taloyhtiön hallitus

Taloyhtiössämme sattui putkivuoto kylpyhuoneen lattian alla. Kiistelyä on aiheuttanut osakkaan ja yhtiön vastuut muutostyön kulujen osalta. Vahinko johtui yhtiön putkesta, mutta edellytti koko kylpyhuoneen lisäksi myös saunatilan korjausta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole sovittu poikkeavasta vastuunjaosta.Saunan tilalla on ollut alunperin kaivoton erillis-wc, jonka osakas oli muuttanut saunaksi. Vastaako osakas tällöin kokonaan purku- ja jälleenrakennuskustannuksista saunansa osalta, koska mm. lattialämmityksellisen laattalattian purku oli kalliimpaa kuin ennen kuivatilana pidetyn wc:n levylattian? Nykyään erillisvessassa suositellaan vesieristettä lattiaan, joten kuuluisiko jälleenrakennuksen osalta vastata myös vähintään vesieristeestä ja laatasta saunatilan lattian osalta?

Taloyhtiön sähkökulut koostuvat monesta pienestä tekijästä, mutta yksi niistä jää helposti tarkistamatta: pääsulakkeen koko. Jos taloyhtiön sulake on vuosien varrella jäänyt todellista tarvetta suuremmaksi, yhtiö voi maksaa pelkästä siirtomaksusta selvästi enemmän kuin olisi tarpeen. Erot voivat olla merkittäviä etenkin suurissa taloyhtiöissä.Pääsulake määrittää, millaista kuormaa taloyhtiön sähköjärjestelmä kestää yhtä aikaa. Kun sulake on ylimitoitettu, siirtomaksu nousee, vaikka sähkön kulutus ei koskaan lähestyisi sulakkeen sallimaa rajaa. Siksi sulakekoon tarkistaminen kannattaa ottaa taloyhtiön säännölliseen seurantaan, ja pienellä vaivalla voidaan välttää turhat kulut sekä varmistaa, että yhtiö maksaa vain siitä kapasiteetista, jota se todella käyttää.

Isännöitsijä valitsi yritykset ja päätti itse kilpailutuksen jälkeen urakoitsijan 15 000 € korjaukselle. Pitääkö tämä viedä yhtiökokouksen päätettäväksi jälkeenpäin näin suuren summan ollessa kyseessä, vaikka hallitus on jälkikäteen tämän hyväksynyt? Mikäli ei hallitus tätä esitä yhtiökokoukselle, voiko varajäsen tämän ottaa käsittelyyn tilinpäätöstä käsiteltäessä ja kuinka paljon voi asiaa avata ilman että syytetään hallituksen asioiden kertomisesta?

Vuosi 2026 on taloyhtiöille poikkeuksellisen merkittävä. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet uudistuvat usealla rintamalla, ja muutos koskee sekä hallitusten vastuuta että yhtiöiden käytännön arkea.Moni laki astuu voimaan jo alkuvuodesta, mutta useat tärkeät uudistukset ovat vielä valmistelussa. Hallitusten ja isännöitsijöiden on silti syytä varautua niihin ajoissa, sillä muutokset koskettavat päätöksentekoa, energiatehokkuutta, turvallisuutta ja tiedonhallintaa.Tähän artikkeliin on koottu ajantasainen katsaus vuoden 2026 kannalta keskeisiin lakeihin, asetuksiin ja määräaikoihin. Mukana ovat myös tärkeimmät valmistelussa olevat hankkeet, kuten asunto-osakeyhtiölain uudistus, joka tulee vaikuttamaan laajasti taloyhtiöiden hallintoon ja vastuunjakoon tulevina vuosina.

Moni taloyhtiön asukas on joskus kysynyt itseltään saman kysymyksen. Miksi naapurilla on autopaikka, mutta minulla ei? Tai yhtä yleinen: Voiko hallitus yhtäkkiä muuttaa jonotusjärjestystä? Kun pysäköinnin ja autopaikkojen pelisäännöt on mietitty hyvin ja kirjattu selkeästi, ne eivät muutu kiistakapulaksi.Miten autopaikkojen jakaminen toimii suomalaisessa taloyhtiössä? Ohjeistus perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, pelastuslakiin ja hyvään hallintotapaan. Artikkelin tavoitteena on tarjota selkeä malli, joka ehkäisee tulkintaerimielisyyksiä ja antaa hallitukselle sekä osakkaille varmuutta siitä, että päätökset autopaikkojen jakamisesta tehdään oikein.

Asuntomme on ollut myynnissä ja moni ostaja vaatii, että kuntotarkastus olisi tehty, siksi teetimme kuntotarkastuksen osakkeeseemme toukokuussa 2025 koska taloon (rakennettu 1972) ei ole vielä sellaista tehty. Maksoimme itse tarkastuksen.Takkahuoneen seinään porattiin reikä ja otettiin näyte, jossa oli sieni-itiöitä vähän alle raja-arvon. Suositus oli, että varma ratkaisu olisi purkaa takkahuoneen sisäpuoliset verhoilurakenteet eristeineen. Eristeet ym. purettiin ja villat olivat mustuneet. Tilattiin remontti.

Kun taloyhtiössä syntyy erimielisyyksiä esimerkiksi autopaikoista, vastikeperusteesta tai huoneistojen käyttötarkoituksesta, ratkaisu löytyy usein yhdestä paikasta: yhtiöjärjestyksestä. Se on asunto-osakeyhtiölain tarkoittama pakollinen asiakirja, joka toimii taloyhtiön perussääntönä ja määrittää, miten yhtiötä johdetaan, miten kulut jaetaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia osakkailla on.Yhtiöjärjestys ei ole muodollinen paperi, vaan juridisesti sitova sääntö, jota hallituksen, isännöitsijän ja osakkaiden on noudatettava. Se on pohja kaikelle päätöksenteolle ja hallinnolle – asiakirja, johon nojataan silloin, kun syntyy epäselvyyttä siitä, kuka päättää, kuka maksaa ja kuka vastaa.

Asun senioritalossa, jossa on automaattinen paloilmoitusjärjestelmä, josta hälytys mene suoraan pelastuslaitokselle. Eräs muistisairaudesta kärsivä asukas on toistuvasti aiheuttanut hälytyksen asunnossaan. Pelastuslaitoksen ns. turhista käynneistä on koitunut yhtiölle tänä vuonna jo useamman tuhannen euron laskut.Voiko yhtiö periä ne vahingon aiheuttajalta? Mitä mahdollisuuksia yhtiöllä on estää ko. henkilöä käyttämästä keittiönsä laitteita. Hän voi näitä käyttäessään polttaa itsensä tai asuntonsa, aiheuttaen vaaran muille talon asukkaille.

Syksy on monessa taloyhtiössä aikaa, jolloin tarkastellaan energia-asioita uusin silmin – etenkin jos lämmitysjärjestelmä kaipaa päivitystä tai energiakustannukset ovat nousussa. Taloyhtiön hallituksen jäsenenä olet avainasemassa. Mitä jokaisen taloyhtiön hallituksessa istuvan kannattaa tietää taloyhtiön energiankäytöstä, lämmitysjärjestelmistä ja kustannusten hallinnasta?

Varsinainen yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa, mutta joskus asiat eivät voi odottaa seuraavaan kevääseen. Tällöin on kutsuttava koolle ylimääräinen yhtiökokous. Se voi koskea esimerkiksi hallituksen vaihtamista, kiireellistä korjausta tai osakkaiden vaatimaa selvitystä. Ylimääräinen kokous on väline, jolla varmistetaan, että taloyhtiön päätöksenteko pysyy osakkaiden käsissä myös varsinaisten kokousten välillä.