Viikon kysymys: Voidaanko asukkaat velvoittaa maalaamaan aidat?

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Omistan pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10 m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Kun terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä.Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni.Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä.Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty, ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? Voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.

Omataloyhtiö.fi:n Lakineuvonta-palvelu saa vahvistusta. Jurinetin uusi asiantuntija Karoliina Lamminen liittyy mukaan vastaamaan kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisensa tuo palveluun kaivatun lisän taloyhtiöiden taloushallinnosta.Lakineuvonta on ollut Omataloyhtiön yksi luetuimmista palveluista jo vuosien ajan. Sen pohjalta julkaistava Viikon kysymys tarjoaa osakkaille ja hallituksille ajankohtaisia vastauksia asumisen ja hallinnon kipukohtiin. Nyt neuvontapalvelu ottaa harppauksen eteenpäin.

Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.

Paloturvallisuus ei ole vain viranomaisten asia, vaan myös taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä on laissa määritelty vastuu siitä, että rakennus on turvallinen asua ja käyttää. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava, että rakennuksessa ei ole tulipalon vaaraa ja että pelastustoiminta on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi teknisten järjestelmien kunnossapitoa, myös sitä, että asukkaat tietävät, miten tulipalot ehkäistään ja miten hätätilanteessa toimitaan.

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.

Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.

Talvikelit ovat alkaneet koko maassa, joten on oikea aika muistuttaa lumentuloon liittyvistä vaaroista ja vastuista taloyhtiöille. Mistä vastaa taloyhtiön hallitus? Mitä vastuita isännöitsijällä on? Miltä osin huoltoyhtiö vastaa vahingoista?