• Etusivu
  • Remontti

PTS-suunnitelma osaksi korjausrakentamista

Mikä on PTS ja miten se laaditaan?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.10.2024
20123_30194.jpg

Lähtökohtana korjaushankkeiden suunnittelussa on mahdollinen akuutti tarve tai sitten ennakoiva korjaustoimenpide. Korjaushankkeesta riippuen voi korjaustarve perustua rakenneosan tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen tai visuaaliseen vanhenemiseen.

Jos tarve on todettu riittävän varhaisessa vaiheessa, on syytä ottaa pohdittavaksi, mitä muuta kannattaa samalla tehdä. Taloyhtiön päättäjien olisikin oltava tältä osin valveutuneita ja pohdittava saman tien remontin järkevä kokonaisuus, mikä on viime kädessä kuitenkin osakkaan ja asukkaan etu pitkällä tähtäimellä.

Korjaushankkeet kiinteistöstrategiassa

Taloyhtiön korjaushankkeet on syytä omaksua osaksi kiinteistönstrategiaa, koska niiden vaikutus yhtiön talouteen on merkittävä. Pitkän aikavälin suunnitelman (PTS), tarkoituksena on ajoittaa taloyhtiön tulevat remontit kustannustehokkaasti ja niin, että mahdollisilta yllätyksiltä vältytään.

PTS-suunnitelma on oiva työkalu hankkeiden hallintaa ja se sisältää paitsi Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista -rakenneosien kuntoarvion, myös arvion korjaustarpeiden kiireellisyydestä ja kustannuksista.

Korjaushankkeen oikea ajoittaminen

Korjaustarpeen ilmeneminen voi olla korjaustarvesuunnitelman mukainen ja näin ollen se on ajoitettu niin, että hanke tulee kustannuksiltaan optimaaliseksi. Jos hanke olisi toteutettu aiemmin, olisi se osaltaan ollut tarpeeton, ja jos myöhemmin, olisivat rakenneosan puutteet aiheuttaneet taloyhtiölle mahdollisesti ylimääräisiä kustannuksia.

Suunnitelmallisuuden osalta tärkeänä voidaan pitää myös osakkaiden valmistelua tulevaan hankkeeseen. Kun korjaustarve tiedostetaan ajoissa, voidaan sen toteuttamiseen varautua niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Suunnitelman mukaisiin korjaustarpeisiin voidaan perustaa erilaisia korjausrahastoja, joiden avulla hankkeen rahoitus saadaan jaettua pitemmälle aikavälille ja taloyhtiön velkarasitetta voidaan ennalta ehkäistä.

PTS-suunnitelma

Vuonna 2010 voimaan tullut asuntoosakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöiden hallitukset esittämään yhtiökokoukselle selvityksen korjaustarpeista. Ammattilaisella teetetty kuntoarvio ja sen pohjalta laadittu PTS-suunnitelma käsittelevät tyypillisesti korjaustarvetta seuraavalle 5–10 vuodelle.

Info

Info

10 vuoden suunnitelmassa eri rakenneosien kunto luokitellaan asteikolla 1–4 seuraavalla tavalla:

  1. Ei korjaustarvetta seuraavan 10 vuoden sisällä
  2. Korjaustarve 4–10 vuoden sisällä
  3. Korjaustarve 1–4 vuoden sisällä
  4. Korjaustarve 0–1 vuoden sisällä

Suunnitelmaa tehtäessä ilmaantuneet korjaustarpeet asetetaan aikajanalle niin, että suunnitelman lukijalle selviävät vuosittaiset korjaustarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset.

Kustannuksien osalta on syytä huomioida, että ne perustuvat arvioon ja että arvioon sisältyy aina epävarmuus. Tämä tarkoittaa, että budjetoitaessa on varauduttava myös poikkeamiin kustannuksissa.

PTS-suunnitelmaan on hyvä sisällyttää myös arviot siitä, kuinka suurina investoinneista aiheutuvat kustannukset kohdistuvat asukkaille esimerkiksi yksikössä euro/osake/kk.

Suunnitelman ylläpito

Suunnitelmallisen kiinteistönpidon mahdollistamiseksi tulee olemassa olevaa suunnitelmaa päivittää vuosittain. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kuntokatselmuksen avulla.

Kiinteistöjen osalta on huomioitava niiden yksilöllisyys siinäkin mielessä, että lähes aina tulee suunnitelmasta poikkeavia muutoksia ja akuutteja ongelmia. Kunnossapitosuunnitelman tehokkuutta lisää kattava kirjanpito takavuosien huoltotoimenpiteistä ja erilaisten skenaarioiden varalle tehdyt suunnitelmat.

Esimerkiksi putkirikkotilanteessa voidaan välttyä suuremmilta vahingoilta, mikäli taloyhtiössä on selkeä toimintasuunnitelma vahingon ilmetessä. Kyseinen toimintasuunnitelma voi sisältää muun muassa dokumentteja putkiston sulkujen sijainnista ja yhteystietoja alan ammattilaisiin.

Mikä on taloyhtiön kuntoarvio?

Kuntoarvio perustuu ohjeiden mukaisten rakenteiden tarkasteluun, materiaaleja rikkomatta. Ohjeet määrittelevät, kuinka arvioijan tulee tarkastella kiinteistön energiataloudellista kuntoa, sisäolosuhteita, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi ohjeissa ehdotetaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Mikäli kuntoarvio laaditaan ko. ohjeiden mukaisesti, voidaan siihen hakea korjausavustusta.

Kuntoarvio antaa taloyhtiön päättäjille kattavan kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta. Mikäli korjaustoimenpiteet ovat tarpeen, selviävät niiden ajankohdat sekä kustannusarviot kuntoarvion pohjalta laaditusta PTS-suunnitelmasta.

PTS-suunnitelman pohjalta voidaan aloittaa remontointiin valmistautuminen, eikä esimerkiksi rahoituksen hankintaa tarvitse jättää viime hetkeen.

Asiantuntijat yhteistyössä

Yleensä kuntoarvio syntyy normaalisti kolmen asiantuntijan yhteistyönä. Rakennus-, LVI- sekä sähköalaan erikoistuneet asiantuntijat käyvät kohteen läpi ohjeiden mukaan. Kuntoarvioon ei sisälly tutkimuksia tai mittauksia, vaan se perustuu aistinvaraisiin havaintoihin.

Tarpeen vaatiessa tarkastajat voivat tehdä kevyitä mittauksia, aina kuitenkin ainetta rikkomatta. Mikäli jokin kohde vaatii muun alan asiantuntijan lausuntoa, voivat varsinaiset tarkastajat suositella sitä tarkastettavaksi erikseen.

Asukkaat tuntevat kiinteistön

Määrättyjen ohjeiden mukaan laadittava kuntoarvio räätälöidään kohdekohtaisesti, asiakkaan toiveet ja tarpeet huomioiden. Kuntoarvioon sisältyvä taloyhtiön kuntotodistus tuo turvaa kaupan kaikille osapuolille.

Tästäkin syystä olisi hyvä toteuttaa taloyhtiössä asukaskysely ennen tarkastelun aloittamista. Esimerkiksi kerrostalossa tehty kysely helpottaa arvion laadintaa huomattavasti.

Kun asukkaat kertovat mahdollisista lämpötilaongelmista, yhteistilojen toimivuudesta ja antavat parannusehdotuksia, saadaan aikaiseksi hyvinkin kattava kuntoarvio.

Remontti
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
20101_20061.jpg
Asunto-osakeyhtiölaki: taloyhtiön kunnossapito
Asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.Hallitus antoi pitkän v. 2004 alkaneen valmistelun jälkeen 27.3.2009 eduskunnalle hallituksen esityksen asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009). Laki tuli voimaan 1.7.2010.Uudistus toteutettiin lain kokonaisuudistuksena, jossa koko asunto-osakeyhtiölaki on kirjoitettu uudelleen. Laissa on pyritty harmonisoimaan lainsäädäntöä vastaamaan oikeuskehitystä, oikeuskäytäntöä, voimassa olevassa laissa havaittuja puutteita sekä jo aiemmin voimaantullutta osakeyhtiölakia.
20204_64132.jpg
Asunto-osakeyhtiössä ilmenevä epätietoisuus remonttien vastuiden jakautumisesta
Asunto-osakeyhtiössä ilmenee varsin usein epätietoisuutta siitä, kuuluuko huoneistoissa, ja erityisesti niiden kosteissa tiloissa, tehtyjen remonttien kustannukset taloyhtiölle vai osakkaalle tai osittain kummallekin.
20098_18339.jpg
Erillinen energiatodistus antaa taloyhtiölle päätösten perusteet
Taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen vain auktorisoidun erillisen energiatodistuksen antajan toimesta. Energiatodistus antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöksen teolle ja investointilaskelmille ja siten ohjaa oikeisiin, energiatehokkuutta ja -luokkaa parantaviin toimenpiteisiin.
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
autoja parkkeerattu kadunvarteen kerrostalojen edessä
Taloyhtiön parkkipaikat – mitä saa tehdä ja kuka päättää?
Taloyhtiön pysäköintipaikat herättävät lähes poikkeuksetta tunteita. Kun paikkoja ei ole kaikille tai joku käyttää niitä väärin, alkaa helposti kitinä – eikä aina suotta. Kysymykset siitä, kuka saa käyttää mitäkin paikkaa, mihin auton saa jättää ja voiko pihalle tehdä lisää paikkoja, ovat yleisiä riidanaiheita yhtiöissä.Moni ei tiedä, että pysäköinnin pelisäännöt eivät ole vain tottumuksia tai käytäntöjä, vaan ne perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokousten päätöksiin. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaate ja pelastustietä koskevat määräykset asettavat reunaehdot sille, mitä taloyhtiössä voidaan pysäköinnin suhteen päättää ja toteuttaa.Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki olennaiset pysäköintiin liittyvät asiat taloyhtiössä: kuka päättää paikoista, miten ne jaetaan, saako pihalle rakentaa uusia, entä miten toimitaan sähköautojen ja erityistarpeiden kanssa sekä kuka ja miten virheitä valvotaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton