• Etusivu
  • Isännöitsijä

Taloyhtiön suunnitelmallinen taloudenhoito - Miksi maksamme vastikkeita?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 30.07.2012Päivitetty 08.09.2023
20127_31720.jpg

Taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä, joiden taloudenhoitoa leimaa pitkälti se, ettei toiminnalla tavoitella voittoa. Voiton tavoittelun sijaan taloyhtiöiden tavoitteena on tarjota osakkailleen ja asukkailleen turvallista, terveellistä ja viihtyisää asumista sekä ylläpitää ja lisätä osakkeiden arvoa. Taloyhtiön taloudenhoidon toimintaperiaatteena on se, että yhtiö perii osakkailtaan vastikkeita käytettäväksi kiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitoon. Suunnitelmallisuus on myös osa toimivaa taloushallintoa. Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Strategia on hyvä laatia sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Lähtökohtana pidetään yleensä taloyhtiön nykytilaa. Sama luonnollisesti pätee talouden suunnitteluun. Suurin osa taloyhtiörakennuskannastamme on vaiheessa, joka edellyttää erityyppisiä peruskorjaushankkeita. Tehokkaaseen taloyhtiön hallinnoimiseen liittyy suunnitelmallisuus paitsi taloyhtiön ylläpidon myös korjaushankkeiden rahoittamisessa.

Suunnitelmista pitkän ajan taloussuunnitteluun

Pitkän ajan taloussuunnittelussa otetaan huomioon 5-10 vuoden päähän ulottuvat kunnossapito- ja korjaustavoitteet. Kysymys onkin siitä, miten suunnitellut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset ja -parannukset rahoitetaan tulevaisuudessa vuotuisten hoitokulujen lisäksi. Pitkän ajan taloussuunnitelma voidaan laatia pitkän aikavälin tarvesuunnitelman pohjalta (PTS-suunnitelma).

Rahoitussuunnittelun pohjana on arvio vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavasta tasosta. Tämän lisäksi pitää arvioida muun rahoituksen tarve. Rahoitusta voidaan järjestää lainarahan lisäksi esimerkiksi erillisillä korjausvastikkeilla ja niiden ennakkorahastoinneilla tai asuintalovarausten muodostamisella.

Suurten korjaushankkeiden osalta selvitetään, miten suuriin kertamaksullisiin osakassuorituksiin yhtiön osakkailla on halukkuutta ja miten suureksi pääomavastike voidaan mitoittaa. Pääomavastikkeen suuruuteen vaikuttaa lähinnä vieraan pääoman laina-ajan pituus.

Pitkän ajan taloussuunnittelussa tulee päättää myös se, miten korjausmenot ja niiden rahoitus käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa. Taloyhtiön verotukseen vaikuttaa se, käytetäänkö kirjanpidossa aktivointia ja rahastointia vai kuluiksi kirjaamista ja osakassuorituksia tai asuintalovarausten muodostamista. Selvien perusparannusten osalta kirjanpidossa on aktivointipakko, jolloin myös rahastointi on mielekästä. Jos kaavaillut korjaushankkeet ylittävät viiden vuoden aikana kertyvän ennakkorahastointimäärän, tarvitaan lisäksi vierasta pääomaa.

Onko tilillä riittävästi rahaa yllätysten varalle?

Merkittävä osa taloyhtiön päivittäisestä taloudenhallinnasta on luonnollisesti juoksevien kustannusten hoitamista. Taloyhtiön maksuvalmiussuunnitelma eli likviditeettisuunnitelma pitää sisällään taloyhtiön juoksevien maksujen kattamisen osakkailta saatavilla korvauksilla, joista yleisimpiä ovat taloyhtiön vastike-, vuokra- ja käyttökorvaukset. Suurin osa taloyhtiöön tulevista maksuista on säännöllisiä, joko kuukausittain tai kerran/ pari vuodessa erääntyviä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuoltomaksut, vakuutusmaksut sekä kiinteistöverot ja säännöllisesti tapahtuvat laitehuollot.

Lainojen lyhennykset ja korot on kirjattu takaisinmaksusuunnitelmaan, joten ne ovat myös tiedossa maksuvalmiussuunnitelmaa tehtäessä. Kulutukseen perustuvan sähkölaskun suuruus sen sijaan vaihtelee kesäja talvikuukausina, mutta tämäkin voidaan arvioida aikaisempien vuosien perusteella. Maksuvalmiussuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset odottamattomat korjaustarpeet. Taloyhtiöllä olisikin hyvä olla noin kuukauden menoja vastaava rahamäärä säästössä, jottei äkillisiä korjaustarpeita tarvitsisi kustantaa lainarahalla.

20127_31722.jpg

Vuosittainen talousarvo

Talousarvio on taloyhtiön vuosittainen toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.

Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset. Näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.

Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tehdään niistä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.

Hyvään hallinnointiin kuuluu seuranta

20127_31721.jpg

Talousarvion toteutumista on hyvä seurata koko tilikauden ajan, jotta sen mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Jos taloyhtiössä huomataan esimerkiksi suuri akuutti korjaustarve, tulee hallituksen tai isännöitsijän tarkistaa talousarviota ja hyväksyttää se ylimääräisellä yhtiökokouksella. Näin osakkailta perittävän yhtiövastikkeen määrää voidaan haluttaessa korottaa kesken tilikauden ja ylimääräiset kulut saadaan jaettua tasaisemmin.

Tilikauden päätyttyä hallitus esittää yhtiökokoukselle talousarvion toteutumisen. Talousarvion toteutuminen esitetään toimintakertomuksessa, jossa on annettava lisäksi riittävä selvitys mahdollisista olennaisista poikkeamista talousarvioon nähden. Talousarvion toteutumista koskevat tiedot annetaan vakiintuneen käytännön mukaan vertailulaskelmalla, jossa tilikauden talousarviota ja toteutuneita lukuja vertaillaan keskenään sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Olennaisia poikkeamia, jotka täytyy siis selittää laskelmien lisäksi myös sanallisesti, ovat esimerkiksi suuriin korjaushankkeisiin liittyvät kustannuspoikkeamat. Selityksestä tulee käydä poikkeaman suuruuden lisäksi ilmi myös poikkeamaan johtaneet syyt.

Toimintakausi päättyy tilinpäätökseen

Taloyhtiöiden on laadittava tilinpäätös kirjanpitolain ja asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaan. Taloyhtiön tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, näiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatii isännöitsijä tai, jos isännöitsijää ei ole valittu, hallitus, ja se esitetään yhtiökokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä. Taloyhtiön tilinpäätöstä laadittaessa on hyvä muistaa, että suurin osa tilinpäätöksen käyttäjistä eli osakkaat, eivät ole tottuneita tilinpäätösten lukijoita ja siitä syystä selkeäkielisyyteen ja yksinkertaisuuteen tulisi panostaa. Osakkaiden tehtävänä on myös päättää yhtiökokouksessa vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä isännöitsijälle. Tätä päätöksentekoa varten on hyvin tärkeää, että osakkaat ymmärtävät, miten yhtiön taloutta on tilikauden aikana hoidettu.

Info

Info

Tilintarkastus vai toiminnantarkastus?

Niissä taloyhtiössä, joissa asunto-osakeyhtiö kattaa vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa, on pääsääntöisesti oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, on yhtiöllä oltava toiminnantarkastaja.

Isännöitsijä
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
20218_72059.jpg
Voiko taloyhtiön hallitus pakottaa osakkaan remonttiin?
Taloyhtiössä on vielä muutamassa huoneistossa alkuperäiskunnossa oleva kylpyhuone. Muovitapetit ja -matot. Parissa tällaisessa huoneistossa on asukas, muut ovat tyhjillään. Taloyhtiö on 35 vuotta vanha. Kosteutta ei ole havaittu, joten voiko hallitus pakottaa osakkaan tekemään kylpyhuoneremontin sen ikään vedoten? (Putkiremontin yhteydessähän korjaukset olisi paras suorittaa kaikissa niitä tarvitsevissa pesuhuoneissa, mutta putkiremonttiin on vielä aikaa muutama vuosi).Jos osakas ei ole halukas remonttiin ja myöhemmin ilmenee kosteutta, niin voiko taloyhtiö suojata selustansa jollakin tavalla, ettei tule myöhemmin taloyhtiön kustannettavaksi mahdollisesta kosteuskorjauksesta aiheutuvia kuluja?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton