• Etusivu
  • Isännöitsijä

Taloyhtiöiden taloushallintotutkimus

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.06.2010
20105_22016.jpg

Osoitteessa www.omataloyhtio.fi järjestettiin 6.5.- 3.6.2010 taloyhtiöiden isännöitsijöille ja muille taloyhtiöiden taloushallinnosta vastaaville ja sitä hyväksikäyttäville henkilöille suunnattu tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka taloyhtiöiden taloushallinto on järjestetty ja mitä parannettavaa siinä voisi olla. Tutkimus toteutettiin osana Turun Kauppakorkeakoulussa tehtävää pro gradu -tutkielmaa, jossa Omataloyhtiö.fi-palvelun sisälle rakennetaan taloyhtiöille suunnattu kokonaisvaltainen taloushallinto-osio.

Taloushallinto-osion kehittäminen

Omataloyhtiö.fi etsii motivoituneita taloyhtiöitä Omataloyhtiö.fi-palvelun taloushallintoosion kehittämiseen. Tarkoituksena on toteuttaa verkkopohjainen taloudenhallintajärjestelmä, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla taloyhtiöiden kaikkien eri osapuolten tarpeita. Palvelun kehityksessä taloushallinnon asiantuntijana toimii yksi Suomen suurimmista talous- ja palkkahallinnon palveluyrityksistä, Pretax Yhtiöt, mutta tarvitsemme myös kokemuksia ja ideoita kentältä, palvelun tulevilta käyttäjiltä. Jos taloyhtiönne on kiinnostunut olemaan mukana taloushallinto-osion kehityksessä sekä testauksessa, jätä vapaamuotoinen hakemus alla olevasta linkistä.

Ilmoittaudu mukaan!

Tutkimus sai hyvän vastaanoton

Suorittamamme tutkimus sai käyttäjiltämme hyvän vastaanoton. Tutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 212 eri osapuolen edustajaa. Vastanneista

  • 41% oli osakkaita
  • 28% oli taloyhtiön hallituksen jäseniä
  • 39% oli taloyhtiön hallituksen puheenjohtajia
  • 22% oli isännöitsijöitä
  • 10 % entisiä hallituksen puheenjohtajia tai jäseniä

Osakkaat

Osakkaiden osalta tutkimme suhtautumista jäsentilikäytäntöön. Käytännössä nämä jäsentilit tulevat toimimaan taloyhtiön ja osakaan välisen maksuliikenteen keskittymänä. Vastanneista käyttäjistä selkeästi yli puolet kokisi reaaliaikaisen maksuvelvoitteiden seurannan henkilökohtaista taloudenhallintaa helpottavana ja selkeyttävänä apuvälineenä.

Hallitustyöskentely

Hallitustyöskentelyn apuvälineenä verkkopohjainen taloudenhallinta sai todella hyvän vastaanoton. Sen sijaan, että epätietoisuus taloyhtiön taloustilanteesta jatkuisi, löytyi vastanneiden parista paljon halukkuutta ja tarvetta entistä avoimemmalle kirjanpidolle. Vuosittaiset tilinpäätökset koetaan epäselviksi ja kuluerien seuraaminen hankalaksi. Verkkopohjaisen taloudenhallinnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on jatkuvan raportoinnin mahdollisuus ja juuri tätä vastaajat toivoivatkin:

"Läpinäkyvyyttä pitää ehdottomasti saada lisää nykyiseen käytäntöön, jossa 4 kertaa vuodessa ainoastaan taloyhtiön hallituksen jäsenet pääsevät seuraamaan yhtiön talouden kehittymistä asianmukaisesti. Sama pätee ainakin osin myös muihin osakkaisiin, jotka oikeastaan vain yhden kerran vuodessa pääsevät jyvälle yhtiön oikeasta taloudellisesta tilanteesta!"

"Reaaliaikainen rahatilanteen seuranta olisi hyvä, kun hallituksen puheenjohtajana suoritan öljytilaukset, ulkopuoliset työtilaukset ym. niin tietäisi rahatilanteen missä vaiheessa voi tehdä mitäkin."

20106_22102.jpg

Tutkimukseen vastanneista hallitustyöskentelijöistä 80 % kokee reaaliaikaisen talouden seurannan helpottavan taloyhtiön hallituksessa työskentelyä. Myös ristiriitojen ja epäselvyyksien koetaan vähenevän merkittävästi. Hallitusvastuun kantamisesta tulee reaaliaikaisuuden seurauksena riskittömämpää, sekä taloyhtiön taloudenhallinnasta kaikin puolin selkeämpää. Eräänä pointtina tutkimuksessa tuli ilmi, että juoksevien kustannusten seuranta mahdollistaa myös kiinteistönhallinnan entistä paremmin, esimerkiksi lämmöstä, sähköstä ja vedestä aiheutuvien kustannusten osalta.

"Seurannan pitäisi olla "reaaliaikaiseen" talousarvioon vertaava. Esimerkiksi korjauskustannuksille tulisi olla tarkempi kohdennus, ainakin arvaamattomille korjauskohteille ja eritoten vakuutus- ja/tai muille korvauksille mahdollistavissa tapauksissa."

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että aiemmin hallituksessa työskennelleet olivat muita vahvemmin sitä mieltä, että tarkkuutta ja ajanmukaisuutta taloudenhallintaan tarvitaan. Lähes kaikki entiset hallitustyöskentelijät katsoivat ostopalveluiden laadun paranevan, taloyhtiön hallinnan helpottuvan sekä riskien pienenevän mikäli hallituksella olisi jatkuva katseluoikeus taloyhtiön taloushallintoon.

Isännöinti

Isännöitsijöiltä kyselimme mm. nykyiseen taloudenhallintaan liittyviä asioita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sähköisten palveluiden käyttö on verkkopankkia lukuun ottamatta vielä suhteellisen harvinaista. Hallitukselle myönnettävän taloushallinnon katseluoikeuden ovat myös isännöitsijät valmiita ottamaan vastaan ja valtaosa vastanneista uskoo uusistuksien helpottavan paitsi hallituksen myös isännöitsijän toimintaa. Tärkeimpänä uudistuksena isännöitsijät kokevat vastikkeisiin ja muihin vuokrankantoon liittyvien tietojen käsittelyn sekä ostoreskontran automatisoinnin. Raportoinnin lisääminen koettiin kaikkien vastaajien parissa tarpeelliseksi ja mahdollisuuksien mukaan se olisi hyvä toteuttaa sähköisesti, vain 25 % vastanneista kokee paperisen version tarpeelliseksi.

Tutkimus sai osakseen paljon vapaita kommentteja, joka osaltaan kertoo olemassa olevista ongelmista taloudenhallinnassa. Seuraavana vaiheena toteutamme yhteistyössä käyttäjiemme kanssa eri osapuolten tarpeiden kartoittamisen.

Ilmoittaudu mukaan!

Suuret kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Vastanneiden kesken arvoimme lomaviikon Levillä (palkinnon arvo 1290 eur).

Viikon Levillä voitti:

Kristina Backman
Helsinki

Onnittelut voittajalle!

Isännöitsijä
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201911_61042.jpg
Ministeri Mikkonen Montrealin ympäristökokouksessa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen edustaa Suomea ja EU:ta Montrealin pöytäkirjan osapuolikokouksessa Roomassa 7.11. Kokouksessa keskustellaan siitä, miten kylmälaitteissa käytettyjen HFC-yhdisteiden rajoittamisella voidaan vaikuttaa ruokahävikin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
20236_82145.jpg
Kuka maksaa kosteusmittauksen?
Osakas huomasi kosteuteen viittavia merkkejä keittiön laminaatissa. Kosteusmittaus löysi pintakosteutta ja syyksi jääkaappipakastimen. Osakas ei tätä uskonut ja tilattiin toinen mittaus, sama lopputulos. Taloyhtiö maksoi molemmat mittaukset ja karhuaa nyt toisen mittauksen kustannuksia osakkaalta. Osakas kieltäytyy maksamasta vedoten seuraavaan: jos on objektiivisesti syytä epäillä vian kuuluvan taloyhtiön vastuulle niin taloyhtiö vastaa selvityksen kustannuksista vaikka vikaa ei löytyisikään (HE 24/2009 asunto-osakeyhtiölaiksi). Tässä tapauksessa objektiivinen syy osakkaan mielestä on keittiön viemäriputki, taloyhtiö katsoo em. kohdan täyttyneen maksettuaan ensimmäisen laskun. Onko taloyhtiöllä oikeus karhuta jopa oikeusteitse toisen mittauksen kustannuksia?
3198_1054127016_201925125625.jpg
Uusissa kylpyhuoneissa kelpaa peseytyä
As Oy Rauduskoivun linjasaneeraus saatiin valmiiksi juuri ennen joulua 2018. Sekä asukkaat että urakoitsija olivat tyytyväisiä, kun saneeraus saatiin vietyä läpi suunnitellussa aikataulussa.
20098_18355.jpg
Energiansäästöstä vuoden 2008 Taloyhtiöteko
Vuoden 2008 Taloyhtiöteko -palkinto myönnettiin keuruulaiselle As Oy Ylä-Kivelälle, jossa talon energiakulut alenivat merkittävästi lämmitysjärjestelmän muutoksen ja aurinkokeräinten käyttöönoton johdosta.Taloyhtiöteko-kilpailussa haettiin tällä kertaa nimenomaan niitä pieniä ja suuria tekoja, joilla taloyhtiössä voidaan edistää energian tehokkaampaa käyttöä ja luoda taloudellisempaa toimintaympäristöä. Kilpailussa palkittiin kolme kilpailun kriteerit täyttänyttä taloyhtiötä. Palkintoraati totesi ykköseksi valitun keuruulaisen As Oy Ylä-Kivelän, toiseksi tulleen porilaisen As Oy Haikaranpolun ja kolmanneksi sijoittuneen klaukkalalaisen As Oy Rastaantie 3:n Harri Kaivo-ojan säästötoimenpiteet taloudellisiksi ja kauaskantoisiksi ratkaisuiksi.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Lattiasta on noussut laattoja koholle, onko korjausvastuu yhtiöllä vai asukkaalla?
Kodinhoitohuoneen lattiasta laattoja noussut koholle yhdestä saumasta ja ns. kopolaattoja ympärillä n. 30 kpl. Lattia alkuperäinen. Asunto on valmistunut v. 1997. Tarkastaja mittasi kosteudet, jota ei ollut. Lainaus tarkastajan raportista. "Tarkastuksessa irrotettiin lattiasta yksi laatta, josta todettiin, ettei laatat ole kiinni laastissa juuri ollenkaan. Laattojen kiinnitys alustaan on alunperin ollut heikko ja laatat ovat irronneet betonilaatan kutistumisen myötä". Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa vastuunjaosta. Yhtiökokouksessa on hyväksytty käyttöön Kiinteistöalan kustannus Oy:n vastuunjakotaulukko, jossa vesieristys on taloyhtiön vastuulla ja pintamateriaalit asukkaan vastuulla. Kodinhoitohuoneessa ei ole vesieristystä.Onko korjausvastuu taloyhtiöllä vai asukkaalla?
20236_82063.jpg
Taloyhtiön yhtiövastikkeen peruste?
Rivitaloyhtiössä sekä 30 neliön että 80 neliön asunnoissa on sama vastike. Onko mahdollista saada vastike asuinneliöiden mukaan perustuvaksi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton