Viikon kysymys: Voiko hallitukseen valita varajäseniä?
ASOY-lain mukaan ei enää tarvita edes yhtiöjärjestyksen määräystä hallitusten jäsenten määrästä ja joissain tapauksissa varajäsenten valinta on pakollinen ilman yhtiöjärjestyksen määräystä. Voiko laista silti päätellä, että varajäseniä ei voi valita, jos yhtiöjärjestyksessä näistä ei ole mainintaa, eikä näiden valinta ole lain mukaan pakollinen?
Esimerkki:
Yhtiökokouksessamme valittiin viime kesäkuussa yksimielisesti kaksi varajäsentä hallitukseen, vaikka yhtiöjärjestyksessä on maininta vain kolmesta varsinaisesta jäsenestä. Varajäsenet ovat osallistuneet hallituksen kokouksiin puheoikeudella mutta ilman äänioikeutta. Kerran toinen heistä käytti äänioikeutta, kun varsinainen jäsen oli sairaana.
Toiminnantarkastajaksi valittiin varajäsenen puoliso A, kun kukaan ei tiennyt esteellisyyssäännöksistä. Vaikka esteellisyys selvisi, A on osallistunut kokouksiin omasta mielestään toiminnantarkastajana, mutta hallituksen päätöksestä puolisonsa tilalla, kun tämä välillä erosi hallituksesta. Tällä hetkellä A ei pidä itseään esteellisenä toiminnantarkastajana, koska katsoo varajäsenten olevan epävirallisia.
Oliko varajäsenten valinta virheellinen, ja onko kyse moitteenvaraisesta vai mitättömästä päätöksestä? Eli onko valinta muuttunut päteväksi, kun kukaan ei ole sitä moittinut? Voiko / pitääkö valita tulossa olevassa ylimääräisessä yhtiökokouksessa uusi toiminnantarkastaja?
Vastaus:
Asunto-osakeyhtiön lain 7 luvun 8 §:n mukaan hallitukseen on valittava kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Varajäseniä voi siis tässä tapauksessa olla enemmänkin. Saman lain kohdan mukaan mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
Hallituksen varajäsenellä on hallituksen esityksen mukaan hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii hallituksen jäsenen tilalla hallituksessa. Varajäsen on esimerkiksi vahingonkorvausvastuussa hallituksen päätöksestä vain silloin, kun hän on osallistunut päätöksen tekoon.
Tapauksessa varajäsenet olivat osallistuneet hallituksen kokoukseen puheoikeudella ja kerran toinen varajäsen oli osallistunut päätöksentekoon varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen. Tämä on täysin mahdollista ja asiassa on toimittu lain mukaisella tavalla. Menettelyä voidaan pitää jopa kannatettava, jotta varajäsenet olisivat paremmin tietoisia yhtiön asioista ja hankkeista. Kyseisen päätöksen osalta varajäsen on tullut vastuulliseksi siitä varsinaisen jäsenen sijaan.
Tapauksesta ei käy ilmi se kuinka monta varsinaista jäsentä yhtiön tulee valita. Laki edellyttää 3-5 varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä haluta määrätä asiasta toisin. Tämän haarukan sisällä yhtiökokous voi päättää hallituksen määrästä ilman yhtiöjärjestyksen asiaa koskevia määräyksiä. Laki korostaa yhtiön oikeutta itse määritellä hallituksen koon omien tarpeidensa mukaiseksi.
Asunto-osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:ssä säädetään toiminnantarkastajan kelpoisuudesta ja riippumattomuudesta. Toiminnantarkastajana ei voi olla hallituksen jäsen tai hallituksen jäsenen puoliso tai muu lähisukulainen. Varajäseneen sovelletaan samoja lain säännöksiä kuin varsinaiseen jäseneen (AOYL 7:8). Taloyhtiön hallituksen varajäsenyys ei ole mitään epävirallista, joskin siihen asemaan liittyy omat erityispiirteensä.
Toiminnantarkastajan tehtävät ovat jatkuvaluonteisia aina valintakokoukseen asti. Varajäsenen rooli ja tehtävä saa oikeusvaikutuksensa tilanteessa, jossa hän tulee varsinaisen jäsenen sijaan päättämään asioista. Esteellisyys laukeaa ikään kuin tilanteessa kun päätöksiä pitäisi tehdä.
Päätöksen moitteenvaraisuutta ja mitättömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon monia asioita ja en ala tässä yhteydessä niitä käymään lävitse. Yleisesti ottaen henkilövalinnat on tehtävä niin, että esteellisyyttä tai edes epäilystä esteellisyyden olemassaolosta ei esiinny. Esteellisyyden huomioiminen jälkikäteen saattaa johtaa päätösten peruuntumiseen ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Eli näiden asioiden kanssa kannattanee olla korostetun varovainen.
Ylimääräisen yhtiökokous on pidettävä, jos esimerkiksi taloyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta (AOYL 6:4).
Huomio
"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."
Kysymykseen vastasi
MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto
Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.
Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.
Tarvitsetko lakimiehen apua?
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Avainten jakaminen?
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta erilliskorvaus isännöitsijälle?
Osakkaan oikeus nähdä asiakirjoja?
Mitä tehdä, kun hallitus panttaa tietoja?
Viikon kysymys: Isännöitsijä laiminlyö suurimman osan velvollisuuksista
Viikon kysymys: Talo tyhjillään - lämmitys pois päältä?
Maksaako taloyhtiö kylpyhuoneen haljenneen seinän korjaukset?
Viikon kysymys: Ikkuna hätäuloskäyntinä?
Pylväspihlajan taivutus? Asiantuntija vastaa
Luetuimmat
Uusimmat