Viikon kysymys: Kuka määrää pytyn paikan?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö vastaa vesi- ja viemärijärjestelmien ja wc-istuimen kunnossapidosta ellei toisin ole määrätty yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöllä on velvollisuus korjata osakkaan hallinnassa olevien tilojen sisäosat, jos sisäosat ovat vaurioituneet yhtiön vastuulla olevan rakennuksen osaa korjattaessa tai huollettaessa. Yhtiön tulee kunnossapito- ja muutostöissä noudattaa hyvää rakennustapaa. Hyvällä rakennustavalla tarkoitetaan työmenetelmien, materiaalien, suunnittelu ja toteutuksen sekä lopputuloksen asianmukaisuutta. Tilan tulisi soveltua mahdollisuuksien mukaan myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden liikunta- tai toimintakyky on rajoittunut.

Yhtiön tulee aiheuttaa osakkeenomistajalle mahdollisimman vähän haittaa esimerkiksi käyttöhyödyn menetyksenä. Tehdessään osakashallinnassa olevaan huoneistoon korjaustöitä yhtiö on velvollinen palauttamaan huoneiston olennaisesti edeltävään olotilaan. Yhtiön ei ole kuitenkaan pakko saattaa tiloja täysin ennalleen vaan yhtiöllä on myös oikeus suorittaa muutostöitä. Osakkeenomistaja on velvollinen sietämään sellaisia vähäisiä muutoksia, jotka eivät olennaisesti aiheuta haittaa huoneistolle. Se mikä on olennainen haitta, tulee arvioida erikseen kunkin yksittäistapauksen kohdalla, kyse on tulkinnanvaraisesta asiasta. Haitan olennaisuutta ja kohtuuttomuutta arvioidaan myös suhteessa muihin osakkeenomistajiin. Jos haittavaikutukset ovat kohdistuneet samalla tavalla lähes kaikkiin osakkeenomistajiin, ei ole perustetta siihen että yhdessä huoneistossa esimerkiksi käytettäisiin muita huoneistoja kalliimpia työmenetelmiä, jotta haittaa ei syntyisi. Tämä voisi olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Aiheutuneeseen haittaan ja haitan olennaisuuteen vetoavalla on siitä näyttövelvollisuus.

Esimerkkinä haitan olennaisuuden arvioimisesta mainittakoon Helsingin hovioikeuden tapaus 19.1.2006, jossa tapauksessa oli kyse siitä, että asunto-osakeyhtiössä oli teetetty vesijohtojen ja viemäreiden uusimistyö eli ns. putkiremontti eräällä urakoitsijalla. Remontin yhteydessä oli jouduttu tekemään myös purkutöitä huoneistojen kylpyhuoneissa. Purkutöiden seurauksena oli kylpyhuoneiden seiniä jouduttu paikoin levyttämään ja lattioiden pintoja korottamaan. Näin ollen myös kantajana olleen osakkeenomistaja A:n hallitseman huoneiston pinta-ala oli pienentynyt. Kantaja vaati työn suorittamista toisin menetelmin, jotta pinta-ala ei vähentyisi.

Hovioikeus totesi, että kun toiminta liittyy yhtiön oman kunnossapitovastuun toteuttamiseen, ei vähäisiä muutoksia voida pitää osakkeenomistajan asunnon hallintaoikeuteen puuttumisena, vaikka ne voivat vähäisessä määrin vähentääkin pinta-aloja. Hovioikeuden mielestä kantajien hallitseman huoneiston kylpyhuoneeseen korjauksen yhteydessä tehdyt muutokset eivät objektiivisesti arvioiden olennaisesti heikentäneet kylpyhuoneen käytettävyyttä ja toiminnallisuutta.

Kysyjän kohdalla kyse on siitä, aiheutuuko wc-istuimen sijoittamisesta aiempaa poikkeavalla tavalla kysyjälle olennaista haittaa, onko tähän muutokseen taloyhtiöllä hyväksyttävät perusteet suhteessa aiheutuvaan haittaan ja onko toisin toimiminen vastoin asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta. Kysyjän tapauksessa saattaisi olla mahdollisuus vedota siihen, että wc-istuimen sijoittaminen toisin ei aiheuttaisi yhtiölle lisäkustannuksia eikä siten olisi olennaisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Lisäksi kysyjällä saattaisi olla mahdollisuus vedota siihen, ettei taloyhtiöllä ole hyväksyttäviä perusteita wc-istuimen sijoittamiseen aiempaa poikkeavasti ja että uudesta sijoituksesta aiheutuu tilan käyttömahdollisuuksien menetystä, jolla on olennainen merkitys kyseisen asunnon käyttöön ja arvoon.