Voiko yhtiökokouksen järjestää pelkästään etäkokouksena?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?

Ostimme Joulukuussa asunnon josta löytyi kahden kk:n päästä kosteus ammeen alta, isännöistijä ehdotti että korjataan vaan ammeen kohta, mutta kukaan ei käy tekemään sitä, koska vedeneristykseen tulee saumakohta eikä sille voi antaa takuuta. Nyt kylppäri on betonipinnalla ja kaikki menee uusiksi. Mitä tämän remontin kustannuksista kuuluu meille?

Yhtiökokouksessa 28.5.2009 päätettiin autokatoksen, jätekatoksen ja ulkoiluvälinevaraston rakentamisesta sekä koko piha-alueen saneerauksesta. Urakkatarjoukset oli pyydetty viideltä urakoitsijalta, kahdelta saatiin tarjous. Halvin tarjous oli 210 310,00 eur(= urakkahinta 193 110 eur + suunnittelu valvontakustannus ja varaus muutos- /lisätöille).

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Lyhyesti meidän taloyhtiömme tarina menee niin, että meiltä hajosi lämmitys, emmekä saaneet pankilta lainaa sen korjaamiseen. Sen seurauksena taloyhtiö oli pakko hakea konkurssiin, joka lopulta raukesi varojen puutteeseen.Perheemme asui rivitalossa, joka oli rakennettu 1960–1970-lukujen vaihteessa. Taloyhtiössä oli 15 asuntoa, enimmäkseen kaksioita tai pieniä kolmioita. Me muutimme taloon vuonna 2009. Uskoimme kiinteistönvälittäjää, joka vakuutti, että talossa ei ole akuutteja korjaustarpeita.

Lumon auringonsuojaverhot ovat hyvä ratkaisu liiallisen lämmön ja näkyvyyden hallintaan parvekkeella. Ne on suunniteltu yhteensopiviksi laadukkaiden Lumon parvekelasien kanssa. Auringonsuojaverhot voi kiinnittää paikoilleen itse.Lumon auringonsuojaverhot soveltuvat Lumon 2, 3 ja 5-tyyppisiin v. 1998 jälkeen asennettuihin 6 mm paksuihin parvekelaseihin. Mikäli et tiedä millaiset Lumonin parvekelasit sinulla on, niin Lumon pystyy sen tarkastamaan tietokannastaan.

Asunto-osakeyhtiö on kiinteistönpidon kannalta osakkaan näkökulmasta huoleton asumismuoto, sillä kiinteistön ylläpidosta ja korjauksista huolehtii taloyhtiö. Toisaalta päätöksenteko esimerkiksi korjaustilanteissa on usein haasteellista, koska taloyhtiön hallitus koostuu yleensä maallikoista ja mielipiteitä siitä, mitä pitäisi tehdä, on usein monia.Suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja päätöksenteon kannalta tärkeää, että yhtiön hallituksella, isännöitsijällä ja osakkailla on riittävä tietopohja sekä kiinteistön ominaisuuksista että suunnitelmallisen ylläpidon ja korjaamisen periaatteista ja ratkaisuista.