• Etusivu
  • Remontti

Uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2025
201911_61256.jpg

Ympäristöministeriön kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittavat alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä. Oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä.

Maassamme syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. Siitä suurin osa, noin 85 prosenttia, syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. Suomen tavoite on, että rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvan jätteen hyödyntämisaste materiaalina nostetaan 70 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Tavoite on asetettu EU:n jätedirektiivissä. Viimeisen arvion mukaan hyödyntämisaste oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia, joten tehtävää riittää.

Purkamisessa syntyy kertaluonteisesti paljon materiaalia ja -jätettä

Purkamishanke on maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemä toimenpide, ja lainsäädäntö asettaa velvoitteita hankkeeseen ryhtyvälle. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä purkamisen roolia ja materiaalien hyödyntämisen merkitystä on tarkoitus tehostaa.

"Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle" kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti. Oppaassa kuvataan muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut, tarvittavat etapit purkutyön hyvän hallinnan kannalta, purkamisen työsuojelu sekä eri materiaalien hyödyntämiseen liittyvät tekijät. Oppaan on laatinut Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.

"Purkukartoitus – opas laatijalle" opastaa purettavan rakennuksen inventoinnin tekemiseen ennen purkamista. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen. Kartoituksen tarkoituksena on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja laadukasta purkuprosessia sekä välttää ympäristö- ja terveysriskejä. Purkukartoituksen taustalla on EU:n edistämä Pre-demolition audit*. Tavoitteena on, että purkukartoitus tulevaisuudessa kytkeytyisi saumattomasti digitaalisiin järjestelmiin, jotka toimisivat rakennus- ja purkujätteiden määrän seurannan ja purkumateriaalimarkkinoiden alustana. Purkukartoitusoppaan ovat laatineet Margareta Wahlström, Petr Hradil ja Tuuli Teittinen VTT:ltä sekä Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on lisäksi laatinut lomakkeen purettavan rakennuksen haitallisten aineiden, uudelleenkäytettävien rakennusosien sekä muiden purkumateriaalien raportointiin.

"Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin" antaa eväät julkiselle ja yksityiselle tilaajalle purkutöihin liittyviin kestäviin hankintoihin. Oppaassa kuvataan vapaaehtoiset hankintakriteerit, joiden avulla korjaus- ja purkuhankkeissa voidaan parantaa kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta. Hankintakriteerit on asetettu rakennuttajakonsultin, purkukartoituksen ja purkutöiden hankintoihin. Näiden lisäksi on annettu materiaalijaekohtaisia kriteerejä.

Lisätiedot

Harri Hakaste, yliarkkitehti, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, p. 0295 250 268, etunimi.sukunimi@ym.fi

*Pre-demolition audit on EU:n kiertotaloustavoitteita tukeva toimenpide purkukohteen rakennus- ja purkujätteiden inventoimiseksi ja hyödyntämispotentiaalin kartoittamiseksi.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 15.11.2019

Remontti
suunnittelu
projektinjohto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

arrkkitehti tero seppänen sinisessä kauluspaidassa ja tummansinisessä pikkutakissa istuu pöydän ääressä
Pääsuunnittelija sovittaa yhteen koko hankkeen
Rakentamisen laadun ja onnistuneen hankkeen yhtenä tärkeimpänä kulmakivenä on suunnittelun laatu. Laadun vartijoihin ja vastuuhenkilöihin viitataan myös laissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 120§) rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakentamistavan vaatimukset.Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista.
20215_70785.jpg
Julkisivun uudistus talon arkkitehtuuria kunnioittaen
Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.
20212_68488.jpg
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
202211_80292.jpg
Kun rakennat tai remontoit omaa taloa, mitä sinun tulee tietää ilmanvaihdosta
Hyvä sisäilma on äärimmäisen tärkeä osa kodin viihtyvyyttä. Raikkaan ja puhtaan sisäilman takana on toimiva ilmanvaihto. Jotta ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisesti ja huomaamattomasti, kannattaa sen suunnitteluun paneutua huolella.
20228_79275.jpg
Ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla säästää lämmityskuluissa
Taloyhtiön ilmanvaihto on tärkeä osa asuntojen asumismukavuutta, mutta ennen kaikkea se tuo taloyhtiölle ja sen asukkaille energiansäästöä.
20123_30194.jpg
PTS: Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista
Lähtökohtana korjaushankkeiden suunnittelussa on mahdollinen akuutti tarve tai sitten ennakoiva korjaustoimenpide. Korjaushankkeesta riippuen voi korjaustarve perustua rakenneosan tekniseen, taloudelliseen, toiminnalliseen tai visuaaliseen vanhenemiseen.Jos tarve on todettu riittävän varhaisessa vaiheessa, on syytä ottaa pohdittavaksi, mitä muuta kannattaa samalla tehdä. Taloyhtiön päättäjien olisikin oltava tältä osin valveutuneita ja pohdittava saman tien remontin järkevä kokonaisuus, mikä on viime kädessä kuitenkin osakkaan ja asukkaan etu pitkällä tähtäimellä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton