Viikon kysymys: Mitä on tehtävissä kun osakas ei maksa vastikkeitaan?
Meillä on taloyhtiössä hankala tilanne, joka aiheuttaa paljon töitä, sillä jouduimme ottamaan asunnon haltuun maksamattomien vastikkeiden takia. Otimme asuntoon vuokralaiset, jotka hekin lähtivät ennen aikojaan pois ja meillä on vuokrarästejä saamatta.
Haltuunottoaika on mennyt umpeen ja omistajaan ei ole yrityksistä huolimatta saatu yhteyttä. Onko ainoa keino pitää ylimääräinen yhtiökokous (tulee kuluja) ja ottaa asunto taas hallintaan, jotta se voidaan vuokrata kulujen kattamiseksi?
Yhtiö ei halua olla jatkuvana asunnonvälittäjänä, joten onko ainoa keino päästä asuntoasiasta irti hakemalla oikeudelta päätös asunnon myymiseksi? Tiettävästi asunnon omistaa suurimmalta osin pankki lainan kautta, mutta siitä ei ole varmuutta.
Yhtiöllä on tunne, että omistaja käyttää yhtiötä rahanlähteenä, joka hoitaa hänen omaisuuttaan, mutta näinhän ei voi olla jatkossa? Mitä pitäisi tehdä ja mitkä kaikki kulut voidaan vuokratuloista tilittää yhtiölle?
Vastaus:
Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneisto voidaan ottaa hallintaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Määräaika lasketaan siitä, kun yhtiö on saanut osakehuoneiston hallintaansa ellei yhtiökokous päätä aikaisemmasta ajankohdasta. Hallintaanottoajan kuluttua umpeen osakkeenomistaja saa huoneiston hallinnan takaisin.
Laissa ei ole varsinaisesti säännelty kysymyksenalaista tilannetta. Itä-Suomen hovioikeuden tekemän päätöksen (10.2.2011, S10/120) mukaan laissa ei ole kieltoa ottaa samaa huoneistoa uudelleen yhtiön hallintaan, jos aikaisemman hallintaanoton aikana on erääntynyt uutta vastikevelkaa, jota huoneiston omistaja ei ole maksanut ja jota ei myöskään saatu katetuksi huoneistoa yhtiön toimesta vuokraamalla. Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä on tällöin oikeus ottaa huoneisto uudelleen hallintaan tällaisen uuden vastikevelan perimiseksi.
Vastaavasti osakehuoneistosta voidaan tehdä hallintaanottopäätös, jos muut laissa mainitut perusteet hallintaanotolle täyttyvät. Katsoisin kuitenkin, ettei hallintaanottoa voida jatkaa ellei laissa mainitut perusteet hallintaanotolle täyty. Pelkästään se, että osakkeenomistajaa ei tavoiteta, ei riittäisi hallintaanottopäätöksen perusteeksi. Hallintaanotossa tulee noudattaa lain määräämiä menettelytapoja (varoitus, yhtiökokouksen päätös, päätöksen tiedoksianto).
Vuokrista voidaan periä hallintaan ottamisesta aiheutuneet kustannukset, osakehuoneiston korjaamisesta yhtiölle aiheutuneet kustannukset, maksamatta olevat yhtiövastikkeet sekä ne yhtiövastike-erät, jotka erääntyvät osakkeenomistajan maksettaviksi hallinnassa olon aikana. Erotus tilitetään osakkeenomistajalle. Jos vuokra ei riitä yhtiövastikkeen suorittamiseen, tulee osakkeenomistajan maksaa erotus yhtiölle itse.
Yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan, jolloin osakkeenomistaja luovuttaa osakkeet vapaaehtoisesti. Yhtiö voi lunastaa (ilman osakkeenomistajan suostumusta) omia osakkeitaan vain yhtiöjärjestyksessä olevan lunastuslausekkeen perusteella, jota sovelletaan osakkeen siirtyessä uudelle omistajalle. Osakkeita ei voi lunastaa muulla perusteella, esim. vastikkeen maksun laiminlyönnin tai huoneiston huonon hoidon perusteella. Yhtiökokous voi päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta 2/3 määräenemmistöllä. Katsoisin, ettei oikeudelta voida varsinaisesti hakea päätöstä osakkeiden myymiseksi, mutta yhtiö voi kyllä ostaa yhtiön saamisesta ulosmitatun oman osakkeensa huutokaupassa.
Info
"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."
Kysymykseen vastasi:
MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto
Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-, ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin. Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja messuilla.
Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella 15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.
Tarvitsetko lakimiehen apua?
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Avainten jakaminen?
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta erilliskorvaus isännöitsijälle?
Osakkaan oikeus nähdä asiakirjoja?
Mitä tehdä, kun hallitus panttaa tietoja?
Viikon kysymys: Isännöitsijä laiminlyö suurimman osan velvollisuuksista
Viikon kysymys: Talo tyhjillään - lämmitys pois päältä?
Maksaako taloyhtiö kylpyhuoneen haljenneen seinän korjaukset?
Viikon kysymys: Ikkuna hätäuloskäyntinä?
Pylväspihlajan taivutus? Asiantuntija vastaa
Luetuimmat
Uusimmat