Viikon kysymys: Voiko yhtä osakasta uhata taloyhtiön ilmanvaihdon mittauksen laskulla?

Taloyhtiössä on vielä muutamassa huoneistossa alkuperäiskunnossa oleva kylpyhuone. Muovitapetit ja -matot. Parissa tällaisessa huoneistossa on asukas, muut ovat tyhjillään. Taloyhtiö on 35 vuotta vanha. Kosteutta ei ole havaittu, joten voiko hallitus pakottaa osakkaan tekemään kylpyhuoneremontin sen ikään vedoten? (Putkiremontin yhteydessähän korjaukset olisi paras suorittaa kaikissa niitä tarvitsevissa pesuhuoneissa, mutta putkiremonttiin on vielä aikaa muutama vuosi).Jos osakas ei ole halukas remonttiin ja myöhemmin ilmenee kosteutta, niin voiko taloyhtiö suojata selustansa jollakin tavalla, ettei tule myöhemmin taloyhtiön kustannettavaksi mahdollisesta kosteuskorjauksesta aiheutuvia kuluja?

Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta. Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Yhtiömme hallitus teetätti talossamme kerhohuoneen remontin tarkoituksena näin saada vuokratuksi tila juhla- sekä kokouskäyttöön. Remontti toteutettiin kilpailuttamatta sekä informoimatta osakkaita remontin todellisesta laajuudesta ja sen kustannukset ylittivät yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkityn summan. Ko. tilalle tiettävästi ei paikkakunnalla ole tarvetta jo tarjonnassa olevien lisäksi, eli siitä tuskin saamme yhtiölle vuokratuloa. Voivatko osakkaat vaatia hallitusta korvaamaan yhtiölle tämän sekä ehdottaa heitä vuokraamaan yhtiöltä tila itselleen? Kukaan osakkaista ei ole valmis ottamaan vastuuta tehtävistä, joita kerhotilan vuokraamisesta juhla-/kokoustilana aiheutuu.

Täyttyykö kahden viikon kokouskutsuaika kun kutsu on lähetetty osakkaille 1.12. ja kokous pidetään 15.12.?Mielestäni on 14 vuorokautta, mutta yhden osakkaan mukaan ei kokouskutsuaika täyty vaan se on tässä vain 13 vuorokautta.

Rivitaloyhtiössämme on viisi asuntoa. Pihassa on autokatos ja autokatoksessa olevan auton taakse voi parkkeerata auton, sekä asunnon eteen saa myös parkkeerata. Eli kolme paikkaa jokaisella. Nyt vuokralainen on antanut autokatospaikan ulkopuoliselle asukkaalle, pojan perheelle, joka asuu saaressa. Vuokralaisen oma auto on talon edessä. Ennen poika piti autoa yleisellä parkkipaikalla tien toisella puolella. Autokatoksessa ei ole vuokraa, sähköt maksaa yhtiö. Olen taloyhtiön puheenjohtaja ja haluaisin tietää mitä tehdä.

Taloyhtiömme on pieni kerrostalo,11 asuntoa ja 10 osakasta. Nyt taloyhtiöllä on tarkoitus tehdä taloon putkiremontti ns. sukitus. Remontin aikana asukkaat saisivat asua asunnoissa, mutta vesipisteitä ei voisi käyttää. Voiko taloyhtiö tehdä näin? Talossa asuu myös pieniä lapsia, jopa alle 2-vuotiaita. Urakoitsija on luvannut hankkia kuivakäymälän remontin ajaksi. Yhtiöön tehtiin n. 7 v. sitten ikkuna+maalämpöremontti, josta n. puolella on vielä taloyhtiölainaa jäljellä, kuinka paljon taloyhtiö voi vaatia osakasta maksamaan rahoitusvastiketta? Yhtiöstä on yli 70 % sijoittajien omistamia asuntoja. Remonttia ei ole edes kilpailutettu. Taloyhtiön hallitus on valittu isännöitsijän mielen mukaan, eikä hallitus uskalla sanoa mitään. Isännöitsijä määrää. Yhtiökokouksissa ei käy muita kuin hallitus pitkän matkan takia.