• Etusivu
  • Isännöitsijä

Viikon kysymys: Hallitus toimi väärin, kuka maksaa ja mitä?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Jurinet Oy
Päivitetty 30.09.2024
taloyhtiö-asunto-osakeyhtiö-omataloyhtiö

Taloyhtiössä tehtiin piharemontin suunnittelu. Kustannukset olivat n. 6000 €. Taloyhtiössä käytiin yhteinen katselmus missä osa hallituksen jäsenistä päätti tehdä lisäsuunnitelmia, jonka seurauksena suunnittelukustannukset lisääntyivät n. 2000 €.

Hallitukselle ei ole yhtiökokous antanut valtuutusta lisäsuunnitelmien tekemiseen eikä asiasta ole pidetty ylimääräistä yhtiökokousta, missä asia olisi käsitelty.

Onko osakkaalla, joka ei hyväksynyt suunnitelman muutoksia mahdollisuus kiistää tai riitauttaa asia ja kuka on lisäsuunnitelmien maksajana? Onko se hallitus?

Kun asiasta laitettiin hallitukselle viesti, niin se ei ole vastannut eikä perustellut asiaa. Minkä ajan kuluessa tuollainen asia olisi otettava esille?

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Vastaus:

Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen esimerkiksi toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia; tai vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta.

Hallitus saa kuitenkin ryhtyä tällaiseen toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa.

Nämä säännökset tulee siis asiassa huomioida ja miettiä, kannattaako asiaa riitauttaa. Lähtökohtaisesti kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.

Tarkempia säädöksiä vanhentumisesta tällaisessa tilanteessa on AsOylain 24 luvun 10 §:ssä.

Jurinet logo

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-,
ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja
kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin.
Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut
vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja
messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella
15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien
Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Jätä yhteydenottopyyntö lakimiehelle

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Isännöitsijä
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Asunto-osakeyhtiölain äänileikkurin käyttö?
Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa on äänileikkuri. Se tarkoittaa, ettei yksittäinen osakas saa käyttää enintään 15 %:n äänivaltaa asunto-osakeyhtiön päättävissä kokouksissa.a) Koskeeko tämä myös sellaista osakasta, jolla oma ääniosuus jää alle 15 %, mutta hänellä on valtakirjoja toisilta osakkailta, ja niiden kanssa yhteen laskettu äänimäärä ylittääkin tuon 15 %, on esim. 35 %.b) Koskeeko tuo 15 % koko as. oy:n äänimäärää, vai vain läsnä olevien/ paikalla edustettujen yhteen laskettua äänimäärää?
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Saiko saunan laittaa käyttökieltoon lattian takia?
Taloyhtiömme saunat remontoitiin vuonna 2013. Tänä vuonna huoltoyhtiön tekninen asiantuntija totesi toisen saunan lattialaatat hengenvaarallisen liukkaiksi ja sauna laitettiin käyttökieltoon. Hallituksen puheenjohtajana on sama henkilö kuin remonttien aikana. Hän on kertonut, että lattialaattojen standardit ovat muuttuneet ja siksi ne on vaihdettava.Onko standardit muuttuneet? Jos ei, niin kuka on vastuussa ja onko kukaan mahdollisesti korvausvelvollinen?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Mitä tehdä, kun yöhäirinnälle ei tule loppua?
Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?
20224_77770.jpg
Miksi en saa grillata parvekkeella?
Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.
20236_82145.jpg
Voiko taloyhtiö periä lumityövastikkeen lumitöistä?
Taloyhtiössämme on tehty lumityöt ns. talkootyönä aina. Nyt on tullut mitta täyteen ja olemme toisen hallituksen jäsenen kanssa ajatelleet, että otamme ulkopuolisen tekemään lumityöt koneellisesti. Todennäköisesti joudutaan perimään ylimääräinen vastike. Voiko taloyhtiö periä jonkinlaisen lumityövastikkeen, joka olisi kaikille osakkaille sama vai pitääkö tämä mennä yhtiövastikkeena?Jos maksamme vastikkeen mukana, joudumme maksamaan enemmän kuin ne muut jotka ei ikinä ole osallistuneet pihatöihin. Tai voiko taloyhtiö periä niiltä isompaa vastiketta tai vastaavasti hyvittää niille vastikkeen alennuksena jotka tekevät pihatöitä ja muuta vastaava taloyhtiön kunnossapitotöitä?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Toteutuuko yhdenvertaisuusperiaate varastojen osalta?
Voidaanko katsoa, että ns. kellarikomero kuuluu kerrostaloasunnon perustasoon? Kysymyksen taustana on aikaisemmassa yhtiökokouksessa kiinteistöjuristin esittämä väite, että komerot saisivat arvalla ne, joille niitä riittäisi, jos komeroita ei voida tehdä kaikille.Voidaanko pitää "säällisenä" asuntoa varten tehtynä säilytyskomerona sellaista tilaa, jossa on 80 cm levyisen oven edessä komeron sisäpuolella 20 cm levyinen rakennuksen tukipalkki ja siitä johtuen kulkutie komeroon on 60 cm. Komeron leveys on 90 cm ja siinä on kahden rakennepalkin välissä oleva "levennys", jonka koko on n. 25 cm * 100 cm. Tukipalkkien takana on n. 30 cm tosiasiassa käyttökelvotonta tilaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton