Näin pienennät vedenkulutusta kotona – 6 keinoa, joilla on oikeasti merkitystä

Suomalaisissa kerros- ja rivitaloissa vettä käytetään keskimäärin noin 120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Kotitalouksien välillä erot voivat kuitenkin olla suuria, sillä kulutukseen vaikuttavat muun muassa asukkaiden määrä, elämäntilanne, kotona vietetty aika, vesikalusteet ja ennen kaikkea vedenkäyttötottumukset.

Vuoden 2020 vedenkäyttötutkimuksen mukaan vedestä noin 45 prosenttia kuluu peseytymiseen, 17,5 prosenttia keittiössä, 15 prosenttia WC:ssä ja 15 prosenttia pyykinpesussa. Muun vedenkäytön osuudeksi jää noin 7,5 prosenttia. Käytetystä vedestä keskimäärin noin 35 prosenttia on lämmintä vettä, joten veden säästäminen vähentää samalla käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energian määrää.

Peseytyminen on kodin suurin yksittäinen vedenkäyttökohde, joten suihkussa tehdyillä valinnoilla on suuri merkitys kokonaiskulutukseen. Jos suihkun virtaama on esimerkiksi 12 litraa minuutissa kymmenen minuutin suihkussa vettä kuluu noin 120 litraa. Viiden minuutin suihkussa määrä jää noin puoleen tästä.

Säästö syntyy sekä suihkun kestosta että siitä, kuinka suurella virtaamalla vettä käytetään. Suihku kannattaa sulkea saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi, eikä hanaa tarvitse pitää koko ajan täysin auki. Koska suihkussa käytetään runsaasti lämmintä vettä, lyhyempi suihku pienentää vedenkulutuksen lisäksi veden lämmittämiseen tarvittavan energian määrää.

Myös vesikalusteiden kuntoon ja virtaamiin kannattaa kiinnittää huomiota. Vettä säästävä suihkupää tai oikein säädetty virtaama voi pienentää kulutusta ilman, että peseytymismukavuudesta tarvitsee merkittävästi tinkiä.

Yksittäinen hanan sulkeminen tuntuu pieneltä teolta, mutta samat tilanteet toistuvat kodissa päivästä ja vuodesta toiseen. Vettä ei tarvitse juoksuttaa hampaiden harjauksen, käsien saippuoinnin tai parranajon aikana. Hana kannattaa avata vasta huuhtelua varten.

Sama periaate toimii keittiössä. Astioiden, vihannesten tai muiden elintarvikkeiden peseminen pitkään juoksevan veden alla kasvattaa kulutusta nopeasti. Kylmää juomavettä voi puolestaan pitää kannussa jääkaapissa sen sijaan, että hanasta juoksutetaan vettä odotellen sen viilenemistä.

Myös hanojen virtaamilla on merkitystä. Jos vettä tulee hanasta tarpeettoman suurella paineella ja virtaamalla, asia kannattaa ottaa taloyhtiössä esille. Vesikalusteiden oikeilla säädöillä voidaan vähentää vedenkulutusta ilman, että normaali käyttö hankaloituu.

WC:n huuhteluun kuluu keskimäärin noin 15 prosenttia kotitalouden käyttämästä vedestä. Vanhat WC-istuimet voivat käyttää yhteen huuhteluun enemmän vettä kuin uudemmat mallit, joissa on usein erilliset vaihtoehdot pienelle ja suurelle huuhtelulle. Huuhtelun määrä kannattaa valita tarpeen mukaan.

Pelkkä WC-istuimen ikä ei kuitenkaan ratkaise vedenkulutusta. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei säiliöstä valu jatkuvasti vettä WC-istuimeen. Vuoto voi olla niin huomaamaton, ettei sitä välttämättä näe tai kuule tavallisessa käytössä.

Jatkuva pieni vuoto voi kuitenkin kasvattaa vedenkulutusta huomattavasti, koska vettä valuu viemäriin ympäri vuorokauden. Taloyhtiössä epäillystä WC-istuimen tai muun vesikalusteen vuodosta kannattaa siksi ilmoittaa viipymättä huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle.

Nykyaikainen astianpesukone käyttää yleensä vettä tehokkaammin kuin saman astiamäärän peseminen käsin, varsinkin jos käsin tiskatessa astiat pestään tai huuhdellaan juoksevan veden alla. Käsinpesun vedenkulutukseen vaikuttaa kuitenkin olennaisesti se, millä tavalla astiat pestään.

Astioita ei yleensä tarvitse huuhdella juoksevalla vedellä ennen astianpesukoneeseen laittamista. Ruokajätteet poistetaan astioista, minkä jälkeen ne voidaan laittaa koneeseen. Turha esihuuhtelu kasvattaa vedenkulutusta ilman vastaavaa hyötyä.

Astianpesukone kannattaa käynnistää vasta riittävän täytenä ja valita astioiden likaisuuteen sopiva ohjelma. Normaalisti likaantuneille astioille eco-ohjelma on yleensä energiatehokas vaihtoehto. Uutta konetta hankittaessa kannattaa tarkistaa energiamerkinnästä sähkönkulutuksen lisäksi vedenkulutus, sillä koneiden välillä on eroja.

Pyykinpesun osuus kotitalouden vedenkulutuksesta on keskimäärin noin 15 prosenttia. Kulutukseen vaikuttavat sekä pesukoneen ominaisuudet että se, miten konetta käytetään. Vajaita koneellisia kannattaa välttää silloin, kun pyykin pesemiselle ei ole erityistä kiirettä tai muuta perusteltua syytä.

Kaikkia vaatteita ei myöskään tarvitse automaattisesti pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. Jos vaate on puhdas, tuuletus voi riittää. Yksittäinen tahra voidaan joskus poistaa paikallisesti koko vaatteen pesemisen sijasta. Näin säästyy veden ja energian lisäksi myös vaate, sillä jatkuva peseminen kuluttaa tekstiilejä.

Uutta pesukonetta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota energiamerkintään, koneen kapasiteettiin sekä ilmoitettuun vedenkulutukseen. Kotitalouden tarpeisiin sopivan kokoinen kone helpottaa täysien koneellisten pesemistä ja vähentää tarvetta pestä vajaita koneellisia.

Vuotava vesikaluste voi lisätä vedenkulutusta pitkään ilman, että asukas huomaa asiaa. Hitaasti tiputtava hana tai WC-istuimen jatkuva vuoto saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta vettä voi valua hukkaan ympäri vuorokauden. Erityisen helposti huomaamatta jäävät vuodot, joissa vesi päätyy suoraan viemäriin.

Vedenkulutusta kannattaa siksi seurata säännöllisesti aina, kun tiedot ovat asukkaan saatavilla. Jos kulutus kasvaa selvästi ilman muutosta asukkaiden määrässä tai vedenkäyttötavoissa, syy kannattaa selvittää. Poikkeava kulutus voi olla yksi merkki piilevästä vuodosta.

Taloyhtiössä vuotavasta hanasta, WC-istuimesta tai muusta vesikalusteesta kannattaa ilmoittaa heti huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle. Vuotojen nopea selvittäminen ehkäisee turhaa vedenkulutusta ja voi samalla estää suurempia vahinkoja.

Veden säästäminen on helpompaa, kun oma kulutus tunnetaan. Huoneistokohtainen vedenmittaus auttaa näkemään, kuinka paljon vettä asunnossa todella käytetään. Jos kulutustiedot ovat asukkaan seurattavissa, myös omien tapojen vaikutuksia voi olla helpompi havaita.

Mittauksesta on hyötyä myös poikkeamien tunnistamisessa. Jos vedenkulutus kasvaa äkillisesti ilman selvää syytä, asia kannattaa selvittää. Poikkeuksellinen kulutus voi johtua muuttuneista käyttötottumuksista, mutta taustalla voi olla myös vesikalusteen tai putkiston vuoto.

Taloyhtiön näkökulmasta vedenkulutuksen vähentäminen vaikuttaa sekä ostetun veden määrään että lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavaan energiaan. Kun yhden asukkaan pienet säästöt kertautuvat kymmeniin tai satoihin asuntoihin, vaikutus voi näkyä myös koko taloyhtiön kustannuksissa.

Kerros- ja rivitaloissa vettä käytetään keskimäärin noin 120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Nelihenkisessä taloudessa tämä tarkoittaisi keskimääräisellä kulutuksella noin 480 litraa vuorokaudessa. Kyse on kuitenkin keskiarvosta, ja kotitalouksien välillä voi olla huomattavia eroja.

Keskimääräisestä 120 litrasta noin 54 litraa kuluu peseytymiseen, noin 21 litraa keittiössä, noin 18 litraa WC:ssä ja noin 18 litraa pyykinpesussa, kun määrät lasketaan vuoden 2020 vedenkäyttötutkimuksen prosenttiosuuksien perusteella. Loppu kuluu muuhun vedenkäyttöön.

Suurinta huomiota kannattaa siksi kiinnittää asioihin, jotka toistuvat joka päivä. Muutaman minuutin lyhyempi suihku, turhan veden juoksuttamisen lopettaminen, täysien koneellisten peseminen ja vesivuotojen nopea korjaaminen ovat pieniä muutoksia, mutta niiden vaikutus kertautuu vuoden mittaan.

Lähteet:

Motiva: Vedenkulutus, vedensäästö ja vesivuodot
Motiva & Työtehoseura: Kestävä veden käyttö – vedenkäyttöselvitys 2020
HSY Ilmastoinfo: Vedenkulutus taloyhtiössä
HSY Ilmastoinfo: Vesimaksut ja vesimittari