Rakennuksen omistajan eli taloyhtiön velvollisuudet

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen.

Heidän on myös varmistettava, että rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin.

Lisäksi heidän on huolehdittava siitä, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja että pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Uloskäytävät ja kulkureitit tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Sisäasiainministeriön asetus antaa tarkempia säännöksiä merkitsemisestä ja valaisemisesta:

• Poistumisreitit on merkittävä poistumisopasteilla, jotka osoittavat selkeästi uloskäytävien sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin.
• Poistumisopasteiden on oltava selkeitä ja helposti havaittavia, ja niiden merkitys on kyettävä tunnistamaan ja ymmärtämään vaivatta.
• Poistumisopasteiden näkyvyys on varmistettava riittävällä valaistuksella, ja niiden on täytettävä turvavalaistusta koskevassa standardissa SFS-EN 1838 määritetyt vaatimukset.
• Poistumisopasteiden on oltava vähintään 100 mm korkeita ja leveitä, ja niiden koko määritetään katseluetäisyyden perusteella.

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulku yhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti.

Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Sisäasiainministeriön asetuksen mukaan pelastustie tulee merkitä tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 §:n mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä. Kilvessä voi lukea "Pelastustie", "Pelastustie Räddningsväg" tai pelkästään "Räddningsväg".

Lisäksi asetuksessa määrätään, että pelastustiekilpiä voidaan käyttää sellaisenaan tai liikennemerkin lisäkilpenä. Tämä tarkoittaa, että pelastustie on merkittävä selkeästi ja näkyvästi, jotta hälytysajoneuvot voivat tarvittaessa käyttää sitä esteettömästi.

Seuraavat viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto
2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet
3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
4. poistumisreittien opasteet ja valaistus
5. väestönsuojien varusteet ja laitteet

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1. laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta
2. laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein
3. huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä
4. toimenpiteiden kirjaamisesta

Uusi laki palovaroittimien vastuista taloyhtiössä tuli voimaan 1. tammikuuta 2024. Tämän lain mukaan vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkailta taloyhtiöille eli rakennuksen omistajille. Tämä muutos koskee erityisesti kerrostaloja ja rivitaloja.

Lain mukaan taloyhtiöiden on huolehdittava siitä, että jokaisessa asunnossa on toimiva palovaroitin tai muu laite, joka havaitsee alkavan tulipalon ja varoittaa asunnossa olevia mahdollisimman aikaisin. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden on asennettava palovaroittimet kaikkiin huoneistoihin ja huolehdittava niiden säännöllisestä huollosta.

Siirtymäaika tälle muutokselle kestää 31. joulukuuta 2025 asti, jolloin taloyhtiöiden on varmistettava, että kaikki vaaditut palovaroittimet on asennettu ja toimivat. Asukkaiden vastuulla on ilmoittaa taloyhtiölle, jos palovaroittimissa ilmenee vikoja, kuten paristojen loppuminen.

Lähteet: Finlex.fi

Nuohousta koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana. Vuoden 2019 alussa nuohoussääntely uudistui merkittävästi, kun piirinuohousjärjestelmä ja siihen liittynyt hintasääntely loppuivat. Tämä tarkoitti, että pelastuslaitoksilla ei enää ollut velvoitetta huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan, ja nuohouspalvelujen tarjonta vapautui markkinaehtoiseksi.

Vuoden 2019 lakiuudistuksessa vastuu nuohouksen järjestämisestä siirtyi kunnilta rakennuksen omistajalle tai haltijalle. Tämä tarkoittaa, että nykyään taloyhtiöiden on itse huolehdittava siitä, että niiden tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti ammattilaisen toimesta. Pelastusviranomaisilla on edelleen vastuu valvoa alueellaan, mutta he eivät ole velvoitettuja järjestämään nuohousta.

Viimeisimmät muutokset lakiin astuivat voimaan vuoden 2023 alusta, mutta nuohousta koskeva laki on pysynyt ennallaan vuodesta 2019 lähtien.

Taloyhtiön omistajan vastuulla on varmistaa, että nuohous tehdään säännöllisesti, yleensä kerran vuodessa. Tämä on tärkeää paitsi lain mukaan, myös paloturvallisuuden vuoksi. Omistajan pitää itse tilata nuohooja, ja on tärkeää, että nuohooja pääsee turvallisesti käsiksi kaikkiin kohteisiin, kuten savupiippuihin ja tulisijoihin.

Nuohouksen aikana on tärkeää huolehtia siitä, että nuohoojalle on esteetön pääsy nuohouskohteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ehjiä tikkaita ja kiinteitä lapetikkaita sekä kattosiltoja ja riittävää määrää turvaköysien kiinnityspisteitä.

Nuohouksen jälkeen nuohooja antaa raportin suoritetusta työstä. Tämä raportti kannattaa säilyttää hyvin, sillä se toimii todisteena suoritetusta nuohouksesta ja voi olla hyödyllinen esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa asioidessa.

Lisäksi, jos nuohooja huomaa vikoja tai puutteita, on omistajan vastuulla huolehtia niiden korjaamisesta. Näin varmistetaan, että kaikki toimii kuten pitääkin ja paloturvallisuus säilyy korkealla tasolla.

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on tehtävä seuraavat toimenpiteet:

• Estettävä tulipalojen syttyminen ja muiden vaaratilanteiden syntyminen.
• Varauduttava suojaamaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä vaaratilanteissa.
• Varauduttava sammuttamaan tulipaloja ja tekemään muita pelastustoimenpiteitä, joihin he pystyvät omatoimisesti.
• Ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka turvaavat poistumisen tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä helpottavat pelastustoimintaa.

Nämä velvollisuudet koskevat myös toimintaa, joka tapahtuu muualla kuin rakennuksessa, sekä yleisötilaisuuksia.

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta vaativampi, tai jossa on suuri vaara henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija.

Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä heidän kanssaan. Rakennuksen haltijan tulee aina laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajien kanssa.

Pelastussuunnitelmassa on oltava:

• Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätökset
• Rakennuksen ja tilojen turvallisuusjärjestelyt
• Ohjeet asukkaille ja muille henkilöille onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuus- ja vaaratilanteissa
• Muut omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Tavanomaisten taloyhtiöiden osalta pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta.