Avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille.

Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta. Koska puun käyttöä rakentamisessa pyritään lisäämään, on siitä syntyvän jätteen käytölle kehitettävä samalla uusia käyttökohteita, joissa puu säilyy hiilivarastona mahdollisimman pitkään.

Ratkaisuja puun kiertotalouden edistämiseksi etsittiin ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –tukiohjelman syksyn 2019 hakukierroksella. Tukea myönnettiin tällä hakukierroksella hieman yli 500 000 euroa yhteensä seitsemälle hankkeelle, joissa selvitetään mm. rakennustuotteiden kierrätettävyyttä uudisrakentamisessa, sekä puutuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä.

"Kiertotalous on laaja aihe, ja se näkyi myös hanke-ehdotuksissa. Haku toteutettiinkin tällä kertaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä hakijoilla oli mahdollisuus kehittää hankeideoitaan asiantuntijoiden ohjauksella, ja mahdollisesti löytää uusia kumppaneita niiden toteuttamiseen. Prosessin lopputuloksena rahoitusta voitiin myöntää erityisen monipuoliselle valikoimalle hankkeita", sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 17 hakemusta, joiden kokonaiskustannukset olivat 10,3 milj. euroa. Hankkeiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on 1,3 milj. euroa.

• Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelma: Tuetut hankkeet (pdf)

Suomi on EU:n jätedirektiivin mukaisesti sitoutunut kierrättämään vuoden 2020 loppuun mennessä 70% rakennus- ja purkujätteestään uudeksi materiaaliksi. Rakentamisen purkujätejakeiden koostumuksesta ja niiden syntypaikoista on kuitenkin toistaiseksi ollut saatavilla vain vähän tietoja – puutteelliset tiedot ovat vaikeuttaneet myös puun kiertotalouden edistämistä.

Jotta tietoa ja ymmärrystä puujätteen määristä ja materiaalihyödyntämisen mahdollisuuksista saataisiin lisättyä, ympäristöministeriö tilasi kestävän liiketoiminnan konsultointiin erikoistuneelta Gaia Consultingilta selvityksen, jossa kerättiin puurakentamisen kiertotaloutta koskevia taustatietoja.

Tällä hetkellä lähes kaikki Suomen puupohjainen rakennus- ja purkujäte käytetään energiantuotantoon, jossa sillä on tärkeä rooli. EU:n jätedirektiivin mukaisia hyödyntämisen kriteerejä puun polttaminen ei kuitenkaan täytä. Selvityksessä todettiinkin, että purkupuun uudelleenkäytön tehostaminen edellyttäisi erityisesti uusien hyödyntämistapojen kehittämistä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämistä sekä todennäköisesti myös uusia säädöksiä.

Potentiaalisia purkupuun materiaalihyödyntämisen keinoja olisivat selvityksen mukaan mm. käyttö puupohjaisten levyjen valmistuksessa sekä runkopuun, hirsien, puupalkkien, ikkunoiden ja ovien uudelleenkäyttö vähemmän vaativissa kohteissa ja korjaamisessa. Myös käytössä ja kehitteillä olevat digitaaliset apuvälineet ja purkukartoituksen kaltaiset työkalut tulevat parantamaan purkupuun hyödyntämisen edellytyksiä. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen.

• Raportti: Puupohjaisen rakennus- ja purkujätteen kiertotalous (2019) (pdf)

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman kolmannen hakukierroksen käynnistystilaisuus järjestetään 20.3.2020 klo 8:30-12:00 (ympäristöministeriö, Pankkisali Aleksanterinkatu 7, Helsinki). Tilaisuuten on kutsuttu kaikki tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

• Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma
• Kasvua ja kehitystä puusta –tukiohjelma
• Tiedote: "Uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen"

Petri Heino
ohjelmapäällikkö
0295 250 203
petri.heino@ym.fi

Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295 250 074
harri.hakaste@ym.fi

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020