Toimiva palo-osastointi turvaa omaisuutesi

Mariana Ravonius

Julkaistu 12.01.2026•1 min

Rakennuksen palo-osastoinnilla on keskeinen rooli henkilöturvallisuuden varmistamisen kannalta sekä omaisuusvahinkojen rajaamiseksi. Yleisesti rakennus jaetaan palo-osastoihin tilojen käyttötarkoituksen, pinta-alan ja kerrosten perusteella¹. Esimerkiksi asunnot ovat omia palo-osastoja, jolloin palo-osastointi suojaa asukasta naapurissa alkaneelta tulipalolta sekä myrkyllisiltä savukaasuilta.

Yleisesti palo-osastoinnin kestävyydelle asetettu vaadittu aika on pientaloissa 30 minuutti ja kerrostaloissa 60 minuuttia². Tämän ajan sisällä on pelastuslaitoksen tehtävä pelastaa henkilöt, jotka eivät itse ole päässeet poistumaan rakennuksesta sekä saada rajattua tulipalo syttyneeseen palo-osastoon.

Palo-osastointi pientalojen ullakolla ja yläpohjassa

Pelastuslaitoksia ja vakuutusammattilaisia on jo pidempään huolettanut pari-, rivi- ja luhtitaloissa (pientalot) ullakon kautta helpohkosti leviävät tulipalot. Nämä ovat yleisesti haastavia sammuttaa sekä aiheuttavat mittavia omaisuusvahinkoja. Asuinpientalojen osalta vuodesta 1990 lähtien palo-osastointi ullakolla tulee noudattaa alapuoleisia tiloja³.

Suomen Palopäällystöliitto ry teki koko Suomen kattavan selvitys- ja tutkimushankkeen ullakoiden palo-osastointien toimivuudesta vuosien 2024–2025 aikana⁴. Aineisto muodostuu 79:stä taloyhtiöstä eri puolilta Suomea. Näihin kaikkiin tehtiin tarkastuskäynti yhteistyössä paikallisten pelastuslaitosten kanssa. Tämän lisäksi tutkittiin tapahtuneita onnettomuuksia tilastoista 2020–2024 väliseltä ajalta. Selvityshankkeen rahoitti kokonaisuudessa Palosuojelurahasto.

Huomio rakenneosien liitoksiin ja räystäisiin

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään kriittiset yksityiskohdat, joiden kautta tulipalo ja kuumat savukaasut voivat levitä ullakon palo-osastojen välillä⁵. Nämä on esitetty kuvassa 1. Näihin yksityiskohtiin kiinnitettiin huomioita tarkastuskäynneillä.

Kuva 1. Aiemmassa tutkimuksessa tunnistetut palokaasujen leviämisreitit. Kuva: VTT tiedotteita 2249 s. 35.

Palo-osastoivan seinän ja vesikaton liitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa havaittiin useassa rakennuksessa tiiveyden osalta parantamisen varaa. Kuvassa 2 on esimerkki harjalta, jossa on kuumille palokaasuille vuotopaikka liitoksen läpi. Valo ei saa loistaa palo-osastoivan rakenneliitoksen läpi. Liitoksen suunnittelua ja toteutusta on ohjeistettu mm. Pientalon palokortissa⁶.

Kuva 2. Epätiivis palo-osastoivan seinän ja vesikaton liitos rakennuksen harjalla. Kuva: J-P Laakso / SPPL

Räystään merkitystä tulipalon etenemisen kannalta ei voi liiaksi korostaa. Ikkunan rikkoutuessa tai oven jäädessä auki kuumat palokaasut päätyvät räystäskainaloon. Pelastuslaitosten palontutkinnoissa on myös havaittu räystäällä ja räystäskotelolla olevan merkittävä vaikutus tulipalotilanteessa, jossa palokaasut purkautuvat ulos rakennuksesta. Kuumat palokaasut alkavat kulkemaan räystäskainalossa harjansuunnassa, kuten kuvassa 3 on havainnollistettu. Kuva on otettu savusukellusharjoitusten yhteydessä ja tilanteessa on simuloitu auki jäänyttä ovea.

<p data-block-key="mokc9">Kuva 3. Palokaasujen käyttäytyminen tavanomaisen muotoisella räystäällä. Savukaasujen syttymisen jälkeen (vasen puoli) palokaasut ovat levinneet noin kahdessa minuutissa kolme kertaa aukon leveydelle (oikea puoli). Kuva: J-P Laakso / SPPL. Katso video tilanteesta SPPL:n youtube-kanavalta: <a rel="sponsored noopener noreferrer" href="https://youtu.be/R_yQzueecd8" target="_blank" style="color: #1A73E8;">https://youtu.be/R_yQzueecd8</a>.</p>

Kuva 3. Palokaasujen käyttäytyminen tavanomaisen muotoisella räystäällä. Savukaasujen syttymisen jälkeen (vasen puoli) palokaasut ovat levinneet noin kahdessa minuutissa kolme kertaa aukon leveydelle (oikea puoli). Kuva: J-P Laakso / SPPL. Katso video tilanteesta SPPL:n youtube-kanavalta: https://youtu.be/R_yQzueecd8.

Räystääseen liittyvät katokset esimerkiksi sisäänkäyntien tai parvekkeen kohdalla voivat muodostaa otollisen reitin, jolloin tulipalo pääsee kiertämään naapurin puolelle ns. ulkokautta. Kuvassa 4 on esitetty sisäänkäyntikaton, josta puuttuu palo-osastointi asuntojen rajoilta. Ontelo on avoin koko rakennuksen matkalla. Palokaasujen päätyessä onteloon ontelon geometrian ja palokaasujen nostevoimien johdosta kuumat palokaasut leviävät käytännössä koko rakennuksen alalle. Palo-osastoinnin tulee ulottua rakennuksen ”ulkopinnasta ulkopintaan”.

<p data-block-key="mokc9">Kuva 4. Sisäänkäyntikatoksen osastoimaton ontelo. Palo-osastointi päättyy ns. lämpörajalle, joka kuvassa oikealla tuulensuojalevyn kohdalla. Kuva: J-P Laakso / SPPL.</p>

Kuva 4. Sisäänkäyntikatoksen osastoimaton ontelo. Palo-osastointi päättyy ns. lämpörajalle, joka kuvassa oikealla tuulensuojalevyn kohdalla. Kuva: J-P Laakso / SPPL.

Info