Asiantuntija varoittaa: Roskalavojen dyykkari saattaa syyllistyä näpistykseen
Roskalavojen penkominen ei aina ole laillista.
Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.
Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa ja kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.
Roska- vai kierrätyslava?
Periaatteessa roskalavalla on roskia, ja niitä voi sieltä ottaa. – Yleensä, jos joku laittaa roskalavalle jotain, hän haluaa luopua tavarasta. Silloin kuka tahansa voi sen ottaa itselleen. Poikkeuksiakin on, muistuttaa lakimies Markus Talvio.
Talvio kertoo esimerkin. Taloyhtiössä on menossa jokin remontti ja urakoitsija lappaa purkujätettä roskalavalle. Lavalla oleva tavara ei kuitenkaan ole menossa suoraan kaatopaikalle, vaan urakoitsija on luovuttanut ne jollekin toiselle, joka vaikkapa kierrättää tavaraa.
Kyse ei tällöin ole jätteestä tai roskista. Roskalavalla olevat tavarat ovat tämän tahon omaisuutta. Dyykkari syyllistyy siis näpistykseen tai varkauteen, jos vie tällaiselta lavalta vaikkapa vanhan lavuaarin.
Toisaalta, jos joku on heittänyt rakennusjätteen sekaan vaikkapa nojatuolin, voi lavoja kiertävä dyykkari napata sen mukaansa melko vapaasti. Tosin kannattaa miettiä tarkkaan, kannattaako tuntemattoman roskalavan tavaraa kantaa kotiinsa, sillä mukana saattaa olla ei-toivottuja vieraita, esimerkiksi luteita, russakoita tai vaikkapa tupajumi. Ilmainen sohva saattaa tulla kalliiksi, kun paikalle pitää kutsua tuholaistorjuja.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Kannattaa kysyä saako tavaroita ottaa
Talvio neuvoo kysymään urakoitsijalta tai taloyhtiön edustajalta, saako roskalavalta viedä tavaraa. Jos tavarat ovat menossa oikeasti roskiin, on vain hyvä, että ne pääsevät kiertoon ja uudelleen käyttöön.
Sillä, onko roskalava taloyhtiön pihalla vai kadunvarrella, ei Talvion mukaan ole lähtökohtaisesti merkitystä. Aidosti roskiin tarkoitettuja tavaroita voi ottaa. Paitsi, jos roskat ovat portin takana suljetulla alueella ja dyykkari joutuu kiipeämään aidan yli tai joka murtautumaan portista. Toisen pihaan ei saa tunkeutua.
– Lukittuun roskakatokseen ei esimerkiksi saa mennä. Jo lukitseminen on indikaatio itsessään siitä, että roskakatokseen ei ole haluttu jättää vapaata pääsyä. Tällöin tekijä voi syyllistyä hallinnan luokkaukseen, vahingontekoon tai vaikkapa varkauteen. Kyseessä voi olla myös yksityisyyteen liittyvä loukkaus, luettelee Talvio.
Voiko taloyhtiö joutua pulaan, jos roskalavalle kiipeävä dyykkari vaikkapa loukkaa itsensä? Entä jos sieltä lavalta mukaan otetusta tavarasta löytyy niitä luteita?
– Taloyhtiön pitää tietenkin osoittaa jätelavalle turvallinen paikka, mutta kyllä se on dyykkarin omalla vastuulla, jos hän lavalle kiivetessään loukkaa itsensä, sanoo Talvio.
Samoin on mahdollisten tuholaisten laita. On tavaran ottajan vastuulla, jos hänen kotiinsa leviää ylimääräisiä vieraita tavaroiden mukana.
Käytä maalaisjärkeä
Talvio kehottaa käyttämään maalaisjärkeä. Jos rakennusjätteen seassa on selvästi jotain sinne kuulumatonta, vaikkapa pussillinen astioita, niin luultavasti ne ovat menossa roskiin. Jos taas rakennusjätteet on selvästi lajiteltu eri lavoille, on todennäköistä, että ne on tarkoitus kierrättää uudelle omistajalle.
Kysyminen kannattaa aina. Siellä roskasäkissä voi olla juuri se hieno aarre, joka koristaa kotiasi seuraavat vuodet.