Taloyhtiön vastuunjakotaulukko: näin tiedät, kuka korjaa ja kuka maksaa
Mitä vastuunjakotaulukko tarkoittaa ja mitä se sisältää?
Vastuunjakotaulukko auttaa ratkaisemaan nopeasti, kuuluuko korjaus taloyhtiölle vai osakkaalle. (Kuva Adobe Stock)
Kun taloyhtiössä ilmenee vika tai korjaustarve, ensimmäinen kysymys on: kuka tilaa korjauksen, kuka maksaa ja kenen vastuulla asian selvittäminen on. Vastuunjakotaulukko on tätä varten. Se kokoaa yhteen taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun päälinjat ja helpottaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa muuten päädytään helposti arvailuun ja turhaan vääntöön.
Vastuunjakotaulukkoa kannattaa lukea yhdessä yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain periaatteiden kanssa. Taloyhtiöissä on myös talokohtaisia käytäntöjä, joten sama vika voi eri yhtiöissä kuulua eri osapuolen vastuulle, jos vastuunjaosta on määrätty yhtiöjärjestyksessä tai taulukossa toisin.
Mitä vastuunjakotaulukko siis tarkoittaa, mitä se tyypillisesti sisältää ja missä kohdissa vastuu menee useimmin sekaisin. Mukana on selkeä toimintamalli siihen, miten hallitus, isännöitsijä ja osakas etenevät, kun vastuu ei ole heti ilmeinen.
Artikkelista saat vastaukset ainakin näihin kysymyksiin:
- Mitä vastuunjakotaulukko tarkoittaa ja mihin sitä käytetään taloyhtiössä.
- Mistä vastuunjako tarkistetaan, kun asia on epäselvä.
- Miten hallitus, isännöitsijä ja osakas etenevät, kun vastuu ei ole heti ilmeinen
- Mistä osakas yleensä vastaa ja mistä taloyhtiö yleensä vastaa.
- Miten ovien ja lukituksen vastuut tyypillisesti jakautuvat.
- Miksi avainkäytännöt kannattaa sopia etukäteen hätä- ja vahinkotilanteita varten.
- Miten vastuut pesutiloissa tyypillisesti jakautuvat.
- Miten vastuut ilmanvaihdossa jakautuvat.
- Milloin huoneiston lämmitysongelma liittyy taloyhtiön järjestelmään ja milloin kyse voi olla huoneistokohtaisesta osasta.
- Mitä sähkö- ja datakaapelointiin liittyvä vastuunjako.
- Mitä palovaroittimien vastuu tarkoittaa taloyhtiössä 1.1.2026 alkaen ja mitä asukkaan pitää tehdä vikojen havaitessaan.
Vastuunjakotaulukosta punainen lanka
Vastuunjaosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä, mutta kunnossapitovastuun perusperiaatteet tulevat asunto-osakeyhtiölaista. Lähtökohta on selkeä: osakas vastaa huoneistonsa sisäosien kunnossapidosta, ja taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista sekä yhtiön järjestelmistä.
Sisäosilla ei tarkoiteta kantavia rakenteita, niihin liittyviä eristeitä eikä rakennuksen teknisiä perusjärjestelmiä. Taloyhtiön vastuulla ovat tyypillisesti esimerkiksi vesikatto, ulkoseinät sekä ylä-, ala- ja välipohjat.
Vastuunjako ratkaistaan käytännössä aina tarkistamalla nämä kolme asiaa tässä järjestyksessä:
- yhtiöjärjestys
- taloyhtiön oma vastuunjakotaulukko
- asunto-osakeyhtiölain periaatteet.
Siksi hallituksen ja osakkaan kannattaa varmistaa, että yhtiössä käytössä oleva vastuunjakotaulukko on ajan tasalla ja että se löytyy helposti esimerkiksi asukaskansiosta tai taloyhtiön digipalvelusta.
Info
Toimintamalli, kun vastuu ei ole heti selvä
- Rajaa vika: liittyykö se rakenteeseen, perusjärjestelmään vai huoneiston pintaan ja kalusteisiin.
- Tarkista asiakirjat: yhtiöjärjestys ja vastuunjakotaulukko ensin.
- Tee vikailmoitus: osakas ilmoittaa viasta isännöitsijälle tai huoltoon yhtiön käytännön mukaan.
- Päätä eteneminen: isännöitsijä ohjaa selvityksen ja korjauksen, kun vika kuuluu yhtiölle. Osakas vastaa tilaamisesta, kun vika kuuluu osakkaalle.
- Dokumentoi: kuvat, ajankohta ja tehdyt toimet. Tämä helpottaa myös vakuutusasioita ja vastuun arviointia.
Jos tarvitset juridista neuvontaa, jätä kysymys OMAtaloyhtiön lakiveuvontaan
Asunnon sisäosat
Osakkaan kunnossapitovastuulla ovat huoneiston sisäosat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi huoneiston sisäpuolisia pintamateriaaleja, tasoitteita, maalauksia ja muita vastaavia viimeistelypintoja.
Osakkaan vastuu ei kuitenkaan ulotu kantaviin rakenteisiin, niihin kuuluviin eristeisiin eikä taloyhtiön vastuulla oleviin perusjärjestelmiin. Jos vika liittyy rakenteeseen tai taloyhtiön järjestelmään, selvitys ja korjaus kuuluvat yleensä taloyhtiölle, vaikka oire näkyisi huoneiston puolella.
Asunnon ulkopuoliset osat
Taloyhtiön vastuulla ovat rakennuksen ulkopuoliset ja rakenteelliset osat, kuten vesikatto, ulkoseinät sekä ylä-, ala- ja välipohjat. Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneiston sisäpuolisista pinnoista ja viimeistelyistä.
Tämä perusajatus näkyy myös ovissa ja ikkunoissa: vastuu jakautuu sen mukaan, onko kyse rakennuksen osasta ja perusratkaisusta vai huoneiston sisäpuolisista tai osakkaan lisäämistä varusteista. Taloyhtiön käytännöt vaihtelevat kuitenkin jonkin verran, joten juuri ovien ja ikkunoiden kohdalla vastuunjakotaulukko kannattaa tarkistaa huolellisesti.
Info
Muista tämä: vastuunjakotaulukko ei ole sama asia kuin vakuutus
Vastuunjakotaulukko kertoo, kenen kunnossapitovastuulle jokin osa kuuluu. Vakuutus taas ratkaisee, mitä vahingosta korvataan ja millä ehdoilla. Siksi vastuunjako ja korvattavuus eivät aina mene yksi yhteen.
Taloyhtiön vastuunjaon yksityiskohtia
Ovet ja ikkunat: vastuu jakautuu osiin
Ovien ja ikkunoiden kohdalla vastuu jakautuu sen mukaan, mikä osa liittyy rakennuksen rakenteisiin ja perusratkaisuun ja mikä osa on huoneiston sisäpuolinen varuste tai osakkaan lisäämä. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko ratkaisee yksityiskohdat, joten sitä kannattaa käyttää ensisijaisena työkaluna.
Tyypillisesti taloyhtiö vastaa ulko-oven ja ikkunoiden rakennusosaan kuuluvista kokonaisuuksista ja niiden toimivuudesta. Osakkaan vastuulla ovat usein huoneiston sisäpuoliset varusteet ja osakkaan itse asentamat lisäykset. Yhtiökohtaisia eroja on paljon, joten yksittäisen osan vastuu kannattaa aina varmistaa taulukosta.
Turvalukko: osakkaan lisäys, osakkaan kunnossapito
Jos osakas asentaa turvalukon ulko-oveen, turvalukko on lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla. Tämä tarkoittaa, että osakas huolehtii turvalukon kunnossapidosta, avaimista ja mahdollisista huolto- tai vaihtotarpeista. Ovisilmä, varmuusketju ja muut huoneiston sisäpuoliset lisävarusteet ovat samasta syystä yleensä osakkaan vastuulla.
Turvalukon asentaminen on osakkaan muutostyö. Taloyhtiön käytännön kannalta olennaista on, että asennus ei heikennä oven paloturvallisuutta, ääneneristystä tai rakenteellista toimivuutta. Siksi osakkaan kannattaa ilmoittaa muutoksesta etukäteen ja toimittaa tarvittavat tiedot isännöitsijälle tai hallitukselle yhtiön ohjeen mukaan.
Postiluukku, nimikilpi ja lukitus
Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa on usein erikseen mainittu ulko-oveen liittyvät osat, kuten postiluukku ja nimikilpi. Lukituksen osalta vastuut vaihtelevat yhtiöittäin, joten hallituksen on hyvä linjata asia kirjallisesti ja varmistaa, että käytäntö on kaikille sama.
Avaimet: sovi käytäntö etukäteen
Taloyhtiön kannalta keskeinen käytännön kysymys on, miten asuntoon päästään hätä- ja vahinkotilanteessa. Jos turvalukon avainta ei ole saatavilla, oven avaaminen voi vaatia lukon poraamista tai muuta rakenteisiin kohdistuvaa toimenpidettä, mikä voi aiheuttaa lisäkustannuksia ja viivästystä. Tämän riskin vuoksi taloyhtiön kannattaa sopia selkeä käytäntö avainten hallinnasta ja viestiä siitä osakkaille ja asukkaille.
Vastuunjaon yleisin ongelma: pesutilat
Pesutiloissa vastuunjako menee monella sekaisin, koska samassa tilassa on sekä taloyhtiön perusjärjestelmiä että osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvia osia. Päälinja kannattaa pitää mielessä: taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, osakas huolehtii huoneiston sisäpinnoista ja omista laitteistaan.
Osakkaan vastuulla ovat tyypillisesti pesutilan näkyvät kalusteet ja varusteet, kuten altaat ja kylpyamme. Laki rajaa altaat yhtiön kunnossapitovastuun ulkopuolelle, ja myös oikeuskäytännössä kylpyamme on katsottu tällaiseksi altaaksi. Käsisuihkuletku, pesukoneen letkut ja liitännät sekä itse laitteet kuuluvat yleensä osakkaalle, samoin niiden kunnon seuranta ja vaihtaminen tarpeen mukaan.
Taloyhtiön vastuulle kuuluvat pesutiloissa erityisesti vesi- ja viemärijärjestelmä sekä niiden kunnossapito. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että putkistovuodot ja viemäriongelmat selvitetään ja korjataan taloyhtiön toimesta. Vesihanojen ja wc-laitteiden kohdalla vastuu määräytyy usein yhtiön perustason mukaan: jos kyse on yhtiön perustasoisesta ratkaisusta, kunnossapito kuuluu yleensä yhtiölle. Jos osakas on vaihtanut varusteet perustasoa parempiin, vastuu voi siirtyä osakkaalle, ellei yhtiö ole voinut valvoa ja hyväksyä toteutusta osaksi yhtiön vastuuta.
Märkätilojen vedeneristeet kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle, koska ne ovat eristeitä ja osa rakennetta. Jos osakkaan kylpyhuoneremontin yhteydessä löytyy vedeneristeen pettämisestä johtuva vaurio, taloyhtiö korjaa rakenteet ja vedeneristeet ja ennallistaa pinnat yhtiön perustasoon asti.
Lattiakaivojen ja vesilukkojen osalta asukkaan tehtävä on pitää kaivot ja vesilukot puhtaina, taloyhtiö vastaa korjaamisesta ja uusimisesta vastuunjakotaulukon mukaisesti. Koska käytännöt vaihtelevat jonkin verran yhtiöittäin, tämä kohta kannattaa aina tarkistaa taloyhtiön omasta taulukosta.
Info
Pesutilat: kolme yleistä väärinkäsitystä vastuunjaosta
- “Kaikki kylpyhuoneessa kuuluu taloyhtiölle.” Ei kuulu. Osakas vastaa monista näkyvistä kalusteista ja omista laitteistaan, taloyhtiö rakenteista ja perusjärjestelmistä.
- “Vedeneriste on osakkaan murhe, koska se on seinän tai lattian alla.” Vedeneriste on eriste ja kuuluu yleensä taloyhtiölle.
- “Jos laite vuotaa, taloyhtiö maksaa kaiken.” Vahingossa taloyhtiö korjaa rakenteet ja järjestelmät, mutta osakkaan vastuulle voivat jäädä esimerkiksi huoneiston pinnat, kalusteet ja laitteet vastuunjaon ja perustason mukaan
Vastuut ilmanvaihtolaitteiden osalta
Ilmanvaihdossa vastuunjako kulkee usein niin, että taloyhtiö huolehtii järjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena ja osakas niistä huoneistokohtaisista toimista, jotka liittyvät arjen käyttöön.
Taloyhtiön vastuulla ovat tyypillisesti ilmanvaihtokanavat, perussäädöt ja järjestelmän kunnossapito. Osakkaan vastuulle jää tavallisesti huoneiston poistoilmaventtiilien puhdistus sekä huoneistokohtaisten laitteiden, kuten liesituulettimen ja mahdollisen poistopuhaltimen, käyttöön liittyvä huolto.
Kannattaa huomata, että vastuunjaossa on tehty linjauksia myös “pienten” osien osalta. Kiinteistöliiton käytännön ohjeistuksessa yhtiön vastuulle on katsottu kuuluvan myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistus on edelleen osakkaalla.
Lämmitys huoneistossa: missä vastuun raja käytännössä kulkee?
Lämmitysjärjestelmä kuuluu taloyhtiön perusjärjestelmiin. Siksi taloyhtiön vastuulla ovat lähtökohtaisesti järjestelmän toimivuus, säädöt ja kokonaisuuden kunnossapito, kun vika liittyy esimerkiksi verkoston tasapainoon, linjoihin tai yhteisiin laitteisiin.
Huoneistossa näkyvät osat, kuten patterin termostaatti tai patteriventtiilin “nuppi”, aiheuttavat usein epäselvyyttä. Käytännössä vastuun ratkaisee taloyhtiön vastuunjakotaulukko ja mahdolliset yhtiöjärjestyksen määräykset: joissakin yhtiöissä huoneistokohtaiset säätöosat kuuluvat osakkaalle, joissakin yhtiö ottaa nekin vastuulleen osana järjestelmän hallintaa.
Vastuut sähkö- ja datakaapeloinneista
Sähkö- ja tiedonsiirtojärjestelmät kuuluvat asunto-osakeyhtiölaissa taloyhtiön kunnossapitovastuulle perusjärjestelminä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taloyhtiö vastaa järjestelmän turvallisuudesta ja toimintakunnosta kokonaisuutena, vaikka osa ongelmista näkyy huoneistossa.
Sähkötyöt: turvallisuus ja tekijä ratkaisee
Tavallinen asukas ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Kiinteiden pistorasioiden ja valokatkaisijoiden vaihtaminen kuuluu ammattilaiselle, samoin monet “pieniltä” näyttävät asennukset, kuten kiinteiden valaisimien asennukset tai sähkökiukaan asennustyöt.
Taloyhtiön näkökulmasta tämä on myös vastuunjaon kannalta olennaista, eli kun työ teetetään oikein, päätöksenteko, dokumentointi ja mahdollinen vastuunjako vahingon sattuessa ovat selkeämpiä.
Datakaapelit ja sisäverkko: taloyhtiö omistaa, taloyhtiö vastaa
Kiinteistön sisäverkot ovat osa kiinteistön omaisuutta, joten omistajan eli käytännössä taloyhtiön vastuulla on huolehtia siitä, että sisäverkko on toimintakuntoinen. Tämä koskee esimerkiksi talojakamoon, nousukaapelointiin ja huoneistojen tietoliikennerasioihin liittyviä kokonaisuuksia. Viranomainen suosittelee sisäverkkotöissä ammattilaisen käyttöä.
Osakkaan vastuulla ovat yleensä omat päätelaitteet ja “irtaimet” osat, kuten reititin, mahdolliset kytkimet ja patch-kaapelit. Jos osakas haluaa lisätä huoneistoon uusia datapisteitä tai muuttaa kaapelointia, kyse on käytännössä muutostyöstä, joka kannattaa viedä hallituksen ja isännöitsijän kautta niin, että toteutus on yhteensopiva taloyhtiön sisäverkon kanssa ja lopputulos dokumentoidaan.
Palovaroittimien velvoitteet taloyhtiössä 2026
Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu on 1.1.2026 alkaen rakennuksen omistajalla. Taloyhtiössä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön on huolehdittava, että jokaisessa asunnossa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia, palovaroittimen tyypistä riippumatta.
Asetus täsmentää vähimmäismäärän ja asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohti. Lisäksi asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia sijoittamisesta ja teknisistä ominaisuuksista.
Asukkaan velvollisuus on ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimen vioista ja puutteista, kuten pariston loppumisesta tai laitteen vikaantumisesta. Tämä ilmoitusvelvollisuus kannattaa kertoa selkeästi taloyhtiön ohjeissa ja kanavoida vikailmoitus samaan paikkaan kuin muutkin huoltoasiat.
Palovaroittimien toiminnan testaaminen on turvallisuussuositus ja hyvä rutiini, mutta kunnossapitovelvoite ei edellytä säännöllistä testinapin painamista. Taloyhtiön kannalta olennaista on varmistaa toimintakuntoisuus suunnitelmallisesti, esimerkiksi yhtenäisillä laitemalleilla, vaihtoväleillä ja huoltokierroksilla.
Info
Hallituksen ja isännöitsijän palovaroittimien toimintamalli
- Kirjatkaa yhtiön käytäntö: kuka hankkii, miten asennukset tehdään ja miten kunnossapito järjestetään.
- Tarkistakaa vähimmäismitoitus ja sijoittaminen asetuksen mukaan ja varmistakaa, että asunnoissa toteutus täyttää vaatimukset.
- Päättäkää viestintäkanava vioista ilmoittamiseen ja kertokaa se asukkaille selkeästi.
- Sopikaa pääsyoikeuden käytännöt asennuksia ja huoltoa varten isännöinnin prosesseihin.
- Dokumentoikaa: laitemallit, asennusajankohdat, huoltokierrokset ja vaihdot. Tämä helpottaa myös valvontaa ja ennakointia.
Yhteeneveto
Kun taloyhtiössä ilmenee vika tai korjaustarve, nopein reitti ratkaisuun kulkee vastuunjakotaulukon kautta. Artikkeli selittää kunnossapitovastuun perusperiaatteen, kertoo miten vastuu tyypillisesti jakautuu huoneiston sisäosien ja taloyhtiön perusjärjestelmien välillä, ja ohjaa tarkistamaan asian aina samassa järjestyksessä: yhtiöjärjestys, taloyhtiön vastuunjakotaulukko, asunto-osakeyhtiölain periaatteet.
Jutussa on mukana selkeä toimintamalli epäselviin tilanteisiin sekä käytännön osuudet niistä kohdista, joissa syntyy eniten kysymyksiä: ovet ja lukitus (turvalukko ja avainkäytännöt), pesutilat (vedeneristeet, laitteet ja puhdistuksen sekä korjauksen rajapinta), ilmanvaihto, lämmitys huoneistossa, sähkö ja datakaapelointi. Palovaroittimista on ajantasainen osio, joka kertoo, mitä 1.1.2026 alkaen kuuluu taloyhtiölle ja mitä asukkaan pitää tehdä vikojen havaitessaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat