• Etusivu
  • Isännöitsijä

Viikon kysymys: Yhtiövastikkeen peruste?

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö
Jurinet Oy logoJurinet OyLue lisää
Päivitetty 12.02.2025
rivitalo taloyhtiö taloyhtiön hallinnointi

Rivitaloyhtiössä sekä 30 neliön että 80 neliön asunnoissa on sama vastike. Onko mahdollista saada vastike asuinneliöiden mukaan perustuvaksi?

Vastaus:

Vastikkeen maksuperuste yhtiöjärjestyksessä

Asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 3 luvun 4 §:n mukaan vastikkeen maksuperuste on määritettävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena voi olla esimerkiksi:

  • huoneiston pinta-ala
  • osakkeiden lukumäärä
  • veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.

Yleisin vastikeperuste: huoneiston pinta-ala

Käytännössä tavallisin yhtiövastikeperuste on huoneiston pinta-ala, joka mainitaan yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä. Tärkeää on huomata, että ratkaisevaa on yhtiöjärjestykseen kirjattu pinta-ala, vaikka se ei vastaisikaan huoneiston todellista kokoa.

Tapaus: samansuuruinen vastike kaikille huoneistoille

Kysymyksessä oleva rivitaloyhtiö perii yhtiövastikkeen jokaiselta huoneistolta yhtä suurena, huoneiston koosta riippumatta. Lisäksi yhtiössä ei käytetä vastikkeen maksuperusteena veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellista tai arvioitua kulutusta.

Tällainen käytäntö on nykyisin harvinaisempi, koska osakkaat kokevat yleensä oikeudenmukaisempana vastikejärjestelmän, jossa maksut määräytyvät todellisten kustannusten tai taloyhtiön kokonaismenojen kattamisen perusteella. Yhtä suuri vastike kaikille huoneistoille voi aiheuttaa ristiriitoja osakkaiden keskuudessa, jos osa kokee maksutaakan jakautuvan epäreilusti.

Miten vastikeperustetta voi muuttaa?

Jos yhtiössä halutaan siirtyä huoneiston pinta-alaan perustuvaan vastikkeeseen, se edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista. Taloyhtiön yhtiöjärjestys on pääosin osakkeenomistajien päätettävissä, mutta sen määräykset eivät voi olla ristiriidassa asunto-osakeyhtiölain tai muiden pakottavien säännösten kanssa (AOYL 1:12).

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta säädetään asunto-osakeyhtiölain 6 luvussa. Muutoksen hyväksyminen vaatii yhtiökokouksessa 2/3 määräenemmistön, eikä päätös saa loukata osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatetta.

Joissakin tapauksissa, kuten siirryttäessä luotettavasti mitattavaan vedenkulutukseen perustuvaan vastikkeeseen, muutos voidaan tehdä myös enemmistöpäätöksellä.

Suostumus maksuvelvollisuuden lisäämiseen

Jos vastikeperusteen muutos lisää jonkin osakkaan maksuvelvollisuutta, muutos edellyttää kyseisen osakkaan suostumusta (AOYL 6:35). Maksuvelvollisuuden lisäämisellä tarkoitetaan maksun määrän tai osakkaan suhteellisen maksuosuuden kasvamista.

Suostumusta ei kuitenkaan tarvita niiltä osakkailta, joiden maksuvelvollisuus pienenee. Lisäksi kulutukseen perustuvan vastikkeen käyttöönottoon ei tarvita suostumusta, jos vastikeperusteeksi tulee mitattavissa oleva hyödyke, kuten sähkö, vesi tai kaukolämpö.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen kohtuuttomuuden perusteella

Mikäli yhtiöjärjestys johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, osakas tai hallitus voi viime kädessä hakea muutosta tuomioistuimelta.

Tulevat kunnossapitotyöt ja vastikeperusteen tarkastelu

Jos rivitaloyhtiössä on suunnitteilla suurempia kunnossapitotöitä ja saneerauksia, niiden kustannusten kattaminen voi nostaa esiin tarpeen arvioida vastikeperusteiden muuttamista, esimerkiksi pinta-alaan perustuvaksi.

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä, ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa."

Jurinet logo
https://www.jurinet.fi/yhteys/?utm_source=www.omataloyhtio.fi&utm_medium=content&utm_campaign=partnership
Jurinet Oy
Isännöitsijä
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82003.jpg
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?
Katu, jossa on taloja rivissä
Avainten jakaminen?
Taloyhtiössämme uusittiin "pääovet" ja asuntoon liittyvän varaston ovet. Asennettiin kaksi lukkoa ja jaettiin kolme avainta/lukko eli 6 avainta asuntoa kohti. Asuntoja on kahden kokoisia. Nyt eräs asukas vaatii, että avaimia pitäisi jakaa taloyhtiön piikkiin asuntoneliöiden mukaan vedoten yhdenvertaisuuteen. Onko jossain määritelty jakoperusteita esim. asunnon koko/neliöt, asukkaiden määrä jne.?
20236_82003.jpg
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta erilliskorvaus isännöitsijälle?
Onko isännöitsijä oikeutettu perimään erilliskorvauksen yhtiöjärjestyksen muutoksien laatimisesta, kun muutostarve perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön (=muuttuneeseen asunto-osakeyhtiölakiin)?
20238_82950.jpg
Miksi kärhö ei kuki? Asiantuntija vastaa
Miksi 3 v. kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
Viikon kysymys mietityttää.
Viikon kysymys: Talo tyhjillään - lämmitys pois päältä?
Kysymys:Tarkoituksena muuttaa kesäksi (kesä-heinä-elokuu) mökille. Talossamme on vesikiertoinen patterilämmitys (öljy). Onko viisainta ottaa kiertovesipumppu siksi aikaa pois vai antaa olla päällä? Edellisenä kesänä annoimme olla päällä ja kävimme noin kerran viikkoon katsomassa, että kaikki on kunnossa.
202112_74243.jpg
Maksaako taloyhtiö kylpyhuoneen haljenneen seinän korjaukset?
As Oy:n kylpyhuoneemme seinissä on kaksi pystysuuntaista halkeamaa. Halkeamat ulottuvat lattiasta kattoon ja aiheuttaja ilmeisesti rakenteiden liike (seinän runkomateriaali vaihtuu tässä kohdassa materiaalista toiseen). Hallituksen mielestä kunnossapitovastuu on osakkaalla (pintamateriaali), minun mielestäni yhtiöllä (ongelma rakenteissa). Seinässä on myös vesieriste, jonka kuntoa ei ole tutkittu.Kenen vastuulla vaurioiden selvitystyö on ja mitä on tehtävissä, jos yhtiö ei rakenteita korjaa? Talo on kerrostalo, joka on rakennettu 1999. Kuuluuko rakenteiden vaurioiden korjaus pintamateriaaleineen yhtiölle huolimatta rakennuksen iästä, jos vika löytyy rakenteista?Hallituksen viimeisin kanta: laatta kuuluu pintamateriaalina asukkaalle eikä yhtiö korjaa. Mielestäni yhtiö on väärässä. Täytyykö palkata juristi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton