Viikon kysymys: Piha-alueen kunnostuksen rahoitus

Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.

Taloyhtiössämme on tehty lumityöt ns. talkootyönä aina. Nyt on tullut mitta täyteen ja olemme toisen hallituksen jäsenen kanssa ajatelleet, että otamme ulkopuolisen tekemään lumityöt koneellisesti. Todennäköisesti joudutaan perimään ylimääräinen vastike. Voiko taloyhtiö periä jonkinlaisen lumityövastikkeen, joka olisi kaikille osakkaille sama vai pitääkö tämä mennä yhtiövastikkeena?Jos maksamme vastikkeen mukana, joudumme maksamaan enemmän kuin ne muut jotka ei ikinä ole osallistuneet pihatöihin. Tai voiko taloyhtiö periä niiltä isompaa vastiketta tai vastaavasti hyvittää niille vastikkeen alennuksena jotka tekevät pihatöitä ja muuta vastaava taloyhtiön kunnossapitotöitä?

Voimassa olevassa asunto-osakeyhtiölaissa on äänileikkuri. Se tarkoittaa, ettei yksittäinen osakas saa käyttää enintään 15 %:n äänivaltaa asunto-osakeyhtiön päättävissä kokouksissa.a) Koskeeko tämä myös sellaista osakasta, jolla oma ääniosuus jää alle 15 %, mutta hänellä on valtakirjoja toisilta osakkailta, ja niiden kanssa yhteen laskettu äänimäärä ylittääkin tuon 15 %, on esim. 35 %.b) Koskeeko tuo 15 % koko as. oy:n äänimäärää, vai vain läsnä olevien/ paikalla edustettujen yhteen laskettua äänimäärää?

Taloyhtiömme saunat remontoitiin vuonna 2013. Tänä vuonna huoltoyhtiön tekninen asiantuntija totesi toisen saunan lattialaatat hengenvaarallisen liukkaiksi ja sauna laitettiin käyttökieltoon. Hallituksen puheenjohtajana on sama henkilö kuin remonttien aikana. Hän on kertonut, että lattialaattojen standardit ovat muuttuneet ja siksi ne on vaihdettava.Onko standardit muuttuneet? Jos ei, niin kuka on vastuussa ja onko kukaan mahdollisesti korvausvelvollinen?

Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?

Ullakolta tai kellarista voi saada kätevästi lisätilaa asumiseen myös taloyhtiössä. Ullakkorakentaminen onkin nykyisin suosittu ja järkevä rakentamisen muoto kaupunkien keskustoissa, joissa tonttimaasta on pulaa. Ullakoiden muuttamisella asuinkäyttöön taloyhtiöt voivat saada lisää maksavia osakkaita yhtiöön. Lisäksi myymällä ullakon rakennusoikeutta urakoitsijalle tai osakkaalle, taloyhtiö voi rahoittaa ainakin osan vanhan kiinteistön muista saneerauskuluista. Tampereen keskustassa Rongankadulla asuvat Andersonit hyödynsivät ullakkorakentamismahdollisuuden ja rakennuttivat lapsilleen kerrostalon ullakolle valoisan oleskelutilan, joka muuntautuu tulevaisuudessa omaksi erilliseksi asunnoksi.