Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2026 – kuka korjaa ja kuka maksaa?
Asunto-osakeyhtiölaki muuttui 1.10.2026 – tarkista myös ikkunoiden kunnossapitovastuu
Taloyhtiön vastuunjakotaulukko kertoo, kuuluuko kunnossapito taloyhtiölle vai osakkaalle. Asunto-osakeyhtiölain muutokset on syytä huomioida vastuunjaossa 1.10.2026 alkaen. (Kuva Adobe Stock)
Kun taloyhtiössä ilmenee vika tai korjaustarve, ensimmäinen kysymys on: kuka tilaa korjauksen, kuka maksaa ja kenen vastuulla asian selvittäminen on. Vastuunjakotaulukko on tätä varten. Se kokoaa yhteen taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun päälinjat ja helpottaa päätöksentekoa tilanteissa, joissa muuten päädytään helposti arvailuun ja turhaan vääntöön.
Vastuunjakotaulukkoa kannattaa lukea yhdessä yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain kanssa. Asunto-osakeyhtiölaki muuttui 1.10.2026, ja muutoksella täsmennettiin myös kunnossapitovastuuta. Laissa säädetään nyt nimenomaisesti, että taloyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja ikkunat.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuun jakamisesta laista poikkeavasti. Siksi oman taloyhtiön yhtiöjärjestys on aina syytä tarkistaa ennen kuin yksittäisen korjauksen maksajasta tehdään johtopäätöksiä.
Artikkelista saat vastaukset ainakin näihin kysymyksiin:
- Mitä vastuunjakotaulukko tarkoittaa ja mihin sitä käytetään taloyhtiössä.
- Mistä vastuunjako tarkistetaan, kun asia on epäselvä.
- Miten hallitus, isännöitsijä ja osakas etenevät, kun vastuu ei ole heti ilmeinen
- Mistä osakas yleensä vastaa ja mistä taloyhtiö yleensä vastaa.
- Miten ovien ja lukituksen vastuut tyypillisesti jakautuvat.
- Miksi avainkäytännöt kannattaa sopia etukäteen hätä- ja vahinkotilanteita varten.
- Miten vastuut pesutiloissa tyypillisesti jakautuvat.
- Miten vastuut ilmanvaihdossa jakautuvat.
- Milloin huoneiston lämmitysongelma liittyy taloyhtiön järjestelmään ja milloin kyse voi olla huoneistokohtaisesta osasta.
- Miten vastuu sähkö- ja datakaapeloinneista jakautuu.
- Mitä palovaroittimien vastuu tarkoittaa taloyhtiössä 1.1.2026 alkaen ja mitä asukkaan pitää tehdä vikojen havaitessaan.
Info
Mikä muuttui vastuunjaossa 1.10.2026?
Asunto-osakeyhtiölain muutos tuli voimaan 1.10.2026. Kunnossapitovastuun kannalta näkyvin muutos koskee ikkunoita: laissa säädetään nyt nimenomaisesti, että taloyhtiön vastuulla ovat osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja ikkunat.
Osakkaalle tuli lisäksi velvollisuus hoitaa huolellisesti sellaista käytössään olevaa yhtiön tilaa tai aluetta, jonka hallintaoikeus ei perustu yhtiöjärjestykseen tai vuokrasopimukseen. Osakkaan on myös ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta viasta tai puutteesta tällaisessa tilassa tai alueella.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan edelleen määrätä kunnossapitovastuun jakamisesta asunto-osakeyhtiölain oletussäännöistä poikkeavasti.
Vastuunjakotaulukosta punainen lanka
Vastuunjaosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä, mutta kunnossapitovastuun perusperiaatteet tulevat asunto-osakeyhtiölaista. Lähtökohta on selkeä: osakas vastaa huoneistonsa sisäosien kunnossapidosta, kun taas taloyhtiö vastaa osakehuoneistojen rakenteista, eristeistä ja ikkunoista sekä lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmistä ja muista vastaavista perusjärjestelmistä.
Sisäosilla ei tarkoiteta kantavia rakenteita, niihin liittyviä eristeitä eikä rakennuksen teknisiä perusjärjestelmiä. Taloyhtiön vastuulla ovat tyypillisesti esimerkiksi vesikatto, ulkoseinät sekä ylä-, ala- ja välipohjat.
Kun vastuu ei ole heti selvä, tarkista:
- Yhtiöjärjestys: onko siinä määrätty kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölain oletussäännöistä poikkeavasti?
- Asunto-osakeyhtiölaki: jos yhtiöjärjestyksessä ei ole poikkeavaa määräystä, vastuunjako määräytyy lain perusteella.
- Taloyhtiön vastuunjakotaulukko ja ohjeet: niistä selviää käytännössä, miten lain ja yhtiöjärjestyksen mukainen vastuunjako on yhtiössä kuvattu.
Jos vastuu jää epäselväksi, korjausta ei kannata tilata omin päin ennen asian selvittämistä.
Info
Toimintamalli, kun vastuu ei ole heti selvä
- Rajaa vika: liittyykö se rakenteeseen, perusjärjestelmään vai huoneiston pintaan ja kalusteisiin.
- Tarkista asiakirjat: selvitä yhtiöjärjestyksen mahdolliset poikkeavat määräykset ja asunto-osakeyhtiölain mukainen vastuunjako. Tarkista lisäksi, miten vastuunjako on kuvattu taloyhtiön vastuunjakotaulukossa.
- Tee vikailmoitus: osakas ilmoittaa viasta isännöitsijälle tai huoltoon yhtiön käytännön mukaan.
- Päätä eteneminen: isännöitsijä ohjaa selvityksen ja korjauksen, kun vika kuuluu yhtiölle. Osakas vastaa tilaamisesta, kun vika kuuluu osakkaalle.
- Dokumentoi: kuvat, ajankohta ja tehdyt toimet. Tämä helpottaa myös vakuutusasioita ja vastuun arviointia.
Jos tarvitset juridista neuvontaa, jätä kysymys OMAtaloyhtiön lakineuvontaan.
Asunnon sisäosat
Osakkaan kunnossapitovastuulla ovat huoneiston sisäosat. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi huoneiston sisäpuolisia pintamateriaaleja, tasoitteita, maalauksia ja muita vastaavia viimeistelypintoja.
Osakkaan vastuu ei kuitenkaan ulotu kantaviin rakenteisiin, niihin kuuluviin eristeisiin eikä taloyhtiön vastuulla oleviin perusjärjestelmiin. Jos vika liittyy rakenteeseen tai taloyhtiön järjestelmään, selvitys ja korjaus kuuluvat yleensä taloyhtiölle, vaikka oire näkyisi huoneiston puolella.
Asunnon ulkopuoliset osat
Taloyhtiön vastuulla ovat rakennuksen ulkopuoliset ja rakenteelliset osat, kuten vesikatto, ulkoseinät sekä ylä-, ala- ja välipohjat. Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneiston sisäpuolisista pinnoista ja viimeistelyistä.
Info
Muista tämä: vastuunjakotaulukko ei ole sama asia kuin vakuutus
Vastuunjakotaulukko kertoo, kenen kunnossapitovastuulle jokin osa kuuluu. Vakuutus taas ratkaisee, mitä vahingosta korvataan ja millä ehdoilla. Siksi vastuunjako ja korvattavuus eivät aina mene yksi yhteen.
Taloyhtiön vastuunjaon yksityiskohtia
Ovien kunnossapitovastuu riippuu siitä, mistä osasta on kyse
Ovien kohdalla vastuu voi jakautua oven eri osien ja osakkaan tekemien lisäysten perusteella. Osakkaan itse asentamat lisävarusteet kuuluvat lähtökohtaisesti osakkaan vastuulle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuusta lain oletussäännöistä poikkeavasti, joten yksittäisen osan vastuu kannattaa tarkistaa ennen korjauksen tilaamista.
Kuka vastaa ikkunoista taloyhtiössä?
Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta muuttui 1.10.2026. Lain mukaan taloyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja ikkunat. Muutoksella selkeytettiin aiempaa tilannetta, jossa vastuunjako ikkunakokonaisuuden eri osien välillä saattoi olla tulkinnanvarainen.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuusta lain oletussäännöstä poikkeavasti. Siksi oman taloyhtiön yhtiöjärjestys kannattaa tarkistaa myös ikkunoiden kohdalla.
Jos osakas on tehnyt ikkunaan oman muutoksen tai lisäyksen, myös muutostyötä koskevat vastuusäännöt on huomioitava.
Osakkaan käytössä oleva yhtiön tila tai alue tuo hoitovelvollisuuden
Osakkaalla voi olla käytössään esimerkiksi yhtiön piha-aluetta tai muuta tilaa, vaikka sen hallintaoikeus ei perustu yhtiöjärjestykseen tai vuokrasopimukseen.
Asunto-osakeyhtiölakiin 1.10.2026 tullut säännös velvoittaa osakkaan hoitamaan tällaista käytössään olevaa yhtiön tilaa tai aluetta huolellisesti. Osakkaan on myös ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta viasta tai puutteesta.
Hoitovelvollisuus ei itsessään tarkoita, että kyseisen tilan tai alueen kunnossapitovastuu kokonaisuudessaan siirtyisi osakkaalle.
Turvalukko: osakkaan lisäys, osakkaan kunnossapito
Jos osakas asentaa turvalukon ulko-oveen, turvalukko on lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla. Tämä tarkoittaa, että osakas huolehtii turvalukon kunnossapidosta, avaimista ja mahdollisista huolto- tai vaihtotarpeista. Ovisilmä, varmuusketju ja muut huoneiston sisäpuoliset lisävarusteet ovat samasta syystä yleensä osakkaan vastuulla.
Turvalukon asentaminen on osakkaan muutostyö. Taloyhtiön käytännön kannalta olennaista on, että asennus ei heikennä oven paloturvallisuutta, ääneneristystä tai rakenteellista toimivuutta. Siksi osakkaan kannattaa ilmoittaa muutoksesta etukäteen ja toimittaa tarvittavat tiedot isännöitsijälle tai hallitukselle yhtiön ohjeen mukaan.
Postiluukku, nimikilpi ja lukitus
Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa on usein erikseen mainittu ulko-oveen liittyvät osat, kuten postiluukku ja nimikilpi. Lukituksen osalta vastuut vaihtelevat yhtiöittäin, joten hallituksen on hyvä linjata asia kirjallisesti ja varmistaa, että käytäntö on kaikille sama.
Avaimet: sovi käytäntö etukäteen
Taloyhtiön kannalta keskeinen käytännön kysymys on, miten asuntoon päästään hätä- ja vahinkotilanteessa. Jos turvalukon avainta ei ole saatavilla, oven avaaminen voi vaatia lukon poraamista tai muuta rakenteisiin kohdistuvaa toimenpidettä, mikä voi aiheuttaa lisäkustannuksia ja viivästystä. Tämän riskin vuoksi taloyhtiön kannattaa sopia selkeä käytäntö avainten hallinnasta ja viestiä siitä osakkaille ja asukkaille.
Vastuunjaon yleisin ongelma: pesutilat
Pesutiloissa vastuunjako menee monella sekaisin, koska samassa tilassa on sekä taloyhtiön perusjärjestelmiä että osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvia osia. Päälinja kannattaa pitää mielessä: taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, osakas huolehtii huoneiston sisäpinnoista ja omista laitteistaan.
Osakkaan vastuulla ovat tyypillisesti pesutilan näkyvät kalusteet ja varusteet, kuten altaat ja kylpyamme. Laki rajaa altaat yhtiön kunnossapitovastuun ulkopuolelle, ja myös oikeuskäytännössä kylpyamme on katsottu tällaiseksi altaaksi. Käsisuihkuletku, pesukoneen letkut ja liitännät sekä itse laitteet kuuluvat yleensä osakkaalle, samoin niiden kunnon seuranta ja vaihtaminen tarpeen mukaan.
Taloyhtiön vastuulle kuuluvat pesutiloissa erityisesti vesi- ja viemärijärjestelmä sekä niiden kunnossapito. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että putkistovuodot ja viemäriongelmat selvitetään ja korjataan taloyhtiön toimesta.
Vesihanojen ja WC-laitteiden kohdalla vastuu on arvioitava sen perusteella, kuuluuko kyseinen osa yhtiön kunnossapitovastuulla olevaan perusjärjestelmään ja onko kyse yhtiön toteuttamasta tai vastuulleen hyväksymästä ratkaisusta. Myös osakkaan tekemä asennus voi tietyin edellytyksin kuulua yhtiön vastuulle, jos se rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja yhtiö on voinut valvoa sen toteuttamista.
Märkätilojen vedeneristeet kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle, koska ne ovat eristeitä ja osa rakennetta. Jos osakkaan kylpyhuoneremontin yhteydessä löytyy vedeneristeen pettämisestä johtuva vaurio, taloyhtiö korjaa rakenteet ja vedeneristeet ja ennallistaa pinnat yhtiön perustasoon asti.
Lattiakaivo on osa viemärijärjestelmää, joten sen kunnossapito kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle. Asukkaan tehtävänä on huolehtia lattiakaivon ja vesilukon tavanomaisesta puhdistamisesta. Yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti olevat vastuunjakomääräykset on kuitenkin tarkistettava.
Info
Pesutilat: kolme yleistä väärinkäsitystä vastuunjaosta
- “Kaikki kylpyhuoneessa kuuluu taloyhtiölle.” Ei kuulu. Osakas vastaa monista näkyvistä kalusteista ja omista laitteistaan, taloyhtiö rakenteista ja perusjärjestelmistä.
- “Vedeneriste on osakkaan murhe, koska se on seinän tai lattian alla.” Vedeneriste on eriste ja kuuluu yleensä taloyhtiölle.
- “Jos laite vuotaa, taloyhtiö maksaa kaiken.” Vahingossa taloyhtiö korjaa rakenteet ja järjestelmät, mutta osakkaan vastuulle voivat jäädä esimerkiksi huoneiston pinnat, kalusteet ja laitteet vastuunjaon ja perustason mukaan
Vastuut ilmanvaihtolaitteiden osalta
Ilmanvaihdossa vastuunjako kulkee usein niin, että taloyhtiö huolehtii järjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena ja osakas niistä huoneistokohtaisista toimista, jotka liittyvät arjen käyttöön.
Taloyhtiön vastuulla ovat tyypillisesti ilmanvaihtokanavat, perussäädöt ja järjestelmän kunnossapito. Osakkaan vastuulle jää tavallisesti huoneiston poistoilmaventtiilien puhdistus sekä huoneistokohtaisten laitteiden, kuten liesituulettimen ja mahdollisen poistopuhaltimen, käyttöön liittyvä huolto.
Kannattaa huomata, että vastuunjaossa on tehty linjauksia myös “pienten” osien osalta. Kiinteistöliiton käytännön ohjeistuksessa yhtiön vastuulle on katsottu kuuluvan myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistus on edelleen osakkaalla.
Lämmitys huoneistossa: missä vastuun raja käytännössä kulkee?
Lämmitysjärjestelmä kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulla oleviin perusjärjestelmiin. Yhtiön vastuulle kuuluvat siten lähtökohtaisesti järjestelmän toimivuus ja kunnossapito. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä vastuunjaosta toisin, joten yksittäisen osan vastuu kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä ja taloyhtiön vastuunjakotaulukosta.
Vastuut sähkö- ja datakaapeloinneista
Sähkö- ja tiedonsiirtojärjestelmät kuuluvat asunto-osakeyhtiölaissa taloyhtiön kunnossapitovastuulle perusjärjestelminä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taloyhtiö vastaa järjestelmän turvallisuudesta ja toimintakunnosta kokonaisuutena, vaikka osa ongelmista näkyy huoneistossa.
Sähkötyöt: turvallisuus ja tekijä ratkaisee
Kiinteisiin sähköasennuksiin liittyviä töitä saa tehdä vain siihen oikeutettu ammattilainen lukuun ottamatta sähköturvallisuuslaissa erikseen sallittuja maallikkotöitä. Esimerkiksi kiinteän pistorasian tai valokatkaisijan vaihtaminen sekä sähkökiukaan sähköasennustyöt kuuluvat ammattilaiselle.
Datakaapelit ja sisäverkko: taloyhtiö omistaa, taloyhtiö vastaa
Kiinteistön sisäverkot ovat osa kiinteistön omaisuutta, joten omistajan eli käytännössä taloyhtiön vastuulla on huolehtia siitä, että sisäverkko on toimintakuntoinen. Tämä koskee esimerkiksi talojakamoon, nousukaapelointiin ja huoneistojen tietoliikennerasioihin liittyviä kokonaisuuksia. Viranomainen suosittelee sisäverkkotöissä ammattilaisen käyttöä.
Osakkaan vastuulla ovat yleensä omat päätelaitteet ja “irtaimet” osat, kuten reititin, mahdolliset kytkimet ja patch-kaapelit. Jos osakas haluaa lisätä huoneistoon uusia datapisteitä tai muuttaa kaapelointia, kyse on käytännössä muutostyöstä, joka kannattaa viedä hallituksen ja isännöitsijän kautta niin, että toteutus on yhteensopiva taloyhtiön sisäverkon kanssa ja lopputulos dokumentoidaan.
Kuka vastaa palovaroittimista taloyhtiössä vuonna 2026?
Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu on 1.1.2026 alkaen rakennuksen omistajalla. Taloyhtiössä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön on huolehdittava, että jokaisessa asunnossa on riittävä määrä toimintakuntoisia palovaroittimia, palovaroittimen tyypistä riippumatta.
Asetus täsmentää vähimmäismäärän ja asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohti. Lisäksi asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia sijoittamisesta ja teknisistä ominaisuuksista.
Asukkaan velvollisuus on ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimen vioista ja puutteista, kuten pariston loppumisesta tai laitteen vikaantumisesta. Tämä ilmoitusvelvollisuus kannattaa kertoa selkeästi taloyhtiön ohjeissa ja kanavoida vikailmoitus samaan paikkaan kuin muutkin huoltoasiat.
Taloyhtiön on huolehdittava palovaroittimien toimintakunnosta. Käytännössä kunnossapito kannattaa järjestää suunnitelmallisesti ja dokumentoida esimerkiksi käytössä olevat laitemallit, asennusajankohdat, huoltotoimet ja laitteiden vaihdot. Asukkaille on samalla kerrottava selkeästi, miten havaitusta viasta ilmoitetaan yhtiölle.
Info
Hallituksen ja isännöitsijän palovaroittimien toimintamalli
- Kirjatkaa yhtiön käytäntö: kuka hankkii, miten asennukset tehdään ja miten kunnossapito järjestetään.
- Tarkistakaa vähimmäismitoitus ja sijoittaminen asetuksen mukaan ja varmistakaa, että asunnoissa toteutus täyttää vaatimukset.
- Päättäkää viestintäkanava vioista ilmoittamiseen ja kertokaa se asukkaille selkeästi.
- Sopikaa pääsyoikeuden käytännöt asennuksia ja huoltoa varten isännöinnin prosesseihin.
- Dokumentoikaa: laitemallit, asennusajankohdat, huoltokierrokset ja vaihdot. Tämä helpottaa myös valvontaa ja ennakointia.
Yhteenveto
Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun lähtökohta tulee asunto-osakeyhtiölaista, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä vastuunjaosta toisin. Tarkista siksi aina oman taloyhtiösi yhtiöjärjestys ennen johtopäätöksiä.
Asunto-osakeyhtiölain 1.10.2026 voimaan tullut muutos täsmensi vastuunjakoa erityisesti ikkunoiden osalta: lain lähtökohdan mukaan taloyhtiö vastaa nyt osakehuoneistojen rakenteiden ja eristeiden lisäksi ikkunoiden kunnossapidosta.
Huomio
Usein kysyttyä taloyhtiön vastuunjaosta
Kuka vastaa ikkunoista taloyhtiössä?
Taloyhtiö vastaa 1.10.2026 alkaen lain lähtökohdan mukaan osakehuoneistojen ikkunoiden kunnossapidosta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuusta toisin.
Kuka vastaa lattiakaivosta taloyhtiössä?
Lattiakaivo on osa rakennuksen viemärijärjestelmää, joten sen kunnossapito, korjaaminen ja uusiminen kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiölle. Asukkaan tehtävänä on huolehtia lattiakaivon tavanomaisesta puhdistamisesta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä vastuunjaosta toisin.
Kuka vastaa vesihanasta taloyhtiössä?
Vesihana liittyy rakennuksen vesijärjestelmään, joka kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Vastuu voi kuitenkin riippua esimerkiksi siitä, onko kyse yhtiön toteuttamasta tai vastuulleen hyväksymästä ratkaisusta vai osakkaan omasta muutoksesta. Myös yhtiöjärjestyksen mahdolliset poikkeavat määräykset on tarkistettava.
Kuka vastaa WC-istuimesta taloyhtiössä?
WC-istuimen kunnossapitovastuu kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä ja taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Vastuun arvioinnissa merkitystä on muun muassa sillä, liittyykö vika yhtiön vastuulla olevaan vesi- tai viemärijärjestelmään ja onko kyse yhtiön toteuttamasta tai vastuulleen hyväksymästä ratkaisusta.
Kuka vastaa vedeneristeestä taloyhtiössä?
Märkätilan vedeneriste kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle, koska yhtiö vastaa osakehuoneiston rakenteista ja eristeistä. Jos vedeneriste vaurioituu, yhtiön vastuulle kuuluu lähtökohtaisesti sen korjaaminen sekä yhtiön vastuulla olevien rakenteiden saattaminen kuntoon.
Kuka vastaa ilmanvaihdosta taloyhtiössä?
Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä osana yhtiön vastuulla olevia perusjärjestelmiä. Osakkaalle tai asukkaalle kuuluvat tavallisesti arjen hoitotoimet, kuten huoneiston poistoilmaventtiilien puhdistaminen. Vastuun yksityiskohdat kannattaa tarkistaa oman yhtiön asiakirjoista.
Kuka vastaa patterista ja termostaatista taloyhtiössä?
Rakennuksen lämmitysjärjestelmä kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Tähän kuuluvat yleensä myös järjestelmään kuuluvat lämmityspatterit ja niiden toimintaa ohjaavat osat. Yksittäisen osan vastuu kannattaa kuitenkin tarkistaa yhtiöjärjestyksestä ja taloyhtiön vastuunjakotaulukosta.
Kuka vastaa palovaroittimesta vuonna 2026?
Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien hankinnasta ja toimintakunnosta 1.1.2026 alkaen. Taloyhtiössä vastuu kuuluu siis yhtiölle. Asukkaan velvollisuutena on ilmoittaa taloyhtiölle viipymättä havaitsemistaan palovaroittimen vioista ja puutteista.
Voiko yhtiöjärjestyksessä määrätä vastuunjaosta toisin?
Kyllä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölain oletussäännöistä poikkeavasti. Siksi yhtiöjärjestys kannattaa aina tarkistaa ennen kuin yksittäisen korjauksen vastuusta tai maksajasta tehdään johtopäätöksiä.
Lähteet:
Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, erityisesti 4 luku
Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026
HE 34/2026 vp
Pelastuslaki 379/2011, 17 §
Sisäministeriön asetus palovaroittimista 300/2025
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat