhevaltaa, mutta hänellä ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Taloyhtiön ja myyjän vastuu homevaurion korjaamisessa
Asun 1983 rakennetussa rivitalo-osakkeessa, jossa paljastui homevaurio. Marras- ja Joulukuulla otettiin näytteet, joiden mukaan hometta on kahden makuuhuoneen lattian alla ulkoseinän vieressä. Vakuutusyhtiön kautta asunnossa kävi kartoittaja, jonka mukaan homevaurion syy on rakenteellinen ja vakuutus ei sitä korvaa. Kartoittaja arveli, että lattian alla on villa harkkoa vasten. Puutteellisen ilmanvaihdon (koneellinen poisto, ei raitisilmaventtiilejä) vuoksi sinne on muodostunut "kylmä silta". Tammikuulla taloyhtiön kokous päätti, ettei tutkita asiaa laajemmin. Makuuhuoneiden, joista hometta löytynyt, lattiat avataan, poistetaan homeiset kohdat, desinfioidaan, ja uudet villat ja pintamateriaalit tilalle.Korjausarviota tullaan tämänhetkisen tiedon mukaan tekemään Toukokuun alussa, silloin ilmeisesti vasta selviää koska itse korjaus tullaan tekemään. Perheessäni on lapsia, jotka oireilevat homeen vuoksi. Lapsilla on ollut yskää ja nuhaa viime kesästä lähtien, lisäksi toistuvaa päänsärkyä kaikilla perheenjäsenillä. Mielestäni homevaurion korjaus kuuluu taloyhtiön vastuulle ja kustannettavaksi. Joudun terveysongelmien vuoksi muuttamaan väliaikaiseen vuokra-asuntoon, luultavasti jo ennemmin kuin itse remontti alkaa, koska se näyttää koko ajan siirtyvän kauemmas tulevaisuuteen. Kuka maksaa väliaikaisen asunnon vuokran? Olen ostanut kyseisen asunnon noin vuosi sitten. Olen myyjälle ilmoittanut kyseisestä homevauriosta siinä vaiheessa kun sain virallisen lausunnon terveystarkastajalta. Mikä on myyjän vastuu?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Tilinpäätöksen rekisteröinti
Osakeyhtiön on vuosittain rekisteröitävä tilinpäätöksensä. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske asunto-osakeyhtiöitä eikä sellaisia kiinteistö-osakeyhtiöitä, joihin sovelletaan uutta asunto-osakeyhtiölakia joko lainsäännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan.Jos kiinteistöosakeyhtiö soveltaa asunto-osakeyhtiölakia vain osittain, on kiinteistöosakeyhtiöllä velvollisuus rekisteröidä tilinpäätöksensä.Rekisteröitäväksi ilmoitettavat tilinpäätösasiakirjat sisältävät:tilinpäätös (tuloslaskelma, tase ja liitetiedot);toimintakertomus, elleivät vastaavat tiedot ole tilinpäätöksen liitetietoina;tilintarkastuskertomus, jos tilit on tarkastettu;hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen ajankohdasta ja yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä.Hallituksen ja toimitusjohtajan on päivättävä ja allekirjoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Tilinpäätökseen on sisällytettävä edellisen tilikauden tuloslaskelma ja tase. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tehtävä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton