Mitä lunastuslauseke tarkoittaa?

Rakentajan toimitus

Päivitetty 07.02.2025

Kuvittele, että asut taloyhtiössä ja haluat myydä asuntosi. Taloyhtiön säännöissä voi löytyä pykälä, joka antaa muille asukkaille tai jopa itse taloyhtiölle oikeuden ostaa asuntosi itselleen. Tätä pykälää kutsutaan lunastuslausekkeeksi. Asiasta on säädetty lain 2-luvun 5 §:ssä.

Miksi lunastuslauseke on olemassa?

Lunastuslausekkeen tarkoituksena on usein pitää taloyhtiön asukasryhmä samankaltaisena. Esimerkiksi, jos taloyhtiö haluaa pitää asukkaat pääosin omistusasujina, se voi haluta estää sijoittajia ostamasta asuntoja liikaa.

Lunastusoikeuden käyttö

Ilmoitusvelvollisuus: Kun osakekauppa tehdään, siitä on ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille siirrosta kahden viikon kuluessa.
Lunastusvaatimus: Osakkeenomistajilla on yksi kuukausi aikaa esittää lunastusvaatimus. Jos useampi osakkeenomistaja haluaa lunastaa osakkeen, asia ratkaistaan arvalla.
Lunastushinta: Lunastushinta on sama kuin osakkeista maksettu kauppahinta. Lunastajan on maksettava tämä hinta yhtiölle kahden viikon kuluessa lunastusajan päättymisestä.

Mitä sinun tulee tietää lunastuslausekkeesta?

Tutki yhtiöjärjestys huolella: Lunastuslausekkeen ehdot vaihtelevat taloyhtiöittäin. On tärkeää tietää, koskeeko lunastuslauseke juuri sinun asuntoasi ja miten se toimii.
Korjaustyöt: Jos sinulla on lunastuslauseke taloyhtiössä, on parasta välttää tekemästä isoja remontteja ennen kuin lunastusaika on kulunut. Näin vältät tilanteen, jossa sinun täytyy korvata toiselle osakkaalle tekemäsi remontit.

Lunastuslausekkeet voivat vaikuttaa merkittävästi asunnon myyntiin. Siksi on tärkeää olla tietoinen niistä, jos harkitset asunnon ostamista tai myymistä taloyhtiössä.

Lunastusoikeutta ei yleensä ole, jos ostaja on yhtiön nykyinen osakkeenomistaja, myyjän lähisukulainen tai osakehuoneisto on saatu testamentin perusteella.

Huomaa: Tämä on yksinkertaistettu selitys. Lunastuslausekkeet voivat olla hyvin monimutkaisia, ja niiden tulkinta voi vaatia asiantuntijan apua.

Sama asia lakijargonilla

Yhtiöjärjestyksen määräykset saattavat olla huomattavan erilaisia. Esim. saantoa, jolla osake on siirtynyt uudelle omistajalle, voi olla rajoitettu. Lunastuslauseke ei siten välttämättä koske perintö- tai testamenttisaantoja. Lunastuslausekkeen sisältö tulee tutkia huolellisesti yhtiöjärjestyksestä.

Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 6 §:n 3. momentin mukaan lunastuslausekkeeseen sovelletaan ennen uuden lain voimaantuloa edeltävää lakia.

Menettely lunastustilanteissa edellyttää tiukasti lunastuslausekkeen ja lainsäädännön noudattamista. Niiden vastainen menettely johtaa yleensä lunastusoikeuden menettämiseen. Tästä johtuen lunastusriitoja onkin käsitelty tuomioistuimissa useasti.

Isännöitsijäntodistuksessa on oltava maininta yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeesta ja siitä, kenellä sen mukaan on lunastusoikeus sekä muusta osakkeita koskevasta luovutusrajoituksesta.

Jos samalla luovutuksella on siirtynyt useisiin osakeryhmiin kuuluvia osakkeita, on ne kaikki lunastettava, ellei taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty.

Jos taloyhtiössä on lunastuslauseke, tulisi ostajan pidättyä osakkeita koskevan huoneiston korjaus- ja kunnostustöistä, kunnes lunastusasia on lopullisesti lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisten määräaikojen puitteissa ratkennut lopullisesti. Muutoin ostajalle voi syntyä korvausvastuu osakkeiden lunastajalle.

Asiaa on käsitelty korkeimman oikeuden tuomiossa vuodelta 2008:

KKO:2008:64
Asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä.

Osakas

taloyhtiön hallinnointi

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Osakas

Osapuolten vahingonkorvausvastuu

AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.

Osakas

Miten taloyhtiön hallitus toimii ja mistä se koostuu?

Kevään yhtiökokoukset ovat jo ovella. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?

Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki: kaikki yhtiökokouksesta

Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päätöselin, jossa päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat. Yhtiökokous käsittelee periaatteessa kaikki yhtiötä koskevat asiat, ellei päätösvaltaa asiassa ole lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella siirretty yhtiön hallitukselle. Yhtiökokouksista ja muista asunto-osakeyhtiölain velvoitteista lisää tässä artikkelissa.

Talo

10 tärkeintä tarkastuskohtaa hissin määräaikaistarkastuksessa

Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?

Remontti

Miten taloyhtiö rahoittaa korjaushankkeet?

Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.