käyttövesi

Taloyhtiön vedenkulutuksen vähentäminen näkyy vesilaskun lisäksi energiankulutuksessa, sillä lämpimän käyttöveden valmistaminen vaatii energiaa. Säästöjä kannattaa hakea kulutustottumusten lisäksi vesikalusteista, virtaamista, vuodoista ja kulutuksen seurannasta.

Vesivahingon hintaa taloyhtiölle ei voi päätellä vuotaneen veden määrästä. Pienenkin vuodon seurauksena voidaan joutua avaamaan rakenteita, kuivattamaan tiloja ja uusimaan pintoja. Lopulliseen laskuun vaikuttavat vahingon syy, laajuus, havaitsemisnopeus, vastuunjako ja vakuutuksen korvattavuus.

Vedenkulutukseen voi vaikuttaa yllättävän paljon omilla arjen valinnoilla. Taloyhtiössä säästö näkyy paitsi asukkaan mahdollisessa kulutusperusteisessa vesilaskussa myös koko yhtiön veden- ja energiankulutuksessa. Suurimmat säästömahdollisuudet löytyvät yleensä peseytymisestä, vesikalusteista, astian- ja pyykinpesusta sekä huomaamatta jatkuvista vuodoista.

Kaukolämpö siirtyy asteittain matalalämpöön, eli 115 asteesta 90 asteeseen. Mitä matalalämpöön siirtyminen tarkoittaa kaukolämmössä oleville taloyhtiöille? Muutos on hyvä huomioida silloin, kun kaukolämmönjakokeskuksen uusinta on edessä. Uusia lämmitysjärjestelmiä harkittaessa on myös hyvä miettiä kaukolämmön ohessa lämpöpumppujen eli hybridijärjestelmien hyödyntämistä. Lisää hybridijärjestelmien hyödyntämisestä ja kaukolämmön matalalämpöön siirtymisessä tässä artikkelissa.

Suoraan kulutuksen mukaisesti tehtävä laskutus on tätä päivää. Etäluettavat vesimittarit ovat yhä useammin käytössä taloyhtiöissä. Uudis- ja linjasaneerauskohteissa etäluettavat vesimittarit ovatkin olleet pakollisia vuoden 2020 lopulta alkaen. Laite ja toimintatapa ei kuitenkaan ole kaikille täysin tuttu ja tämä artikkeli vastaakin viiteen kysymykseen etäluettavista vesimittareista.

Etäluettavat vesimittarit tarjoavat taloyhtiöille keinoja hallita kustannuksia, parantaa oikeudenmukaisuutta ja tehostaa kiinteistön ylläpitoa.

Kiinteistöliitto tiedottaa:Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät nyt yhä useammassa taloyhtiössä vesimittarin osoittaman lukeman mukaan. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain noin vuosi sitten, ja muutos alkaa nyt hiljalleen näkyä myös käytännössä.

Omataloyhtiö.fi järjesti huhtikuussa 2021 taloyhtiöiden energiansäästö webinaarin. Illan aikana käsiteltiin vedenkulutusta, kaukolämpöä ja ilmanvaihtoa. Koostimme illasta tiiviin tietopaketin ja artikkelin lopusta pääset katsomaan webinaaritallenteen.

Jos asunto-osakeyhtiön rivi-, pari- tai erillistaloja ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon tai lämmintä käyttövettä ei tuoteta keskitetysti maa- tai ilma-vesilämpöpumpulla, jokaisessa asunnossa on yleensä oma lämpimän veden tuotto eli tutummin lämminvesivaraaja.

Aiemmin kovassa käytössä olleiden kiinteistöjen yhteisten pesutupien käyttö on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Pyykit pestään nyt kotona omalla koneella ja valitettavan usein myös kuivataan sisällä asuintiloissa. Moni asukas mieltää yhteiset pesutuvat tunkkaisiksi ja arastelee vaatteidensa jättämistä kuivumaan yön yli yhteisiin tiloihin. Taloyhtiöille erityisesti kuivaushuone sähkökuivaimineen näyttäytyy energiasyöppönä. Nykyaikainen Velco-kuivaushuonejärjestelmä osoittaa ennakkoluulot turhiksi: kunnon laitteilla pyykin kuivauksen ei tarvitse olla sen paremmin hidasta kuin kallistakaan. Päinvastoin, hyvä pesutupa säästää selvää rahaa sekä asukkaille että taloyhtiölle. Miten niin? Lähdin ottamaan tästä selvää Terveysilman Seppo Hurskaisen kanssa Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevaan kiinteistöön, johon Terveysilma on joitakin vuosia sitten toimittanut uuden Velco-kuivaushuonejärjestelmän ripustusnaruineen.