Rakentaja.fi PRO - Ammattilaisseminaari FinnBuild-messuilla

Yhä useammassa suomalaisessa taloyhtiöissä on vasta viime aikoina tosissaan herätty miettimään ikkunoiden ja ovien huoltoa. Säännöllinen huolto on tärkeää sillä, se ylläpitää talon asuinmukavuutta ja turvallisuutta. Lisäksi kuntotarkistus ja mahdolliset huoltotoimenpiteet ovat taloyhtiöille myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Valtion tukemien ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetulla avustuksella pyritään kannustamaan sekä väestönkehityksen ja asuntomarkkinatilanteen kanssa painivia kuntia että vuokrataloyhtiöitä korjaamaan omaa asuntokantaansa paremmin ikääntyneiden käyttöön sopiviksi.

Rakennusvirasto ja Helsingin Poliisilaitos ovat sopineet uuden yhteisen toimintamallin, jolla tehostetaan kiinteistölle kuuluvan talvikunnossapitovelvoitteen toteutumista. Jos kiinteistö laiminlyö velvoitetta, laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkorangaistus.Aiempien talvikausien kokemukset ovat osoittaneet, että kiinteistön velvoitteita ei ole aina noudatettu. Tähän on vaikuttanut tietämättömyys, poikkeukselliset sääolosuhteet ja joskus myös tontinomistajan piittaamattomuus"Aikaisemmin kaupunki oli laiminlyöntien edessä melko hampaaton, mitä jotkut kiinteistöt käyttivät hyväkseen. Nyt tilanne muuttuu. Uskon, että muutos näkyy muun muassa paremmin hoidettuina jalkakäytävinä", sanoo alueidenvalvontapäällikkö Petri Ojala rakennusvirastosta.Helsingissä kiinteistöille kuuluvan katujen kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen valvontavastuu siirtyi rakennusvalvontavirastolta rakennusvirastolle 1.1.2012.

Olemme pieni taloyhtiö, jolla ei ole isännöitsijää tai huoltoyhtiötä vaan esim. pihan kunnossapito ja tehtävissä olevat remontit ja kunnostukset tehdään osakkaiden kesken talkootyönä. Ongelmia ja eripuraa aiheuttavat osakkaat, jotka näihin etukäteen sovittuihin ja infottuihin talkoisiin eivät osallistu. Sen sijaan näiden yhteisten tilojen huolto ja kunnossapito tuntuu jäävän jatkuvasti vain tiettyjen osakkaiden huolehdittavaksi eivätkä työt jakaannu mitenkään tasan. Talkoisiinhan ei lain puolesta voida velvoittaa, mutta mitä muita keinoja olisi, että tilanne saataisiin ratkaistua tasapuolisemmaksi? Voidaanko esim. periä ylimääräinen vastike tai myöntää maksuvapaus osallistujille, jakaa työt jotenkin niin että myös ei-niin-aktiiviset osakkaat hoitaisivat osuutensa vai mitä voisi tehdä?

Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla lauseke siitä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä osake. Asiasta on säädetty lain 2-luvun 5 §:ssä.Yhtiöjärjestyksen määräykset saattavat olla huomattavan erilaisia. Esim. saantoa, jolla osake on siirtynyt uudelle omistajalle, voi olla rajoitettu. Lunastuslauseke ei siten välttämättä koske perintö- tai testamenttisaantoja. Lunastuslausekkeen sisältö tulee tutkia huolellisesti yhtiöjärjestyksestä.Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 6 §:n 3. momentin mukaan lunastuslausekkeeseen sovelletaan ennen uuden lain voimaantuloa edeltävää lakia.Menettely lunastustilanteissa edellyttää tiukasti lunastuslausekkeen ja lainsäädännön noudattamista. Niiden vastainen menettely johtaa yleensä lunastusoikeuden menettämiseen. Tästä johtuen lunastusriitoja onkin käsitelty tuomioistuimissa useasti.Isännöitsijäntodistuksessa on oltava maininta yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta ja siitä, kenellä sen mukaan on lunastusoikeus sekä muusta osakkeita koskevasta luovutusrajoituksesta.Jos samalla luovutuksella on siirtynyt useisiin osakeryhmiin kuuluvia osakkeita, on ne kaikki lunastettava, ellei taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty.Jos taloyhtiössä on lunastuslauseke, tulisi ostajan pidättyä osakkeita koskevan huoneiston korjaus- ja kunnostustöistä, kunnes lunastusasia on lopullisesti lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisten määräaikojen puitteissa ratkennut lopullisesti. Muutoin ostajalle voi syntyä korvausvastuu osakkeiden lunastajalle.Asiaa on käsitelty korkeimman oikeuden tuomiossa vuodelta 2008:KKO:2008:64Asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä.

Rakennus Lohja Oy:n toimitusjohtaja Janne Sihvonen on tyytyväinen mies: pari vuotta toimineen yrityksen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet työntäyteisissä merkeissä. Edes rakennusalaa kalvava suhdannetaantuma ei ole saanut tilauskantaa laskusuuntaan, joten yrityksen yhdelletoista työntekijälle on töitä riittänyt kiitettävästi. – Työtilanne näyttää todella hyvältä. Yrityksemme on suhteellisen pieni, joten voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Monipuolisuus, kokemus ja laaja suhdeverkostomme takaavat riittävän kysynnän myös vaikeina aikoina, kertoo Sihvonen.