Yhtiökokouskutsu

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Kattopuutarhat ovat erittäin suosittuja maailman suurkaupungeissa. Kattopuutarhoilla on suuri merkitys kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisääjinä. Ne tarjoavat lisää elintilaa elintärkeille pölyttäjille ja toimivat hiilinieluina. Taloyhtiön asukkaille ne tarjoavat elämyksellisiä kokemuksia ja hyötyviljelmiä.

Asun kerrostalossa. Minun asuntooni on katolta vuotanut vettä niin, että seinät ja lattia ovat märät. Tätä on jatkunut jo useita vuosia.Isännöitsijä on teettänyt kaksi kertaa "kuntotarkastuksen", jossa ensimmäisessä n. 5 v sitten oli vain seinässä valumajälkiä. Kattoa eikä pintoja ole korjattu. Nyt on teetetty uusi "kuntokartoitus" jossa viat ovat huomattavasti suuremmat.Onko hallitus/isännöitsijä vastuussa kun eivät ole aikanaan korjauttaneet vikaa?

Energialaskun pienentäminen ja päästöjen vähentäminen on useimpien, ellei kaikkien, taloyhtiöiden tahtotila.Ongelmana on usein, että erilaisia remontti- ja uudistustarpeita on monia ja on tehtävä valintoja lukuisia. Valitsemalla taloyhtiölle energiakumppanin voi unohtaa yhden investointitarpeen ja samalla pienentää lämmityskuluja huolettomasti. Mistä siis on kyse?

Kun taloyhtiössä on ajankohtaista uusia lukitusjärjestelmä, on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitkä taloyhtiön tarpeet ovat? Miten juuri meillä halutaan kulkea? Nykyisin on mahdollista toteuttaa hyvin monimuotoisia kulkemisen ja pääsynhallinnan ratkaisuja, eikä jokaisen asukkaan tarvitse avata oveansa samalla tyylillä. Yksi tykkää perinteisestä avaimesta, toinen haluaan omaan oveensa älylukon – se on ok ja täysin mahdollista toteuttaa.

Kun pumppaamo tulvii tai viemäri menee tukkoon, on aina ripeän toiminnan hetki. Siinä tohinassa saattaa kuitenkin unohtua mitä osaamista ja kalustoa omaavia toimijoita pitää kutsuu paikalle.

(Tiedote: Korkein hallinto-oikeus, 26.6.2025)...Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että Suomen Isännöintiliitto ry ja 6 alan yritystä* syyllistyivät hintojen korottamista koskevaan kiellettyyn yhteistyöhön, jolla pyrittiin kilpailunvastaisesti vaikuttamaan hintakehitykseen. Isännöintiliiton julkaisemilla tiedotteilla pyrittiin lisäksi vaikuttamaan koko isännöintialan hintoihin.